Kasvomaskit ovat arkea yli 130 maassa – taidemaskeja maalaavalla Milalla on selvä näkemys, miksi Suomi kulkee eri tietä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kasvomaskit ovat arkea yli 130 maassa – taidemaskeja maalaavalla Milalla on selvä näkemys, miksi Suomi kulkee eri tietä

Mila Boström, 54, on kuvataiteilija ja käsityöläinen, joka kutsuu itseään maskittareksi.

Julkaistu: 2.8. 18:29

Kasvomaskeista on tullut arkea yli 130:ssa koronaa vastaan taistelevassa maassa, mutta ei Suomessa. Miksi ihmeessä, kysyy taiteilija Mila Boström.

Mitä kansalaisen oikein pitäisi ajatella kasvomaskeista? Viranomaisilta ei ole tullut selkeää ohjetta niiden käytöstä koronaepidemian torjumiseksi, vaikka Ylen tietojen mukaan ensi viikolla THL aikoo antaa uusia ohjeita.

Maskittarella on vahva näkemys asiasta: kasvosuojus auttaa. Se yhdistää ihmisiä. Se osoittaa, että käyttäjät haluavat suojata muita.

Maskittareksi itseään kutsuu Mila Bo­ström, 54, kuvataiteilija ja käsityöläinen Espoon Lippajärveltä. Yksi niistä tämän maailman rakentajista, jotka ryhtyvät toimeen, kun sisäinen palo siihen ohjaa.

– Minä pystyn näyttämään maskin avulla, että välitän toisista ihmisistä. Minä en halua olla se, joka asettaa ketään vaaraan. Se oli minulle niin itsestään selvä asia, että yllätyin, kun kaikki eivät nähneetkään asiaa niin, Boström sanoo.

 Minä pystyn näyttämään maskin avulla, että välitän toisista ihmisistä. Minä en halua olla se, joka asettaa ketään vaaraan.

Mila Boströmin käsinmaalatut maskit kestävät käytön ja pesun.

Kun epidemia iski Suomeen, Boström ryhtyi ompelemaan värikkäitä kangasmaskeja. Kesällä hän keksi, että myös käsinmaalatut maskit kestävät käytön ja tarvittavan 95 asteen saippuavesipesun hyvin.

Jokainen Boströmin taidemaski on uniikki ja signeerattu. Maskitar on tuottanut niitä jo kymmeniä erilaisia, aina tunnelmansa ja mielentilansa mukaan. Maskilla voi leikitellä ja ilmaista itseään.

– Maalattu maski on tavallaan taulu kasvoilla, Boström sanoo.

– Viesti riippuu maskista. Teen edelleen kaikenlaisia erilaisia… En anna tarinaa maskille. En luo toiselle valmiiksi mielikuvaa siitä, mitä se mahtaa tarkoittaa. Jätän sen katsojalle. Se, joka löytää siitä symboliikkaa ja tarinaa, on luonut työlle merkityksen. En tarjoa valmista merkitystä.

Suomalaiset vierastavat maskeja. Toisin on muualla: yli 130 maassa on voimassa ohjeistus tai suositus maskeista, tai niiden käyttö on tilastollisesti tutkittuna yleistä. Kasvosuojuksista on tullut osa arkea. Sitä myös Boström toivoisi.

Silti vastustajia on paljon. Monen mielestä ihmisiä lietsotaan pelolla turvautumaan hyödyttömään ja valheellista turvallisuuden tunnetta tuottavaan varusteeseen.

Vastarintaa voi Boströmin mukaan selittää se, että maski muistuttaa koko ajan viruksesta, josta kukaan ei haluaisi enää kuulla.

– Mieluummin eläisi siinä käsityksessä, ettei enää tarvitsisi maskia. Uhkan uskotaan olevan ohi eikä haluta, että sitä tuodaan esille koko ajan. Sen takia maskeja torjutaan niin kovasti.

130 maassa on voimassa ohjeistus tai suositus maskeista, tai niiden käyttö on tilastollisesti tutkittuna yleistä.

– Minä näen paljon valheellisempana turvallisuuden tunteena sen, että ihmiset liikkuvat epidemian keskellä ilman maskeja ja luulevat, että kahden metrin turvaetäisyys riittää.

Boström arvelee syyn vastustukselle johtuvan pelosta, että maski riistää käyttäjältään persoonallisuuden ja identiteetin. Kasvot ovat vahva identiteetin kuva.

