Näin korona pahimmillaan myllää kehossa: keuhko­vaurioita, sydän­ongelmia, neurologisia oireita... – ”Voi olla viheliäinen juuri pitkäaikais­vaikutusten takia”

Jälkivaikutukset voivat olla pitkiä ja hankalia, vaikka potilaan akuutti virustauti olisi vain lievä.

Korona voi aiheuttaa ikäviä jälkiseurauksia sairastuneen kehossa. Rokotetta odotellessa tarvittaisiin myös uusia hoitokeinoja, joilla pitkäaikaisvaikutuksia voitaisiin minimoida.

30.8.2020 11:57

Uuden koronaviruksen sars-cov-2:n aiheuttaman covid-19-taudin jälkiseurauksista ei ole pitkien seurantatutkimusten tuloksia. Tämä kuitenkin tiedetään: monet potilaat kärsivät erilaisista oireista vielä pitkään akuutista taudista toipumisen jälkeen.

– Näitä voivat olla esimerkiksi heikkouden tunne, sydänongelmat kuten kardiomyopatia ja rytmihäiriöt, keuhkofibroosi, erilaiset neurologiset oireet, neuropsykiatriset oireet ja verisuonitukokset, kertoo Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila IS:lle.

Kardiomyopatia on suomeksi sydänlihasrappeuma. Se heikentää sydämen pumppaustoimintaa ilman sydämen muuta rakenteellista vikaa. Keuhkofibroosi puolestaan tarkoittaa keuhkokudoksen arpeutumista.

Näitä ikäviä jälkiseurauksia voi tulla, vaikka potilas olisi sairastanut vain lievän virustaudin eikä kuuluisi mihinkään erityiseen riskiryhmään.

– Näiden vaikutusten ymmärtämisessä ollaan vielä varsin alkutekijöissä, professori Parkkila pohtii sähköpostitse.

– Tämä virus voi olla erityisen viheliäinen juuri näiden pitkäaikaisvaikutusten takia. Nämä pitkäaikaisvaikutukset mielestäni korostavat sitä, että tämän infektion hävittämiseksi tarvittaisiin toimiva rokote mahdollisimman pian.

Rokotetta odotellessa tarvittaisiin Parkkilan mukaan myös uusia hoitokeinoja, joilla pitkäaikaisvaikutuksia voitaisiin minimoida.

– Se työ ei kuitenkaan ole helppoa. Meidän täytyisi ensin ymmärtää paremmin solu- ja elinjärjestelmien tasolla, mitä kaikkea tuo virus saa aikaan ja miten se toimii.

 Tämän infektion hävittämiseksi tarvittaisiin toimiva rokote mahdollisimman pian.

Arviot pitkäaikaisvaikutuksista kärsivien osuudesta vaihtelevat. Britanniassa noin joka kymmenes potilas tuntee olonsa huonoksi vielä kolmen viikon kuluttua taudin ensioireista, kertoo British Medical Journal (BMJ) -lehti. Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC on tehnyt omaa selvitystä. Sen mukaan yli kolmasosa kotona hoidetuista potilaista ei kokenut oloaan normaaliksi vielä kolme viikkoa puhtaan testituloksen jälkeen. Yleisimmät jälkioireet ovat CDC:n tilastoissa väsymys, päänsärky ja yskä.

Syitä taudin pitkittymiseen ei täysin tunneta. Taustalla voi olla elimistön heikko vasta-ainetuotanto, relapsi eli oireiden puhkeaminen uudelleen, mahdollinen uusi infektio, tulehdustila tai muu immunologinen reaktio. Henkiset tekijät, kuten jälkitraumaattinen stressireaktio, voivat nekin vaikuttaa, BMJ kirjoittaa.

Covid-19 on hankala monijärjestelmähäiriö. Koronavirus tunkeutuu elimistöön pääasiassa hengitysteitse, alkaa lisääntyä keuhkokudoksissa ja leviää sitten muualle elimistöön, sinne missä on sen porttina käyttämiä solukalvon ace-2-reseptoreja. Näin se vaikuttaa suoraan moniin sisäelimiin.

