Mikä ihmeen ilmaantuvuusluku? Tapausmäärät, tartuttavuus (R0), tartuttavuusaika, ilmaantuvuus, itämisaika… - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Yksi luku kertoo, millainen korona­tilanne missäkin maassa on – tästä siinä on kyse

Aivan viime viikkoina vanhojen koronaan liittyvien tilastolukujen rinnalle on nostettu uusi, niin sanottu ilmaantuvuusluku. Mikä se on, ja missä nyt mennään?

25.8.2020 20:08

Tapausmäärät, tartuttavuus (R0), tartuttavuusaika, ilmaantuvuus, itämisaika… Koronauutisointia seuraava on törmännyt moniin termeihin ja tilastollisiin mittareihin.

Keväällä seurattiin vahvistettujen koronatartuntojen lisäksi usein niin sanottua kokonaisilmaantuvuuslukua, joka esimerkiksi Suomessa on tällä hetkellä 144. Tuo luku kertoo koko vuonna Suomessa vahvistettujen koronatapausten määrän sataa tuhatta asukasta kohden. Suomessa on epidemian alusta saakka vahvistettu vajaat 8 000 koronavirustartuntaa. Todellisuudessa tautitapauksia voi toki olla jopa moninkertainen määrä. THL on myöntänyt, ettei epidemian alkuvaiheessa testattu edes kaikkia niitä, joilla oli koronaan viittaavia oireita. Nyt koronatestausta suositellaan matalalla kynnyksellä.

Nyt syksyllä on kuitenkin herätty siihen, ettei kevään koronatilannetta ole enää kovin järkevää muistella ja ottaa mukaan alueittaisiin lukuihin. Siksi moni viranomainen ja maa käyttää tätä uutta, enemmän ajankohtaista lukua. Sekin suhteutetaan asukaslukuun, mutta mukaan pääsevät vain viimeisimmän kahden viikon vahvistetut tartunnat.

Luku on siis vahvistetut koronavirustartunnat kahden viikon ajanjaksolta ja jaettuna väkiluvulla. Saatu luku kerrottuna 100 000:lla on tämä ajankohtaan sidottu ilmaantuvuusluku.

Suomen ilmaantuvuusluku on nyt kuuden tienoilla. Se on eurooppalaisittain hyvin matala. Suomi on valinnut ”riskirajaksi” luvun 8. Hallitus on käytännössä asettanut rajoituksia sellaisista maista Suomeen tuleville, joiden luku on suurempi kuin tuo 8. Naapurimaiden suhteen tästä on jo tehty poikkeuksia. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan luvut ovat korkeammat, mutta silti pohjoisen maarajan kautta Suomeen on voinut palata ilman karanteenia. Ruotsin luku oli maanantaina illalla 37,1 ja Norjan 13,1. Täytyy silti muistaa, että koronavirus on keskittynyt Ruotsissakin etelään. Suomen maarajan tuntumassa, Norrbottenin maakunnassa ilmaantuvuus putosi viime viikolla jo luvun 16 tuntumaan.

Myös Viron luku on viimeksi kuluneen viikon aikana käynyt monta kertaa kahdeksan yläpuolella, ja kirjoitettiin esimerkiksi tiistaina lukemiin 9,6. Tallinnasta palaaville matkustajille annetaan pelkästään terveysneuvontaa, eikä koronatestejä automaattisesti tehdä.

Ajankohtainen ilmaantuvuusluku on hyvä, mutta melko karkea mittari kuvaamaan tautitilannetta. Luvun ongelmana on se, ettei se ota huomioon kaikkia asioita. Esimerkiksi testimääriä, jotka saattavat vaihdella alueittain rajustikin.

 Perun luku heiluu kymmenillä yksiköillä viikon sisään.

Esimerkiksi Suomessa koronatestausmäärät suorastaan räjähtivät viime viikolla koulujen alkaessa ja monen palatessa lomilta töihin. Huippupäivänä eli keskiviikkona Suomessa testattiin yhtenä päivänä lähes maksimikapasiteetin verran, eli yli 13 800 ihmistä. Vajaata viikkoa myöhemmin noista testeistä positiivisia on ollut alle 30.