– Maski peittää osan sinusta. Silloin et koe olevasi olemassa samalla tavalla kuin ilman maskia. Minuus saattaa kärsiä. Uhka on alitajuinen: jos minusta peitetään osa, minä häviän. Minusta tulee massaa.

Pelko on ollut muutenkin monella tavalla esillä tänä poikkeuksellisena vuotena.

– Pelko ja viisaus menevät usein sekaisin. Ihmiset tulkitsevat viisauden peloksi. Pelko on tunne, joka saa meidät valppaiksi. Pelon tunne oikeassa määrässä varoittaa ja on hälytyskello. Kevyt pelko saa toimimaan oikein, eli viisaus tulee sieltä läpi ja löytää keinon varautua mahdolliseen uhkaan, Boström sanoo.

– Myös rohkeus ja typeryys menevät sekaisin. Ne, jotka huutelevat muita pelkureiksi ja luulevat, että kun esitän pelkäämätöntä, olen jotenkin rohkea. Mutta ei se ole rohkeutta. Pelon kohtaaminen on rohkeutta. Se vaatii paljon enemmän kuin kiukkuinen huutelu muille.

 Uhkan uskotaan olevan ohi eikä haluta, että sitä tuodaan esille koko ajan. Sen takia maskeja torjutaan niin kovasti.

Jokainen Boströmin taidemaski on uniikki.

Boström on hyvin aktiivinen kampanjoija maskiasiassa. Hän pitää yllä kevättalvella perustamaansa Maskit kaikille -ryhmän Facebook- ja nettisivuja ja kirjoittaa usein Twitteriin. Hän oli myös mukana laatimassa eduskunnalle toukokuussa annettua kansalaisaloitetta laista, joka velvoittaisi suomalaiset käyttämään tietyissä tilanteissa kasvomaskeja. Aloite on kerännyt allekirjoituksia vain hitaasti. Suomalaiset odottavat hallitukselta ohjeita, suosituksia tai määräyksiä – ja ovat odottaneet jo pitkään.

Elokuussa yhteiskuntaa avataan lisää, ja tartuntojen määrän pelätään lähtevän nousuun. Maskisuositusta ei ole kuulunut.

”Se edellyttäisi sitä, että meidän tapausmäärät olisivat tätä hetkeä huomattavasti korkeammat. Se edellyttäisi sitä, että yhteiskunnan toiminta käynnistyy taas, ja tulee sen tyyppisiä ruuhkaisia tilanteita sisätiloissa, joissa etäisyyksiä ei pystytä pitämään, ja että niistä lähtee tulemaan tartuntoja. Kyllä se on kokonaisarviointi ja summa, kun suositusta lähdetään katsomaan”, sanoi sosiaali- ja terveysministeriön kans­liapäällikkö Kirsi Varhila viime viikolla MTV:n Uutisaamussa.

 Kysymys kuuluu, miksi maskeja ei voi määrätä nyt, jotta me voisimme ennalta ehkäistä todennäköisiä tapahtumia.

Maskien tekemisen lisäksi Boström pitää yllä kevättalvella perustamaansa Maskit kaikille -ryhmän Facebook- ja nettisivuja.

STM:n toiminnasta näyttäisi puuttuvan se kuuluisa etukeno, jonka pitäisi ohjata varautumista.

– Kysymys kuuluu, miksi maskeja ei voi määrätä nyt, jotta me voisimme ennalta ehkäistä todennäköisiä tapahtumia. Se on omalta osaltaan äärettömän helppo ja edullinen keino pitää tautia kurissa niin, ettei se lähde käsistä. En ymmärrä sitä, että sanotaan, että ’jos tilanne pahenee’. Eikö ole järkevää laittaa sadetakki päälle, jos on odotettavissa vettä? Ei niin, että kastuu ensin ja vetää sen niskaan vasta sitten, Boström ihmettelee.

Entä kun pandemia on ohi? Mihin Bo­strömin tarmo suuntautuu silloin? Ehkä henkisiin asioihin, joista hän on kiinnostunut. Hän on pitänyt luentoja ja kirjoittanut mielen toiminnasta Mindseekers-verkkosivuilleen.

– Miten ihmiset löytävät sen, että ’tätä mä teen loppuelämäni’, monitaitoinen Maskitar kysyy.

– Minä en ole koskaan saanut sitä kokemusta. En tiedä. Mietin edelleen, mitä minusta tulee isona. Jännä nähdä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?