Viruksen suoran vaikutuksen lisäksi vauriot voivat syntyä immunologisin mekanismein, kun infektio laukaisee immuunipuolustuksen ylireaktion eli niin sanotun sytokiinimyrskyn. Tällöin elimistön puolustusaseet käyvät omien kudosten kimppuun.

Viruksen vaikutuksen ja sytokiinimyrskyn seurauksena pienet keuhkorakkulat vaurioituvat ja keuhkoihin kertyy nestettä. Lisäksi keuhkoihin muodostuu arpeuttavaa sidekudosta, fibroosia, ja kaasujen vaihto keuhkorakkuloissa häiriintyy. Tällöin potilaalle voi kehittyä akuutti hengitysvajausoireyhtymä, ards.

Koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti voi jättää keuhkoihin pitkäaikaisia vaurioita.

Vuoden 2003 sars-epidemian aiheuttamista keuhkovaurioista on tehty pitkiä seurantatutkimuksia. Tulokset ovat osittain lohdullisia, sillä niiden mukaan keuhkovauriot korjautuvat vähitellen. Sars oli uuden sars-cov-2:n lähisukulainen, joka hävisi maapallolta epidemian jälkeen.

Kiinassa tehdyn kaksivuotisen seurantatutkimuksen mukaan keuhkojen vauriot jäivät useimmilla sars-potilailla lieviksi ja johtivat vain maltilliseen alenemaan keuhkojen kaasujenvaihdossa. Toisessa, 15 vuotta kestäneessä tutkimuksessa potilaita seurattiin vuoteen 2018 saakka. Vuoden kuluttua akuutin taudin sairastamisesta vauriot ulottuivat enää 10 prosenttiin keuhkoista.

Osa sars-potilaiden keuhkovaurioista ei johtunut viruksesta vaan sairaalahoidon aikaisesta ventilaatiosta, kovalla paineella toimivan hengityskoneen käytöstä. Vauriot olivat pienempiä, jos hoidossa käytettiin veren hapetusta ulkoisella sydän-keuhko-koneella.

British Medical Journalin mukaan sars-potilaita ja covid-19-potilaita ei voi suoraan verrata toisiinsa, sillä potilasryhmät ovat erilaisia. Monilla sairaalahoitoon joutuneilla covid-19-potilailla on esimerkiksi taustalla diabeteksen ja astman kaltaisia perussairauksia, jotka huonosti hoidettuina ovat vaikean taudin riskitekijöitä.

Eroista huolimatta lehti arvioi, että covid-19:n aiheuttamat pitkäaikaiset hengitysvaikeudet voivat lisätä merkittävästi sairastavuutta ja kuolleisuutta väestötasolla. Lehti kehottaakin seuraamaan toipilaiden tilaa säännöllisesti perusterveydenhuollossa muun muassa keuhkojen kuvantamisella ja veren happisaturaatiotutkimuksilla.

Venäläisen Binnopharm-lääkeyhtiön työntekijä käsitteli yhtiön kehittämää koronarokotetta.

Keuhkovaurioiden lisäksi myös sydän- ja verenkiertoelimistön vauriot saattavat johtaa ennenaikaisiin kuolemiin, vaikka potilaat olisivatkin toipuneet akuutista covid-19-taudista. Hiljattain julkaistussa saksalaistutkimuksessa oli mukana sata covid-19-potilasta. Peräti 80 prosentilla tutkituista havaittiin taudin vaikutus sydämen toimintaan, ja 60 prosentilla havaittiin merkkejä sydänlihastulehduksesta. Tutkimuksessa mukana olleiden mediaani-ikä oli vain 49 vuotta.

– On jo tiedetty, että koronavirus voi aiheuttaa myokardiitin eli sydänlihastulehduksen. Nyt asia on osoitettu myös magneettikuvauksella, kertoo ylilääkäri Anna-Mari Hekkala IS:lle Sydänliitosta.

– Asian lopullinen merkitys selviää vasta vuosien kuluttua, sillä viruksien aiheuttamat sydänlihastulehdukset johtavat, jos johtavat, kardiomyopatiaan eli sydänlihassairauteen ja vajaatoimintaan yleensä vasta vuosien kuluessa, Hekkala viestittää sähköpostitse.

