THL:n Salminen kommentoi nyt keskusteluaan laumasuojasta Ruotsin Tegnellin kanssa: ”Tätä ei koskaan minun tietääkseni harkittu” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

THL:n Salminen kommentoi nyt keskusteluaan laumasuojasta Ruotsin Tegnellin kanssa: ”Tätä ei koskaan minun tietääkseni harkittu”

Expressen paljasti Ruotsin valtionepidemiologin Anders Tegnellin ja THL:n johtajan Mika Salmisen sähköposteja. Näin Salminen kommentoi asiaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen menossa iltakouluun Helsingissä 12.8.2020.­

13.8. 11:58

Suomi pohti laumasuojastrategiaa uuden koronaviruksen epidemian alkuvaiheessa.

Näin kertoo ruotsalainen Expressen jutussaan, jonka mukaan THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen oli koronaviruskriisin alkuaikoina kirjeenvaihdossa Ruotsin valtionepidemiologin Anders Tegnellin kanssa. Lehti julkaisi miesten toisilleen lähettämiä sähköposteja.

Ilta-Sanomat kysyi Mika Salmiselta asiasta. Hän vastasi kiireisestä kokouksesta sähköpostilla.

Expressenin paljastaman sähköpostikirjeenvaihdon mukaan Suomessa mietittiin laumasuojastrategiaa, jota vauhdittaisi koulujen auki pitäminen.

Miksi tästä ei ole koskaan puhuttu kansalaisille?

– Eri EU maiden tartuntatautiasiantuntijalaitosten välillä on vaihdettu koko ajan ajatuksia ja tätä tehdään erityisesti tilanteessa jossa on kyse aivan uudentyyppisestä uhkasta – niin kuin Korona on. Tällöin on aivan välttämätöntä vaihtaa kokemuksia ja välittää tietoa eri maiden välillä. Tätä tehdään kaikkien EU-maiden kesken ja tarpeen mukaan myös muiden maiden kanssa, Mika Salmien kertoo Ilta-Sanomille.

– Suomessa ei olla koskaan määritelty strategiaa joka perustuisi laumasuojaan. Kyseinen keskustelu liittyy tilanteeseen jossa Suomessa oltiin juuri tekemässä päätöksiä koulujen sulkemisesta ja tieto lasten osuudesta epidemian leviämisessä oli varsin epäselvä. Ruotsi pohti omaa strategiaansa ja päätyi eri ratkaisuun kuin meillä, hän korostaa.

Olisiko teillä ollut velvollisuus terveysturvallisuusviranomaisena nimenomaan kertoa kansalle, mitä viranomainen harkitsee?

– Useassa tiedotustilaisuudessa ja haastatteluissa avattiin skenaarioista siitä miten epidemia voi edetä, aina sen hetkisen tiedon ja ymmärryksen ja WHO:n sekä EU:n tautikeskuksen riskinarvioihin tukeutuen. On selvää että kun lisää opittiin tämän uuden viruksen käyttäytymisestä ja vaikutuksesta, myös tilannearviot muuttuivat, hän sanoo.

Kuinka pitkälle tätä laumasuojastrategiaa ehdittiin miettiä?

– Toimintastrategiana tätä ei koskaan minun tietääkseni harkittu. Hallitus määrittelee Suomen strategian tällaisessa koko yhteiskuntaa koskevassa asiassa, Salminen kertoo.

Oliko se epidemian alkuvaiheessa myös Suomen epävirallinen linja, kun lentokentillä ei ollut turvatoimia?

– Kansainväliset sopimukset säätelevät raja- ja lentokenttätoimintaa. THL ei ole lentokenttäviranomainen mutta tuotti ohjeita saapuville matkustajille näiden viranomaisten pyynnöstä. Vantaan ja HUS:in tartuntatautiviranomaiset vastaavat lentokentän terveysturvallisuudesta. THL on jo monta vuotta ollut sitä mieltä että erityisesti Helsinki-Vantaan hyvin kansainvälisellä kentällä pitäisi olla jatkuvatoiminen terveysasema jonka vastuulla olisi myös varautuminen terveysuhkiin.

Mitä ajattelette nyt laumasuojastrategiasta? Olisiko ollut virhe käyttää sitä strategiaa?

– Olisi ilman muuta ollut virhe olla estämättä epidemian leviämistä.

Valtionepidemiologi Anders Tegnell on luonut Ruotsin linjaa taistelussa uutta koronavirusta vastaan.­

Ruotsin mallia on arvosteltu siitä, että koronavirusepidemian hidastamistoimet ovat poikenneet useimmista muista maista rajoitustoimien ollessa huomattavasti kevyempiä.

Laumasuoja syntyy, kun riittävän suuri määrä ihmisiä on vastustuskykyisiä taudille. Vastustuskyky syntyy joko rokotuksella tai sairastamalla tauti.

Vaikka Brasiliassa ja Yhdysvalloissa on määrällisesti eniten kuolemantapauksia, on esimerkiksi Belgiassa, Britanniassa, Perussa, Espanjassa, Italiassa ja Ruotsissa enemmän koronakuolemia, kun niiden määrän suhteuttaa maan väkilukuun.

Belgiassa koronakuolemia oli miljoonaa asukasta kohden kirjattu tällä viikolla 851, Britanniassa 686, Perussa 631, Espanjassa 610, Italiassa 582 ja Ruotsissa 570.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?