Oikeusoppinut hallituksen karanteeni­kiristyksistä: Mahdollistaa vapauden­riiston ja vankeus­rangaistuksen, Krista Kiuru ylitti valtuutensa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Oikeusoppinut hallituksen karanteeni­kiristyksistä: Mahdollistaa vapauden­riiston ja vankeus­rangaistuksen, Krista Kiuru ylitti valtuutensa

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaisen mukaan karanteeni on tiukka pakkokeino, joka kuuluu lääkärin ei ministerin päätösvaltaan. Lääkäriliitto näkee suunnitellun työnjaon kuitenkin toimivana.

11.8. 13:15

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen pitää terveen oikeusvaltion kannalta kestämättömänä, että ministeri määräsi lukuisista maista Suomeen saapuvat poliittisella päätöksellä karanteeniin ja pakkotesteihin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi maanantai-illan tiedotustilaisuudessa, että jatkossa kaikki, jotka saapuvat Suomeen muista kuin turvallisten maiden listalle kuuluvista maista, joutuvat hallintopäätöksen nojalla karanteeniin. Aluehallintoviranomainen panee päätöksen voimaan. Aiemmin maahantulijoita on kehotettu jäämään omaehtoiseen karanteeniin.

Rautiaisen mukaan karanteenit ovat kuin yö ja päivä. Aiempi karanteeni oli vain suositus, mutta nyt astutaan lääke- ja oikeustieteen sekä julkisen vallankäytön ja pakkotoimien maailmaan. Karanteenin pitäisi olla lääkärin määräämä, hän huomauttaa. Samalla karanteeniin asetettu on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan ja mahdolliseen työpoissaoloon.

Pauli Rautiainen tutkii valtiosääntöoikeuteen, perus- ja ihmisoikeuksiin, hyvinvointioikeuteen, yhteiskuntapolitiikkaan ja hallinnon kehittämiseen liittyviä kysymyksiä Tampereen yliopistossa.­

Karanteeni on itsessään sangen löyhä, kahden viikon kotonaolomääräys, mutta mahdollisuuksien repertuaarissa on monia tehostetoimia. Karanteenissa oleva voidaan jopa lukita ulkopuolelta lukittavaan tilaan äärimmäisenä keinona. Tällöin kyseessä voi olla vapaudenriisto. Tiedotustilaisuudessa ei kerrottu, miten karanteenia on tarkoitus valvoa.

Karanteenin rikkomisesta voidaan määrätä tuntuva rangaistus. Todennäköisesti kyseessä olisivat sakot, mutta rangaistusasteikko ulottuu korkealle, ja maksimirangaistus on kolmen kuukauden vankeusrangaistus eli huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Uudenmaan keväisen sulun rikkomisesta. Sakkojen lopullinen suuruus määräytynee jälkikäteen tuomioistuinprosessissa. Näin on myös Uudenmaan sulun rikkomisesta määrättyjen sakkojen tapauksessa, jos joku sakot saanut kyseenalaistaa niiden suuruuden tai määräämisen ylipäätään.

Rangaistus voidaan määrätä terveydensuojelurikkomuksesta rikoslain 44 luvun toisen pykälän mukaisesti. Pykälää käytetään Suomessa ani harvoin, mutta jos esimerkiksi rokotteesta tehtäisiin lain voimalla pakollinen, pykälällä voitaisiin rangaista rokotteen ottamatta jättämisestä. Myös pakollisen terveystarkastuksen tai karanteenin noudattamatta jättämisestä voidaan pykälän nojalla rangaista.

Pykälä on ollut laissa iät ja ajat, ja Kiurun mukaan tiukempi karanteeni astuu voimaan mahdollisimman pian.

Koska kyse on yksilön oikeusturvan kannalta merkittävästä asiasta, on Pauli Rautiaisen mukaan yksiselitteisesti oikeusvaltioon soveltumatonta, miten päätös on tehty.

– Tämäntyyppisten toimien politiikkaohjaus on sellaista, mitä emme voi hyväksyä.

– Oikeusvaltiossa peruspalveluministeri ei voi ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä jonkun lain pykäliä pitämällä tiedotustilaisuuksia.

Karanteeni rinnastuu oikeudellisena pakkotoimena Rautiaisen mukaan mielenterveyslain mukaiseen pakkohoitoon.

– Pitäisimme täysin mahdottomana, että ihminen määrättäisiin pakkohoitoon politiikkaohjaksella, kuten itäblokin maissa tehtiin 1900-luvun lopussa.

Krista Kiurun tiedotustilaisuudessa lausuma päätös rikkoo Rautiaisen mukaan kahta perustavanlaatuista ehtoa karanteenin määräämisestä. Karanteeniin voidaan lähtökohtaisesti määrätä yksittäistapauksessa ja lääketieteellisen arvion mukaan.

