Presidentti Tarja Halosen mielestä koronasta ovat selvinneet paremmin sellaiset maat, joissa naisilla on vahva asema ja joissa vielä on ollut naisjohtaja.
Halonen sanoi Ylen politiikkaradion Elämä ja politiikka -ohjelmassa, että koronaepidemiasta on selvitty paremmin kun on laajempi tasa-arvokäsite.
Näin Halosen mielestä jopa silloin, kun on kyseessä pohjoinen hyvinvointiyhteiskunta, joka on hyvin tasa-arvoinen.
– Meidän läntinen naapurimaamme Ruotsi ei näytä pärjäävän tässä tarkastelussa kovin hyvin, mutta siellä ovat miehet johdossa.
Presidentti Halonen kehui pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusta koronan hoidossa. Hyvin koronasta on hänen mukaansa selvinnyt myös Saksa, jota johtaa liittokansleri Angela Merkel.
Presidentti Halonen on sitä mieltä, että naisilla on erilainen kokemuspohja, mikä voi auttaa epidemian kaltaisen uudenlaisen turvallisuusriskin käsittelyssä.
Turvallisuuskäsitteen muuttuminen on presidentti Halosen mielestä tärkeää.
– Aiemmin on ollut esillä lähinnä asevarainen turvallisuus, vanhanaikaisilla termeillä sanottuna sota.
Turvallisuuteen liittyy Halosen mielestä paljon muutakin, kuten koronan kaltainen epidemiauhka.
Ennen koronaa ei presidentti Halosen mielestä epidemiauhkaa otettu vakavasti, sillä epidemiasta puhuttiin Euroopan ulkopuolella. Suhtautuminen muuttui, kun vaara tuli omalle alueelle.
Korona-aika on herättänyt keskustelua presidentin valtaoikeuksista.
Presidentti Sauli Niinistön ehdotus maaliskuussa koronanyrkin perustamista herätti keskustelua, venyttikö presidentti toimivallan rajoja.
Kohua synnytti myös presidentin kesäkuinen puhelinkeskustelu EU:n komission puheenjohtajan kanssa. Aiheena oli talouden elpyminen EU-alueella koronan jäljiltä.
Presidentti Halonen muistutti, että Suomen perustuslaki lähti presidenttivaltaisesta järjestelmästä. Sitä on karsittu vuosien mittaan aika tavalla.
Halonen sanoi, että ennen pitkään tulee keskustelu ylimpien elinten välisistä suhteista.
– Olen sanonut, että Niinistö on päässyt varsin pitkälle kaksikautisessa toiminnassaan ilman, että tämä asia on otettu esille.
Halonen muisteli, miten hän joutui ilman koronaa koko kuusivuotiskauden taistelemaan sen kysymyksen kanssa, onko presidentti tehnyt taas jotain sopimatonta.
– Semmoinen käsitys presidentistä turvallisuuspolitiikan ilmiönä, että se pidetään kaapissa, tarvittaessa ravistetaan pölyt pois ja otetaan sitten, kun on pakko käyttää, on kauhean vanhanaikainen kaikessa turvallisuuspolitiikassa.
Halosen mielestä presidentin pitää olla koko ajan mukana.
– Pitää seurata, olla keskusteluväleissä eikä vain katsojana, jotta voisi olla hyödyllinen tilanteen vallitessa.