STM paljasti strategiansa: Suomi aikoo hankkia kolmenlaisia korona­rokotteita – eri ikä­ryhmille erilaiset rokotteet - Kotimaa - Ilta-Sanomat

STM paljasti strategiansa: Suomi aikoo hankkia kolmenlaisia korona­rokotteita – eri ikä­ryhmille erilaiset rokotteet

Suomen koronarokotestrategiana on hankkia erilaiset rokotteet eri ikä- ja riskiryhmille. Lasten rokottaminen tapahtunee muita ryhmiä myöhemmin.

24.8.2020 6:30

Suomi liittyi perjantaina EU:n yhteishankintamekanismiin, jolla Suomi saa EU:n kautta erittäin lupaavaksi kuvailtua Oxfordin-rokotetta, jos se todetaan aikanaan turvalliseksi ja tehokkaaksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylijohtaja Päivi Sillanaukee paljastaa IS:lle, että Suomen rokotestrategiassa on tarkoituksena hankkia useita erilaisia rokotteita eri ikä- ja riskiryhmille, joille eri rokotteiden arvioidaan tehoavan parhaiten.

– Suomen rokotestrategiassa on tarkoitus hankkia kolmea eri teknologiaa edustavia rokotteita. Yksi niistä on adenovirusrokote, jota AstraZeneca (Oxfordin-rokote) edustaa.

– Yhden rokotteen teknologian osalta on ajatuksena, että mukana on adjuvantti eli niin sanottu tehosteaine. Näitä aineita on erilaisia, ja niiden avulla voidaan vahvistaa erityisesti ikäihmisten elimistön puolustuskykyä, joka kehittyy heikommin kuin esimerkiksi lapsilla.

Sillanaukeen mukaan eri ikä- ja riskiryhmille tarvitaan todennäköisesti eri rokotteet, mikä huomioidaan myös, kun mietitään, missä järjestyksessä suomalaisia aletaan rokottaa.

– Se riippuu paljolti siitä, mitkä rokotteet ja missä järjestyksessä saavat myyntiluvat. Tällä hetkellä rokotetutkimuksia tehdään työikäisillä, joten lasten ja ikäihmisten osalta tarvitaan vielä lisätietoa ennen kuin voidaan päättää heidän rokottamisestaan.

Sillanaukeen mukaan eri ikä- ja riskiryhmille tarvitaan todennäköisesti eri rokotteet.­

– Pitää myös huomioida, että rokotteet tulevat erissä, koska maailman kaikilla mailla on yhtäaikainen tarve covid-19-taudin rokotteen saamiselle. Kenelle rokotetta ensin annetaan, vaikuttaa muun muassa se, mikä rokote on kyseessä – eli keihin juuri sillä saavutetaan paras vaste.

Sillanaukee sanoo, että esimerkiksi AstraZeneca-rokotteen viimeisimmän vaiheen tutkimustulokset saadaan aikaisintaan lokakuun puolessa välissä, jolloin sen tehokkuus vasta nähdään. Jos tulokset ovat hyvät, yhtiö voi hakea myyntilupaa. Rokote vaikuttaa Sillanaukeen mukaan nyt hyvin lupaavalta.

– Tällä hetkellä AstraZeneca-rokotteen tutkimuksia on tehty työikäisillä ihmisillä, eikä niinkään lapsilla tai ikäihmisillä. Vaikka lapsilla oireet näyttäisivät olevan lievempiä, he voivat olla mahdollisia taudin levittäjiä. Rokotteen osalta ei vielä tiedetä, antaako se suojan, joka estäisi tartuttamisen. Voi olla, että rokote antaa vain suojan siltä, ettei tule oireita, mutta henkilö voi olla silti tartuttaja.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tulee varmasti olemaan eturintamassa saamassa rokotetta, jotta voidaan taata, että Suomessa on turvallista olla hoidossa ja taata se, että meillä on riittävästi resursseja hoitaa ihmisiä.

Tarkoitatteko siis, että nuoria ei rokotettaisi ensivaiheessa, jos Oxfordin rokote saa myyntiluvan nopealla aikataululla? Milloin lapsia voitaisiin mahdollisesti alkaa rokottaa?

– Myös lapsilla on jo aloitettu turvallisuus- ja tehokkuustutkimuksia muutamien rokotteiden kohdalla, joten tulemme saamaan tietoa tuosta ikäryhmästäkin tarkemmin jo tämän syksyn ja ensi kevään aikana. Koska terveet lapset eivät näyttäisi olevan riskiryhmää vakavien oireiden osalta, ovat työikäiset ja vastustuskykynsä sekä muiden sairauksiensa puolesta riskissä olevat heidän edellään rokottamisjärjestyksessä.

AstraZeneca-rokotteen viimeisimmän vaiheen tutkimustulokset saadaan aikaisintaan lokakuun puolessa välissä. Työntekijä valmistaa rokotetta australialaisen AstraZeneca-yhtiön tiloissa.­

Sillanaukee lisää, että osa lapsista kuuluu hänen mainitsemaansa riskiryhmään, ja heidän rokottamistaan samaan aikaan samaan riskiryhmään kuuluvien muun ikäisten kanssa harkitaan riskejä mahdollisimman tarkasti punniten.

– Milloin ketäkin päästään rokottamaan riippuu hyvin paljon siitä, mitä rokotteita, kuinka paljon ja milloin EU-mailla – Suomi mukaan lukien – on saatavilla. Arvioni tässä vaiheessa on, että EU:ssa ja Suomessa pääsisimme rokottamaan väestöä ensi keväänä. Jos tutkimukset etenevät optimaalisesti, ehkä jo loppuvuodesta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?