Skopjesta Turkuun saapuneet matkustajat ohjattiin Turun kentällä koronatesteihin, jotka olivat vielä viime viikonloppuna vapaaehtoiset. Tarkoituksena on, että riskimaista saapuvat joutuvat pakkotesteihin.­

Oikea henkilö määräämään esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle saapujat matkustajat karanteeniin olisi Vantaan tartuntatautilääkäri, joka kuitenkaan ei saisi perustaa päätöstään poliitikkojen painostukseen vaan omaan asiantuntijamielipiteeseensä.

– Tietyillä professioilla on tietty autonomia. Lääkärillä on paljon valtaa, mutta se on sidottu hänen lääketieteelliseen asiantuntemukseensa.

– Valta on uskottu hänelle vain tiettyyn tarkoitukseen.

Rautiaisen mukaan kevään ja kesän mittaan hallinnon tarkoitussidonnaisuuden periaatetta vastaan on rikottu usein. Keväällä kiellettiin synnytysten tukihenkilöiden läsnäolo valtiovallan aloitteesta. Teknisesti ylilääkärit kielsivät tukihenkilöiden osallistumisen.

– Lääkäri ei vaan voi perustaa arvioitaan siihen, mitä tulkitsee hallituksen poliittisesti vaatineen, Rautiainen toteaa.

Yhteistyö poliitikkojen ja lääketieteen asiantuntijoiden kuten THL:n kanssa on itsessään hyvä asia. Nyt järjestys on Rautiaisen mukaan kuitenkin väärä. Hän huomauttaa, että julkisuudessa on vasta hippusellinen tietoja Kiurun tiedotustilaisuudessa esittämänä.

– Vaikuttaa siltä, että hänen viestinsä kaipaa vielä täsmentämistä. Uskon, että tarkoitus on hyvä, mutta hän ei ehkä harkinnut loppuun asti sanomaansa.

Samoihin ongelmiin kiinnitti huomiota kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin Twitterissä.

Hänen mukaansa oikeusvaltion ja Lääkäriliiton on pidettävä huolta, että pakkokaranteenit tehdään lääkärin etiikan mukaisesti yksilöllisesti arvioiden.

Myös tutkijatohtori Matti Muukkonen on kritisoinut Twitterissä hallituksen muotoiluja. Kategoriset linjaukset ovat hänen mukaansa vahvasti laillisuuden rajamailla.

Muukkosen mukaan riskimaan käsite tulisi vähintäänkin määritellä lailla tai asetuksella.

Tartuntatautilain 71 pykälään ei puolestaan voida vedota, sillä korona on jo yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi luokiteltu.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoo tavallaan ymmärtävänsä oikeusoppineiden tulkinnat ja huolen, mutta ei näe itse suunnitellussa työnjaossa ongelmaa.

– Tilanne elää kaiken aikaa ja meillekin tilanne on uusi. Lähtökohtana täytyy pitää sitä, että lääkärin etiikan mukaista on kaikin mahdollisin keinoin estää tämän taudin leviämistä. Sen on oltava ykkösperiaate, Halila sanoo.

Hän korostaa, että lääkäri joutuu lähes mahdottoman tilanteen eteen, jos hän joutuu jokaisen matkustajan kohdalla yksilöllisesti arvioimaan sitä, kenet tulisi asettaa karanteeniin ja kenet ei.

– Ei lääkärilläkään ole kristallipalloa, sillä oireettomatkin voivat olla tartuttajia. Tilanne olisi eri, jos meillä olisi jonkinlainen pikatesti.

Pikatestin myötä voitaisiin tehdä eristyspäätös tartunnan saaneiden suhteen ja karanteenipäätös taudille altistuneiden suhteen.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila pitää mahdottomana, että lääkäri voisi tehdä jokaisen Suomeen palaavan osalta yksilöllisen karanteenipäätöksen.­

Halilan mukaan on epäselvää, haluavatko lääkärit edes rooliin, jossa heidän vastuullaan on asettaa osa maahan saapuvista karanteeniin.

Hän kokeekin toimivana työnjaon, jossa julkinen valta määrittää riskimaat ja lääkärit tekevät karanteenipäätökset tämän määritelmän mukaan.

– Joka päivä tuntuu tulevan jotain uutta ja seuraamme tilanteen etenemistä.

Halilan kanssa on samoilla linjoilla myös terveysoikeuden professori ja Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Lehtonen twiittaa, että karanteeni pakkotoimena on alun perin syntynyt epidemian riskialueilta saapuneiden matkustajien liikkumisen rajoittamiseksi. Hänen mukaan julkinen valta voi niin ikään määrittää ennakolta riskialueet.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?