Milloin koronapiina loppuu? 4 suomalaista asiantuntijaa arvioi, koska tavallinen arki viimein palaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Milloin koronapiina loppuu? 4 suomalaista asiantuntijaa arvioi, koska tavallinen arki viimein palaa

Virologian professorit Olli Vapalahti ja Ilkka Julkunen uskovat, että tavallinen arki ei koita ennen kuin iso osa väestöstä on rokotettu.

25.8.2020 7:30 | Päivitetty 25.8.2020 7:43

Kannattaako hyvään etätyötuoliin investoida, sillä onko toimistolle enää paluuta? Onko uusi normaali sitä, että jokaisessa lähikaupassa koronatestauspiste, jossa käydään säännöllisesti testaamassa, onko kehoon päässyt SARS-CoV-2-virus? Voiko väkijoukon kuumuuden ja tuntemattomien läheisyyden vielä tuntea ahdistumatta turvaväleistä?

Milloin koronapoikkeustila loppuu?

Kevään tiukoista koronarajoitteista on tällä hetkellä jäljellä alueellinen etätyösuositus ja maahantulorajoitteita, mutta tartuntojen suunta on nousussa.

Myös turvaväleistä muistutetaan ruokakaupoissa.

Kaupoissa pleksit suojaavat myyjiä.

THL suosittelee kasvosuojaimia julkisessa liikenteessä ja muissa ruuhkaisissa julkisissa tiloissa. Myös turvaväleihin ja hyvään käsihygieniaan kehotetaan. Julkisessa keskustelussa on väläytelty, että alueellinen baarien aukioloaikojen typistys ja yli 500 hengen tapahtumien rajoittaminen voivat olla lähellä.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti pitää toimivaa ja turvallista rokotetta tienä ulos poikkeustilasta. Hän puhuu vasara ja tanssi -mallista, jota yhteiskunta noudattaa ennen rokotteen tuomaa immuniteettia: ensin pamautetaan epidemiaa tiukoilla rajoitteilla ja sitten tanssitaan epidemian mukaan. Rajoitteita lisätään ja poistetaan tarpeen mukaan.

– Normaaliin voidaan palata, kun iso osa ihmisistä saadaan rokotettua.

Olli Vapalahti arvioi, miten pitkään poikkeuksellista korona-aikaa kestää.

Samaa mieltä on Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen. Kun iso osa ihmisistä on rokotettu, täytyy vielä tarkkailla, miten se toimii väestötasolla, ja sitten rajoitteista voidaan alkaa luopua.

Maailmalla on noin 230 rokotekehitysprojektia eri tutkimuslaitoksissa tai yrityksessä, ja niistä 34:ää kokeillaan jo ihmisillä. Laatuvaatimukset rokotetta kohtaan ovat länsimaissa erittäin korkealla.

– Jotkut rokotekandidaatit ovat olleet lupaavia, Julkunen sanoo.

Parhaassa skenaariossa rokotteita voidaan alkaa jakaa vuoden 2021 alkukuukausina, joten Vapalahden mukaan rajoitteita tarvitaan ainakin kuluvan vuoden loppuun. Alueelliset rajoitteet ovat professorin mukaan järkeviä ja niillä voidaan pitää yhteiskuntaa mahdollisimman laajasti avoinna.

Tällä hetkellä suomalaisista alle prosentti on sairastanut taudin, ja alttiina sairastumiselle on yli 99 prosenttia. Julkusen mukaan taudin sairastamisen tuoma immuniteetti vaikuttaa voimakkaalta, ja se todennäköisesti antaa vuosien tai jopa vuosikymmenten suojan. Immuunisuojan kestosta sairauden jälkeen ei kuitenkaan ole vielä tietoa.

Laumasuoja eli väestön immuniteettisuoja näytti alkuun vaihtoehtoiselta tieltä epidemiasta ulos, mutta taudin vakavuuden vuoksi käytännössä mikään maa ei ole antanut taudin mennä väestön läpi. Ruotsissakin on voimassa muun muassa etätyösuositus. Maan väestöstä 8,4 prosentilla on todettu koronavirustartunta, joten väestötason immuniteetista ollaan kaukana.

