Tubettaja Pinkku Pinsku iskee nuorisoslangin perusteet pöytään! Tiedätkö, mitä tarkoittavat ”boomer”, ”bängeri” ja ”wörtti”? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tubettaja Pinkku Pinsku iskee nuorisoslangin perusteet pöytään! Tiedätkö, mitä tarkoittavat ”boomer”, ”bängeri” ja ”wörtti”?

Videolla 17-vuotias tubettaja Pinkku Pinsku, eli Pinja Sanaksenaho, vie boomeritkin nuorisokielen saloihin. Nuorisokieltä tutkinut Heini Lehtonen kertoo puolestaan, miksi ja miten nuorisokieli syntyy.

10.8. 23:41

Sosiaalisessa mediassa puhutaan lyhentein, sillä se säästää tilaa ja kirjoitusvaivaa. Tervehtimisen yhteydessä voi esimerkiksi heittää ”sup”, eli kysyä kuulumisia. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista ”what’s up”.

  • Yllä olevasta videosta näet tubettaja Pinkku Pinskun oppitunnin nuorisoslangista.

Nuoret ovat kuitenkin ottaneet lyhenteitä myös puhekieleen. He viettävät vanhempiaan runsaammin aikaa verkossa, ja sosiaalisen median kautta kieli pääsee leviämään nopeasti ja helposti.

Yliopistonlehtori Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta kertoo, että nuorten tapa käyttää kieltä on herättänyt huolta lukuisissa sukupolvissa.

– Myytti siitä, että nuoret turmelevat kielen on tuhansia vuosia vanha. Jopa antiikissa on oltu huolissaan siitä, mitä kielelle tapahtuu, kun nuoriso käyttää sitä omalla tavallaan. Ilmeisesti nuorilla on aina ollut tarve erottua edellisistä sukupolvista, Lehtonen toteaa.

Kapinallisuus on liitetty vahvasti nuorisokulttuuriin 1960-luvulta lähtien.­

Kielen avulla voi ilmaista yhteenkuuluvuutta ja erottautumista. Lehtosen mukaan nuorisokieli syntyy samalla tavalla kuin muutkin puhetavat, eli siitä mitä ympärillä kuullaan ja mikä koetaan merkitykselliseksi.

– Kielellä halutaan samaistua tietynlaisiin ihmisiin. Ihminen puhuu niin kuin hän kuvittelee, että sellaiset ihmiset puhuvat, jollainen hän itse haluaa olla.

Kielellä halutaan erottua eri sukupolvista, mutta myös muista nuorista. Samaistumisen kohteet luovat alakulttuurisia eroja kielessä. Nuoret ottavat vaikutteita monikulttuurisista ympäristöistä ja kauempaa maailmalta.

– Jos fanittaa esimerkiksi korealaista poppia, saatetaan ottaa siitä maailmasta vaikutteita. Helsingissä hip hop -ympyrät ovat usein monikulttuurisia, jolloin vaikutteita otetaan globaalin hip hop -kulttuurin lisäksi ympärillä puhuttavista kielistä.

Englannin kielen käytön yleistymisellä on iso rooli nuorisokielen syntymisessä. Nuoret ottavat vaikutteita englannista, kun he elävät englanninkielisessä populaarikulttuurimaailmassa.

– Hyvin globaali ylikansallinen englanninkielinen kulttuuri on vahva, mutta myös paikalliset asiat vaikuttavat. Monet kiintyvät myös paikkaan, mihin ovat kasvaneet – ja antavat sen kuulua puheessa.

Nykyään nuorilla on käytössä loistavat puitteet kielen innovointiin.­

Kielessä on muoti-ilmiötä, jotka vanhenevat nopeasti. Esimerkiksi vuonna 2014 käytetty ”swag”, jota käytettiin esimerkiksi kehuttaessa, ei ole enää tämän päivän nuorisokieltä.

– Nuorisokieli on hyvin ajankohtaista ja ilmaisee jotain siitä hetkestä. Jotkin sanat saattavat siirtyä valtavirran käyttöön ja jäädä sitä kautta. Suuri osa sanoista on kuitenkin vain päiväperhoja.

Lehtosen mukaan kielen säilymisen elinehto on se, että se pystyy muuttumaan muuttuvan maailman mukana.

– Nuoret joutuvat aina uudenlaisiin tilanteisiin. Yhteiskunta ympärillä muuttuu. Ihmisen ja kielen täytyy jatkuvasti sopeutua yhteiskunnan muutokseen. Lisäksi kaikenlainen kielellinen luovuus luo tajua kielestä ja osoittaa, että nuorille kieli on tärkeä ilmaisukeino.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?