Koronakevät neljän seinän sisällä – tältä näyttää tulevien ”korona­vauvojen” määrä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronakevät neljän seinän sisällä – tältä näyttää tulevien ”korona­vauvojen” määrä

”Yleensä lapsimäärät ovat alkaneet kasvaa kriisien jälkeen.”

Koronavauvabuumia ei tilastojen valossa ole tiedossa.­

20.8.2020 21:49

Suuri osa maailmasta oli keväällä karanteenissa koronaviruksen takia. Neljän seinän sisälle linnoittauduttiin yksin tai yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa.

Perhe-elämää järjesteltiin uusiksi.

Kaikesta kotona vietetystä ajasta huolimatta kevät ja alkukesä eivät näyttäydy erityisenä piikkinä koko maan äitiysneuvolakäyntitilastoissa.

Tilastojen mukaan Suomeen ei siis ainakaan toistaiseksi ole syntymässä koronavauvoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler kertoo, että neuvolakäyntitilastojen valossa asia näyttää itse asiassa olevan päin vastoin:

– Kun tarkastellaan vaikkapa vuoden 2019 heinäkuuta, äitiysneuvolakäyntejä oli koko maassa yhteensä 81 213. Tämän vuoden heinäkuussa käyntejä oli 63 849, Gissler sanoo.

Tammi-heinäkuussa 2019 asiakkaita kävi neuvolavastaanotoilla kaikkiaan 383 883. Tänä vuonna vastaavana aikana käyntejä oli 332 259.

– Näyttää siltä, että käyntien määrä vähenee. Äitiysneuvolakäyntejä oli ennen korona-aikaa viikkotasolla noin 16 000–18 000, kun niitä on nyt noin 12 000–14 000.

Gissler huomauttaa, että kesäaikaan äitiysneuvolakäyntejä on ylipäätään vähemmän kuin muina vuodenaikoina.

– Lisäksi korona-aikaan on ollut monenlaisia rajoitteita. Oireellisia on kehotettu siirtämään käyntejänsä. Osa käynneistä, esimerkiksi synnytysvalmennus, on muutettu sähköiseksi, hän sanoo.

Syntyneiden lasten määrä on kuitenkin noussut kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 2,9 prosenttia vuoden 2019 vastaavaan aikaan verrattuna.

– Se on toki trendin käännös, mutta syntyvyysluvut ovat edelleen hyvin matalia. Kannattaa myös muistaa, että nyt on karkausvuosi, joten luvussa on mukana helmikuun yhden ylimääräisen päivän aikana syntyneet lapset, Gissler sanoo.

Gisslerin mukaan 1990-luvun lamavuodet samoin kuin vuoden 2008 talousromahdus näkyivät muutaman vuoden kuluttua syntyvyyden nousuna.

– Yleensä lapsimäärät ovat alkaneet kasvaa kriisien jälkeen. Voihan olla, että nytkin tapahtuu samoin.

Hän korostaa, että tuntemattoman virustaudin pitkäaikaisia vaikutuksia on mahdoton ennakoida, samoin kuin niiden vaikutuksia lapsen hankkimiseen.

– Jos tulossa olisi syntyvyyspiikki, se näkyisi tilastoissa vasta vuoden tai kahden päästä.

Korjaus: 20.8.2020 klo 22.22: Otsikkoa muutettu

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?