– Oikea tapa on yrittää estää viruksen liikkuminen väestössä mahdollisimman paljon ja pelata aikaa, kunnes meillä on ehkä puolen vuoden päästä rokote, Julkunen sanoo.

Karvomaskit ovat osa katukuvaa Suomessakin.

Koska Suomessa 20 prosenttia sairastuneista vastaa 80 prosentin sairastuttamisesta, tähän voimakkaasti tartuttavaan joukkoon on Vapalahden mukaan tärkeintä pureutua ja estää suuria tartuntatilanteita ja joukkoaltistuksia. Matkustelu tulee hänen mukaansa olemaan hankalaa.

Ruotsin valtakunnanepidemiologi Anders Tegnell huomautti Helsingin Sanomissa, että rokotteella on saatu hävitettyä maapallolta vain isorokko.

– Myös karjarutto, Vapalahti lisää.

Hän ei pidä realistisena, että covid-19 saataisiin täysin hävitettyä maapallolta, vaan tiettyjä ”taskuja” todennäköisesti jää. Esimerkiksi sotaa käyvissä maissa laaja rokottaminen voi olla vaikeaa. Piilossa olevat infektiot ja taudin esiintyminen eläimissä tekevät hävittämisestä käytännössä mahdotonta, Julkunen kertoo.

– Ratkaisun ei tarvitse olla täydellinen ollakseen hyvä, Vapalahti sanoo.

Katsojat käyttivät kasvomaskeja Ilves-Tappara-ottelussa 21.7. Turussa.

Suomessa rokotteilla on saatu hallintaan muun muassa tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko ja polio. HIV:tä vastaan rokotetta ei ole, mutta on löydetty lääkitys, joka tepsii erittäin hyvin. Vuosikymmenten perspektiivillä tauti saattaa lieventyä. Tegnell puhuu sadoista vuosista, mutta suomalalais­professorit uskovat, että lyhyempikin aika riittää. Valloilla on neljä koronavirusta, jotka kiertävät yleisesti aiheuttaen suomalaisille nuhakuumetta eli flunssaa.

– Uskon, että se on lopulta flunssavirus muiden joukossa, Vapalahti sanoo.

Tällä hetkellä ei Vapalahden mukaan ole näköpiirissä, että virus mutatoituu rokotteen tai lääkkeiden kannalta merkittävässä mittakaavassa. Pitkällä aikavälillä varmuutta ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi influenssaepidemia on joka vuosi hieman erilainen. WHO valitsee vuosittain rokotteeseen ne viruskannat, jotka todennäköisimmin aiheuttavat influenssaa. Vaikka rokotteesta huolimatta sairastuisi influenssaan, tauti kehittyy hyvin harvoin vakavaksi ja sairaalahoitoa vaativaksi.

Ilkka Julkunen kertoo oman arvionsa, milloin yhteiskunta palaa normaaliin - tai uuteen normaaliin tilaan.

Julkusen mukaan uusi koronavirus muuntuu selvästi influenssaa hitaammin, joten vuosittaista koronavirusrokotekannan vaihtamista alkuvuosina tuskin tarvittaisiin.

Monet kysymykset ovat yhä auki. ”Todennäköisesti ei kerralla mene maaliin”, Vapalahti sanoo ja uskoo, että tehosterokotteita voidaan tarvita ainakin rokoteohjelman.

– Mutta pystyykö rokote estämään taudin kiertoa vai vain tautia, hän kysyy.

Julkunen lisää, että kansainvälisesti on tärkeää, että uusi rokote olisi tehokas ja turvallinen sekä hinnaltaan kohtuullinen, jolloin sen maailmanlaajuinen käyttö olisi laajempaa.

Käsidesin kanssa on saatu lotrata jatkuvasti keväästä lähtien.

