Koulut alkavat: tämä tiedetään lapsista ja koronaviruksesta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koulut alkavat: tämä tiedetään lapsista ja koronaviruksesta

Koulujen aukeaminen ei ole asiantuntijoiden mukaan kovin suuri riski koronaepidemian leviämisen kannalta.

Suurin osa Suomen koululaisista aloittaa lukukauden tänään.­

12.8. 5:11

Koulut alkavat ympäri Suomea tällä viikolla erikoisissa olosuhteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö ovat laatineet yleisluontoiset suositukset turvalliseen koulunkäyntiin ja varhaiskasvatukseen koronaviruspandemian jyllätessä.

Ohjeistuksessa pureudutaan muun muassa siihen, miten altistumistilanteissa tulisi toimia ja kuinka koronaviruksen leviämisriski voidaan minimoida oppilaitoksissa. Oleellista on se, että mahdolliset tartuntatapaukset tunnistetaan nopeasti, jotta joukkoaltistuksilta voitaisiin välttyä.

Opetushallitus on tehnyt oman ohjeistuksensa tukemaan OKM:n ja THL:n suosituksia. Opetusneuvos Marjo Rissanen Opetushallituksesta vakuuttaa, että järjestelyt ovat edenneet hyvin ja kouluvuoteen päästään lähtemään luottavaisesti.

– Olennaista on se, että lähiopetus saadaan aloitettua turvallisesti, ja syksyn edetessä pitää sitten kartoittaa sitä, millaista oppimisen tukea oppilaat tarvitsevat, Rissanen sanoo.

Kouluille on annettu tarkat ohjeet siitä, miten koronavirukseen tulee varautua.­

Pitkin kevättä ja kesää on saatu vahvoja viitteitä siitä, että lapset sairastavat koronaviruksen pääsääntöisesti lievempänä kuin aikuiset, mikä pienentää lähiopetukseen liittyviä riskejä huomattavasti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lasten infektiolääkäri Harri Saxén vahvistaa, että lasten koronaoireet eroavat selvästi aikuisista. Yleisimpiä oireita ovat nuha, yskä ja vatsavaivat.

– Aikuisilla on vakavia hengitystieinfektioita, jotka johtavat hengityskonehoitoon ja jopa kuolemaankin, mutta jostain syystä lapsilla ei ilmene tällaisia vakavia taudin muotoja. Vastaavasti meilläkin on ollut jokunen lapsipotilas, jonka pääoireena on ollut ripuli, jota taas aikuisilla ei juurikaan esiinny, Saxén sanoo.

Saxén kertoo, että HUSin alueella on ollut noin viitisen tapausta, jossa alle kymmenvuotias lapsi on joutunut koronan takia sairaalahoitoon. Muuten pienten lasten oireilu on ollut varsin lievää.

– Ne ovat olleet perusterveitä lapsia, joilla on tullut astman kaltaisia hengitystieoireita tai pahaa ripulia. Nämä yksittäistapauksetkin on kuitenkin saatu hoidettua muutaman päivän sairaalahoidolla.

Tutkijoilla ei ole yksimielistä näkemystä siitä, miksi koronavirus esiintyy usein niin lievänä lasten keskuudessa.

– Näyttö on epidemiologista, ja se on saatu tartuntaketjuja tutkimalla. Tiettyjä hengitystieinfektioita pienet lapset tartuttavat heikommin, koska heidän yskimisvoimansa on paljon täysikasvuisia pienempi. Se, miksi koronaviruksen tartuttavuus näyttää olevan lapsilla vähäisempää, on vielä epäselvää, THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi kertoo.

Lähiopetukseen siirtymistä puoltaa osaltaan myös, se etteivät lapset eivät tartuta koronavirusta yhtä tehokkaasti kuin aikuiset. Sen vuoksi epidemian leviäminen voidaan oletettavasti pitää hallinnassa peruskouluissa.

– Siitäkin on aika vähän näyttöä, mutta en ole kovin huolissaan siitä, että lapset tartuttavat virusta eteenpäin. Esimerkiksi Ruotsissa koulut olivat koko kevään auki, eikä sairaustapauksien määrässä ollut juurikaan eroa Suomeen, joka piti koulut kiinni, Saxén muistuttaa.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen korostaa sitä, että koululaisten lähipiirissä olevia riskiryhmäläisiä pitäisi pystyä suojaamaan infektiolta, vaikka lapset levittävätkin virusta verrattain vähän.

Koulujen avaamiseen liittyvät riskit lankeavat valmiiksi huonokuntoisille.

– Näkisin, että koulujen avaamisen isoin riski on se, että lapsi tuo tartunnan kotiin, jossa se leviää perheen keskuudessa ja mahdollisiin riskiryhmäläisiin. Nyt pitäisi varmistaa, miten riskiryhmät suojataan, kun tehdään tällaisia avauksia ja riskit kasvavat, Lehtonen muistuttaa.

