Kommentti: Korona­testauksen tukokset pitää avata – ja työkaluja siihen olisi tarjolla - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Korona­testauksen tukokset pitää avata – ja työkaluja siihen olisi tarjolla

THL suosittelee laboratorioille viruksen antigeenin osoittavia pikatestejä. Kannanotto on merkittävä avaus, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Luotettava pcr-testi on koroavirusdiagnostiikan ”kultastandardi”. Muitakin menetelmiä on, mutta ne eivät ole yhtä herkkiä.­

15.8. 7:13

Testaus on hallituksen koronavirusstrategian kulmakivi. Hybridistrategian mantrahan kuuluu näin: testaa, jäljitä, eristä ja hoida.

Käytännössä koronatesteihin jonottaminen kestää kohtuuttoman kauan, ja tuloksia joutuu odottamaan vuorokausikaupalla. Tilanne on kestämätön sekä yksilön ja hänen lähipiirinsä että kansanterveyden kannalta.

Ongelma on hyvin tiedossa. Erikoislaboratorioilla on kyllä kapasiteettia tehdä viruksen monistamiseen perustuvia kliinisiä pcr-testejä, mutta pätevää henkilökuntaa näytteenottoon puuttuu. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen avasi keskiviikkona Ylen A-studiossa, hyvin, mistä on kyse. Käsipareja on vain rajoitettu määrä, ja julkinen terveydenhuolto ja yksityiset palveluntuottajat kilpailevat samoista hyvistä tekijöistä.

Mutta miksi pitäisi turvautua vain työläisiin, erikoislaboratoriossa tehtäviin pcr-testeihin? Työkalupakkiin tarvitaan muitakin tehokkaita välineitä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Niina Ikonen ehdottaa THL:n verkkosivuilla useitakin konsteja pullonkaulan avartamiseen. Ensimmäinen on niin sanottu antigeenitesti, joka osoittaa aktiivista virusta. Antigeenitesti tunnistaa yleensä koronaviruksen pintaproteiinin ja antaa vastauksen kyllä tai ei -muodossa. Jos testitulos on positiivinen, potilaalla on koronavirus. Heti kun elimistön immuunipuolustus nujertaa viruksen, testi muuttuu negatiiviseksi.

Antigeenitesti on eri asia kuin vasta-ainetesti – ensin mainittu tarttuu suoraan viruksen osiin, jälkimmäinen kertoo, onko potilaan verinäytteessä elimistön muodostamia vasta-aineita. Ne näkyvät yleensä vasta päiviä tai viikkoja tartunnan jälkeen ja kertovat, onko testattava sairastanut covid-19-taudin.

”Toivomme, että laboratoriot harkitsevat antigeenitestien käyttöönottoa, koska ne ovat nopeita ja helppokäyttöisiä. Testauslaitteita on mahdollista sijoittaa myös muualle kuin keskuslaboratorioihin”, Ikonen sanoo.

Nopeita antigeenin osoitustestejä käytetään jo Intiassa. Testiautot kiertävät köyhillä asuinalueilla muun muassa Delhissä.­

Antigeenitestejä on jo tarjolla. Turkulainen ArcDia International oy on kehittänyt kotimaisen antigeenitestin, joka antaa tuloksen noin 20 minuutissa. IS kertoi testin viranomaishyväksynnästä toukokuussa.

Pumpulitikulla nenänielusta otettu potilasnäyte laitetaan testikasetissa pienikokoiseen diagnostiikkalaitteeseen. Yhdellä laitteella voidaan tehdä noin 300 testiä vuorokaudessa.

Laitteita on jo valmiiksi käytössä ArcDian noin 50 suomalaisasiakkaalla, pääosin yksityisellä puolella, ja niitä käytetään tunnistamaan yleisiä hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Uusi, Sars-cov-2:n tunnistava testikasetti kehitettiin keväällä täydentämään valikoimaa. Kun oireinen potilas menee vastaanotolle, hän käy ensin testissä, tapaa sitten lääkärin ja saa tuloksen jo samalla käyntikerralla.