Professori: Sytokiini­myrsky voi olla vaarallisempi kuin itse koronavirus

Uuden koronaviruksen aiheuttaman pandemian alkamisesta on kulunut vasta vähän aikaa. Suomeen tauti saapui viime kevättalvella.

Turun yliopistollisen sairaalan sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, professori Jarmo Oksi toivoo, että Suomessa aloitettaisiin laaja tutkimus covid-19-taudin mahdollisista pitkäaikaisista seurauksista.

– Kaikkein olennaisinta olisi mielestäni se, että käynnistyisi tutkimus, jossa tehtäisiin prospektiivinen pitkäaikaisseuranta varmistetun covidin sairastaneista ja vaikkapa kontrolliryhmä influenssa A/B:n sairastaneista, Oksi kommentoi IS:lle sähköpostitse.

Prospektiivinen merkitsee etenevää tutkimusta, jossa seuranta lähtee sairastumishetkestä eteenpäin.

– Tutkimuksia on käsittääkseni tulossa. Tärkeää on suunnitella sellaisia tutkimuksia, joissa on huolella valitut kontrolliryhmät.

– Tällöin saataisiin kohtalaisen vertailukelpoista tietoa, että olisiko covid-19 aivan omanlaisensa tauti jälkioireistojen kannalta verrattuna toiseen ”vähän rajumpaan” hengitystieinfektioon.

Oksin mukaan tiedossa on jo, että covid-19:n aikana käynnistynyt sytokiinimyrsky voi merkittävästi aktivoida veren hyytymishäiriömekanismeja ja esimerkiksi tulehduttaa verisuonten seinämiä. Silloin se voi aiheuttaa kudostuhoa, elinhäiriöitä tai molempia – myös muilla kuin hyytymishäiriön mekanismeilla. Sytokiinimyrskyssä keho alkaa tuottaa tulehdusvälittäjäaine sytokiineja hillittömästi, mikä johtaa kudoksia tuhoavaan tulehdusreaktioon.

– Ovatko nämä mekanismit kuitenkin sitten sellaisia, jotka kuukauden tai parin aikana sammuvat – sitä emme tarkalleen tiedä, professori pohtii.

Tyksissä sairaalahoidossa olleiden covid-19-potilaiden määrä tähän mennessä on ollut pieni. Siitä huolimatta Oksi kertoo ”voivansa aavistella”, että toipuminen voi joillakin vaatia hyvin pitkän ajan.

– Mutta että onko sitten useita kuukausia tai yli puoli vuotta jatkuvia oireita – sitähän emme tietenkään vielä tiedä. Eli on selvää, että toipumisnopeus on yksilöllistä. On vielä liian varhaista puhua siitä, esiintykö merkittävästi todellisia pitkäaikaisvaikutuksia. Infektiolääkärinä alkaisin puhua niistä vasta, jos puhutaan yli puoli vuotta kestävistä oireista.

Oksi pitää uupumusta ja huonoa rasituksen sietokykyä tavallisimpina covid-19-taudin jossakin määrin pitkittyvistä oireista. Niitä ilmenee parin kuukauden kuluessa sairastumisesta. Professorin mukaan ne ovat luonnollisia oireita varsin rajun taudin jälkeen.

– Eri asia on tietysti se, että saattaa olla, että tällaista tulee myöskin aivan lievän taudin jälkeen.

– Henkilökohtaisesti arvelen, että covid-19-infektiossa osalla potilaista käynnistyvä sytokiinimyrsky on selkeästi ”vaarallisempi” kuin itse viruksen suoranaiset vaikutukset. Tähän viittaa sekin, että tutkimuksissa on todettu pahimpien oireiden tulevan selkeästi myöhemmin kuin viruskuorma elimistössä on suurimmillaan.

Sytokiinimyrsky on nimenomaan vaikeampioireisten koronapotilaiden sairaalahoidon aikana ilmenevä periodi. Oksi korostaa, ettei ole mitään näyttöä siitä, että varsinaista sytokiinimyrskyä ilmenisi pitemmän ajan kuluessa potilaan kotiuduttua.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?