Koronavirukseen varautumisesta saatiin kokemuksia keväällä, kun koulut olivat auki kaksi viikkoa ennen kesälomaa.­

Kuluvalla viikolla opetuksen aloittavissa peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa on määritetty tarkat ohjeet sille, miten lähiopetus voidaan toteuttaa turvallisesti.

– Pyrimme hallitsemaan tartuntariskiä selvittämällä mahdollisimman nopeasti kouluissa tapahtuneet altistumiset. Koronavirukselle altistuneet jäljitetään tartuntaketju ja altistuneet määrätään karanteeniin, kuten muutoinkin. Altistuneet voivat saada tartunnan, mutta jatkotartunnat estetään, kun he eivät levitä virusta edelleen, Sarvikivi kuvaa prosessia.

Olennaista on, kuinka hyvin suosituksia pystytään noudattamaan. Opetushenkilökunnan urakkaa helpottaa kevään kokemus, jolloin koulut olivat kaksi viikkoa auki ennen kesälomaa.

– Kevät oli hyvää käytännön harjoitusta syksyä ajatellen. Kouluissa saatiin hyvä käsitys siitä, miten opetus voidaan järjestää turvallisesti ja miten ryhmät esimerkiksi pidetään erillään ja porrastettu ruokailu järjestetään, opetusneuvos Rissanen vakuuttaa.

Kesällä perusopetuslainsäädäntöön lisättiin uusi pykälä, joka mahdollistaa erilaiset opetuskäytännöt paikallisesti, mikäli koronatilanne niin vaatii.

– Kunnilla on paljon autonomista päätäntävaltaa sen suhteen, miten asioita tehdään paikallisella tasolla ja miten opetus toteutetaan käytännössä. Jokainen koulu on erilainen ja epidemia saattaa vaihdella maan eri osissa hyvinkin paljon.

THL tiedotti viime viikon alkupuolella, että se suunnittelee kasvomaskisuositusta Suomeen. THL:n Sarvikivi ei ota kantaa siihen, milloin ja millainen suositus on tulossa.

Lasse Lehtonen painottaa, että maskisuositus voisi olla paikallaan, nyt kun koulut alkavat.

– Meidän pitäisi aina miettiä, millä vastatoimilla pidämme riskit hallinnassa, kun kontaktit lisääntyvät yhteiskunnassa. Kasvomaskit olisi yksi tällainen keino, mutta epäilen kyllä, että varsinkin alakouluikäisiä voi olla vaikeaa saada käyttämään niitä. Lukioikäisiltä käytön sen sijaan pitäisi jo sujua, hän toteaa.

Asiantuntijoiden mukaan kouluun palaaminen tuo lapsille elintärkeitä päivittäisiä rutiineja ja turvallisuudentunnetta.­

IS:n haastattelemat asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, ettei koulujen alkamiseen liity erityisen suuria riskejä koronaepidemian leviämisen kannalta, vaikka tartuntamäärät ovatkin kiihtyneet viime aikoina.

– Tällä tietoa en näe koulujen avaamista kovin suurena riskinä. Lapset oireilevat lievemmin, tartuttavat infektiota vähemmän ja toisaalta vaakakupin toinen puoli on se, että etäopetus voisi aiheuttaa lapsille muita haasteita, HUSin lastenlääkäri Harri Saxén huomauttaa.

Kouluun palaaminen tuo lapsille elintärkeitä päivittäisiä rutiineja ja turvallisuudentunnetta.

– Etäopetus sujui keväällä hyvin, mutta vuorovaikutuksessa toisten kanssa lapset oppivat sellaisia taitoja, joita ei etäyhteyksien kautta opittaisi. Oppilaille tarjotaan yksilöllistä tukea, jotta oppimisen vajausta pystytään paikkaamaan ja heitä voidaan auttaa opin tiellä eteenpäin, Marjo Rissanen sanoo.

THL:n asiantuntijalääkärin Emmi Sarvikiven mukaan koulujen avaaminen on jossain määrin riski – tosin laskelmoitu ja hyvin hallittu sellainen.

– Tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, mutta toki epidemian leviämisen vaara on kouluissakin todellinen – sitä ei voi kiistää. Tilanne ei pysy kontrollissa, jos toimitaan miten sattuu, mutta riskit saadaan hallittua, jos ohjeistuksia noudatetaan, hän tiivistää.

Sarvikivi muistuttaa, että terveet lapset ja nuoret eivät ole vakavan koronainfektion riskiryhmää, joten koulujen sulkeminen varotoimena olisi täysin ylimitoitettu toimenpide.

– Altistustilanteita ja tartuntoja tulee varmasti, mutta riskejä pyritään nyt hallitsemaan näillä varotoimilla. Kun tapauksia tulee, siihen pitää reagoida välittömästi ja katkaista tartuntaketjut. Vakavan taudin riski ei ole kuitenkaan niin iso, että kouluun meneminen kannattaisi kieltää kaikilta. Riskiryhmien osalta tilanne on tietenkin toinen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?