Jos kaikki jo käytössä olevat ArcDian diagnostiikkalaitteet päivitettäisiin tunnistamaan myös Sars-cov-2-virus ja niitä käytettäisiin ainoastaan koronatestaukseen, kapasiteetti riittäisi yhtiön mukaan jopa 50 000 testiin vuorokaudessa. Se olisi todella merkittävä lisä: erikoislaboratoriot pystyvät tällä hetkellä tekemään runsaat 13 000 pcr-testiä vuorokaudessa, ja kapasiteettia on määrä nostaa 20 000:een.

ArcDia ei kuitenkaan ole saanut kotimaasta yhtään asiakasta testilleen, kertoi Helsingin Sanomat keskiviikkona. Toimitusjohtaja Vesa Kemppaisen mukaan aluehallintovirasto ei ole antanut yhtiön yhdellekään asiakkaalle vihreää valoa koronavirus­testauksessa, joten laitteista ei nyt ole apua koronaepidemiaan. Laboratoriot tarvitsevat aluehallintovirastolta luvan aina kun ne ottavat käyttöön uuden tutkimusnimikkeen.

HS:n haastattelema THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen sanoo puolestaan, ettei yksikään laboratorio ole hänen tietojensa mukaan hakenut lupaa käyttää ArcDian laitteita koronavirustesteihin. THL on lupa-asiassa asiantuntijaorganisaatio.

On aivan totta, ettei antigeenitesti ei ole mikään hopealuoti, joka ratkaisi kaikki testauksen ongelmat. Se ei ole yhtä herkkä kuin kliininen pcr-testi. Herkkyys on valmistajasta riippuen 70–90 prosentin luokkaa.

ArcDian mukaan sen pikatestin herkkyys on 92,3 prosenttia. Se löytää siis runsaat 90 prosenttia pcr-testin havaitsemista tartunnoista, eli joka kymmenes tartunta näyttäytyy negatiivisena tuloksena.

Antigeenitesti on kuitenkin halpa ja nopea verrattuna pcr-testiin. Se voidaan uusia helposti. Jos vaikkapa 10 prosenttia tuloksista on vääriä negatiivisia, antaa uusintatesti oikean tuloksen 90 prosentille näistä 10 prosentista, ja niin edelleen.

Antigeenitestit eivät suinkaan ole lääketieteen viimeinen sana koronatestaukseen. Ainakin Yhdysvalloissa ja Israelissa kehitetään jo sylkitestiä, joka antaa tuloksen sekunneissa.

Voiko koronanäytteen ottaa itse? THL selvittää asiaa. Kuva Yhdysvalloista.­

Toinen THL:n ehdottama konsti on ottaa koronavirusnäyte suuontelon takaosasta. Se on helpompi tapa kuin työntää pumpulitikku sieraimesta nenänieluun. Tällä tavalla näytteen voisi THL:n perjantaisen kirjoituksen mukaan ottaa sekä testipisteissä että myös kotona.

”Tarvitsemme testikapasiteettia lisää, ja tämä olisi yksi keino helpottaa tilannetta. Myös kotona itse otettavan näytteen toimivuutta selvitetään aktiivisesti. Näin voitaisiin edelleen vähentää näytteenottopisteiden ruuhkautumista”, erityisasiantuntija Ikonen kertoo THL:n sivuilla.

Tähän sisältyy epävarmuutta. Pcr-testauksessa juuri näytteenotto, näytteen käsittely ja siirto laboratorioon ovat kriittisiä vaiheita. Pumpulitikkuun pitää saada rullattua runsaahkosti epiteelisolukkoa, jotta testi on luotettava.

Silti tätäkin ehdotusta on tutkittava tarkasti. Kukaan suomalainen ei halua tänne epidemian toista aaltoa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?