Suomen ilmaantuvuusluku nousi viime viikolla. Juuri tuo testimäärien raju nousu selittää suuren osan luvun noususta. Positiivisten tapausten osuus testatuista näytteistä on pysynyt Suomessa kesällä ja nyt elokuussakin hyvin pienenä, viikkotasolla alle 0,35 prosentissa. Elokuussa siis alle yksi näyte kolmestasadasta on osoittautunut positiiviseksi.

Usein testimäärän kasvu siis nostaa ilmaantuvuuslukua. Muttei aina. Jos alueella ei ole tautia, sitä ei sieltä löydy vaikka kuinka testattaisiin. Esimerkiksi Suomessa Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin alueella sadoista viikoittaisista testeistä huolimatta viimeisin koronavirustartunta on todettu toukokuun lopulla.

Tuore ilmaantuvuusluku ei ole muutenkaan ongelmaton. Jos alueella on vähän asukkaita, yhdenkin positiivisen tapauksen löytyminen johtaa ilmaantuvuusluvun rajuun nousuun. Kun kahden viikon kuluttua kyseinen päivä putoaa tarkastelujaksosta pois, luku romahtaa alaspäin saman verran.

Esimerkiksi Andorrassa kesäkuun alussa valmistui yhtenä päivänä paljon testejä, jolloin tilastoihin kirjattiin yhtäkkiä 79 uutta tapausta. Tuo kirjaus näkyi Andorran ilmaantuvuusluvussa kaksi viikkoa kesäkuussa.

  • Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Tarkastelujakso on silti ihan syystä kahden viikon mittainen. Pitkä jakso tasoittaa ilmaantuvuusluvun liiallista heilumista. Siitä huolimatta monen maan luku heiluu paljon. Eikä kaikkien väkirikkaidenkaan alueiden lukuihin voi sokeasti luottaa. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa Perun luku heiluu kymmenillä yksiköillä viikon sisään. Se johtuu siitä, että maa ilmoittaa uusista tapauksista hieman pyrskähdellen – joinain päivinä maa ei ilmoita yhtään tapausta, välillä yli 10 000 päivässä.

Vähän samanlainen tilanne on Panamassa. Jossa tapauksia raportoidaan päivästä riippuen 100 tai välillä yli 1 000. Ilmoitusten kasautuminen aiheuttaa rajua hypähtelyä tähän ajankohtaiseen ilmaantuvuuslukuun, kuten oheisesta grafiikasta näkyy.

  • Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Joskus luku ei muutu tarpeeksi nopeasti kuvaamaan alueen muuttunutta tilannetta. Esimerkiksi Japanissa ilmaantuvuusluku on ollut melko alhainen koko epidemian ajan. Nyt elokuussa luku nousi hetkeksi reilusti yli kymmeneen. Mutta nyt vauhdilla laskeva luku mahdollistaisi jo vaikkapa matkustusrajoitusten purkamisen, mikäli tarkastelujakso olisi lyhyempi. Nykyisellä kehityksellä Japanin ilmaantuvuusluku laskee alle kahdeksaan eli alle Suomen raja-arvon jo viikon sisällä.

  • Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Benelux-maiden vaikea tilanne on helpottamaan päin, mutta luvut ovat silti melko korkeat.

  • Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Joskus yksittäinen päivä kääntää koko maan luvut hurjaan nousuun. Elokuun puolivälissä Kroatiassa todettiin yhtenä ainoana päivänä yli 200 uutta tartuntaa. Maan epidemiologin mukaan kaksi kolmasosaa näistä vahvistetuista tartunnoista olisi tullut yökerhoista ja baareista.

  • Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Vaikkei ilmaantuvuusluku olekaan ongelmaton, se antaa kuitenkin hyvää suuntaa eri maiden tilanteesta ja toimii paremman puutteessa hyvin päätöksenteon tukena.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?