Kun pandemianjälkeinen elämä taas koittaa, Julkunen toivoo, että yleisiä hyviä hygieniaohjeita muistetaan noudattaa: pestään käsiä, muistetaan yskimissäännöt, pidetään välejä ihmisiin ja jäädään kotiin sairastamaan. Niin ehkäistään hengitystieinfektioita ja ripulitauteja.

Työpaikoilla huolehditaan turvaetäisyyksistä.

Toisaalta lapset sairastavat vuodessa keskimäärin neljä–viisi hengitystie­infektioita, joten kaikkien oireiden vuoksi kotiin jääminen lienee kansantaloudellisesti mahdotonta.

– Siinä mielessä vanhaan normaaliin varmaankin täytyy ainakin jollain tavalla palata, Julkunen sanoo.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo koronavirusta seuraavan tiedeyhteisön varautuneen skenaarioon, jossa pandemiavaihetta seuraavat ikuisesti aika ajoin puhkeavat alueelliset epidemiat.

HUSin Lasse Lehtonen arvelee rokotteen saapuvan markkinoille puolentoista vuoden sisällä.

Suomalaisessa ja pohjoismaisessa tiedeyhteisössä asiasta vallitsee Lehtosen mukaan lähes yksimielisyys.

– Suurin osa on sitä mieltä, että koronavirus ei ole jättämässä ihmiskuntaa. Joudumme kamppailemaan viruksen kanssa vielä pitkään, ja aina tulee olemaan yksittäisiä potilastapauksia.

Pandemiavaiheen pituus riippuu Lehtosen mukaan rokotteen kehittymisestä ja osuvuudesta. Suurten ihmisjoukkojen käyttöön Lehtonen arvelee rokotteen saapuvan vuoden tai puolentoista sisällä.

Elinkeinoelämän keskusliiton etätöiden ja digitaitojen johtavan asiantuntijan Mika Tuuliaisen mukaan suomalaisissa työyhteisöissä pandemian myötä syntynyt etä- ja lähitöiden sekoitus jatkuu ainakin rokotteen saapumiseen asti ja poistuu kokonaan tuskin koskaan.

EK:n Mika Tuuliaisen mukaan pandemian aikana digitalisoitunut työkulttuuri palaa tuskin koskaan ennalleen.

– Elokuussa on varmaan jonkin verran palattu niin sanottuun uuteen normaaliin. Toimistotyöstä jatketaan hybridimallilla, jossa töitä tehdään jonkin verran sekä toimistolla että etänä. En usko, että palaamme enää entiseen normaaliin. Nyt hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia, Tuuliainen sanoo.

Lasse Lehtosen mukaan koronapandemian kestoa on vaikea arvioida, koska tulevan rokotteen osuvuudesta ei ole varmaa tietoa.

–Ei tässä mielestäni äärettömään pessimismiin ole aihetta, mutta eivät rokotteet koskaan täydellistä suojaa anna. Jos käy hyvä tuuri, saamme parilla tehostepistoksella suojan kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Huonossa tapauksessa saadaan 60 prosentin suoja, joka kestää vuoden.

Haasteita rokotesuojalle asettaa myös koronaviruksen korkea muuntautumiskyky. Koeputkimalleissa viruksen on havaittu jo nyt lisänneen tartuttavuuttaan.

Lehtosen mukaan on mahdollista, etteivät rokotteet tulevaisuudessa purekaan viruksen uusiin mutaatioihin. Hän muistuttaa, että toisaalta mutaatiot madaltavat pitkällä ajanjuoksulla todennäköisesti tartuntojen vaarallisuutta.

On diagnostiikkajohtajan mukaan tavallista, että lajista toiseen siirryttyään tuore virus on uudelle kantajalajilleen huomattavan tappava.

Liiallinen tappavuus ei olisi evoluutiobiologisesta näkökulmasta kuitenkaan hyödyksi virukselle itselleen.

– On viruksen kannalta huono asia, jos isäntä kuolee, eikä virus voi monistaa itseään. Siinä mielessä on tietysti todennäköistä, että myös koronaviruksen taudinkuva muuttuu lievemmäksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?