Maailmalla on havaittu uusi korona­ilmiö – tästä suotuisa kehitys voi johtua - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Maailmalla on havaittu uusi korona­ilmiö – tästä suotuisa kehitys voi johtua

Koronaviruksen tartuntamäärät ovat nousussa, mutta siihen kuolee nyt vähemmän ihmisiä kuin keväällä. Taustalla on useita syitä.

24.8. 6:06 | Päivitetty 24.8. 8:46

Koronan vakavaa tautimuotoa ei näytä tulevan maailmalla nyt yhtä paljon kuin ensimmäisen vaiheen aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoi asiasta torstain koronainfossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä STM:n tiedotustilaisuudessa Voipio-Pulkki totesi, että paras epidemiamittari on sairaala- ja tehohoidossa olevien potilaiden määrä.

– Tällä hetkellä tauti leviää nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa.

Koronaviruksen tartuntamäärät ovat olleet kasvussa elokuun aikana ympäri maailmaa ja erityisesti Euroopassa, mutta kuolemantapausten suhteellinen määrä on taudin uudessa aallossa ensimmäistä vaihetta pienempi.

Uutistoimisto Bloombergin artikkelissa haastatellut tutkijat epäilivät suotuisan kehityksen johtuvan ainakin siitä, että kasvaneiden testimäärien vuoksi koronavirus todetaan nyt aikaisemmin ja toisaalta tautia osataan hoitaa kevättä paremmin.

Tutkijoiden mukaan Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa on havaittu viitteitä, että koronavirus olisi muuntautunut aiempaa tehokkaammin leviävämmäksi mutta vähemmän tappavaksi.

Cell-tiedelehden julkaisemassa tutkimuksessa todettiin, että laajalti yleistynyt viruksen G614-mutaatio leviää aiempaa variaatiota D614:ta tehokkaammin, mutta ei ole yhtä tappava kuin edeltäjänsä.

– Virus hyötyy, että se tartuttaa enemmän ihmisiä, mutta aiheuttaa mahdollisimman vähän kuolemantapauksia. Virus saa ravintonsa ja suojansa taudinkantajalta, Singaporen yliopiston asiantuntija Paul Tambyah totesi Reutersin mukaan.

Turun yliopiston biolääketieteen yliopistonlehtori, dosentti Matti Waris kertoo, että tautimuodon muuttuminen lievemmäksi on luonnollista, kun asiaa tarkastellaan virusten evoluution näkökulmasta.

– Virukset kehittyvät sellaisiksi, että ne aiheuttavat vähemmän tautia, mutta levittyvät näin tehokkaammin. Jos ajatellaan alkeellista eliösysteemiä, niin kuolleet yksilöt eivät aktiivisesti levitä virusta. Tämän takia virus muuttuu vähemmän vakavampaa tautia aiheuttavaksi.

Helsingin yliopiston virologian osaston professorin, kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin Olli Vapalahden mukaan koronavirus mutatoituu vähitellen, mutta havaintoja sellaisista muutoksista, jotka vaikuttavat taudinkuvaan, on tehty toistaiseksi vähän.

Hän puolestaan arvioi, etteivät mutaatiot ole vaikuttaneet vielä kovin paljoa epidemian isoon kuvaan.

– Viruksen muuntuminen on mahdollista joissain tapauksissa, mutta pääsyyt kuolleisuuden vähentymiseen ovat sairastuneiden nuorempi ikä ja kehittyneet hoitomuodot. Tehohoidossa on opittu kevääseen verrattuna asioita esimerkiksi koronasta johtuvien verisuonitukosten hoitamisessa, hän toteaa.

– Mutaatioita toki seurataan, mutta sen todistaminen, että joku variantti viruksesta voi aiheuttaa erilaisen infektion, vaatii todella paljon näyttöä. Nyt sitä dataa vasta kerätään.

Vapalahti myös muistuttaa, että kuolleisuusluvut kumuloituvat vasta pienellä viiveellä.

– Viruksen toinen tuleminen on lähtenyt liikkeelle vasta kohtalaisen hiljattain, ja voi mennä joitain viikkoja ennen kuin se alkaa näkyä vakavammissa tapauksissa ja kuolemissa varsinkin, jos virus kiertää nyt enemmän nuorissa ikäluokissa. Lisäksi kuolleisuus ei suinkaan ole ainoa ongelma, vaan tautiin liittyy myös muun muassa vakavia jälkioireita.

Vapalahti epäilee, että koronavirus saattaa jäädä leviämään maapallolle vielä pitkäksikin aikaa.

– Virus pystyy löytämään taskuja jatkossakin etenkin Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, joissa on keski-iältään nuorempia populaatioita. Ajan myötä kuitenkin tulee rokotteita, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten virus pärjää.

Hän arvioi, että rokotteita voi olla saatavilla aikaisintaan ensi vuoden alussa. Nekään eivät välttämättä pysäytä epidemian leviämistä tai anna laumasuojaa – ainakaan välittömästi.

– Osalla testatuista rokotteista ei ole saatu steriiliä immuniteettia. Eläinkokeissa on pystytty välttämään vakavat keuhkoinfektiot, mutta uutta infektiota ei ole kyetty estämään.

– Optimimaailmassa rokote suojaa myös infektiolta, mutta kaikki rokotteet eivät välttämättä sitä tee. Jää siis nähtäväksi, miten laumaimmuniteetti tulee rokotteen myötä, Vapalahti korostaa.

Vapalahti uskoo, että viruskanta saattaa muuntautua jatkossakin. Hän mukaansa muuntautuminen ei kuitenkaan ole erityisen merkittävä tekijä siinä, miten koronaepidemia leviää lähitulevaisuudessa.

– Taudin vakavuus liittyy koronan kohdalla useimmiten isännän (ihmisen) genetiikkaan, hankittuihin ominaisuuksiin ja ikään. Koska sama virus ei aiheuta toisille mitään, tämä on vähemmän kiinni viruskannasta.

Vapalahden mukaan ihmisten kannattaisi suunnata tarkkaavaisuutensa vanhoihin tuttuihin teeseihin: turvaväleihin, käsihygieniaan, yleiseen varovaisuuteen ja tungoksessa kasvomaskeihin.

– Sosiaalista distanssia on hyvä pitää ainakin siihen asti, kun rokote tulee käyttöön.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?