Korona sai suomalaisparien rakkauden kukkimaan – avioerojen määrä kääntyi yllättäen laskuun - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Korona sai suomalaisparien rakkauden kukkimaan – avioerojen määrä kääntyi yllättäen laskuun

Joidenkin pariskuntien eroaikeet ovat peruuntuneet koronakriisin myötä. Kuvituskuva.

Julkaistu: 31.7. 7:30

Koronakriisi on vahvistanut osan suomalaisista suhdetta.

Suomalaiset hakevat yleensä avioeroja eniten lomakausien jälkeen tammi- ja elokuussa, kun lisääntynyt yhdessä vietetty aika nostaa osan kohdalla parisuhteen ongelmia pintaan.

Tämän perusteella voisi ajatella, että myös koronakevät näkyisi avioerohakemusten määrän kasvuna. Tilastot kertovat kuitenkin muuta.

Oikeusrekisterikeskuksen tilastojen mukaan Suomessa jätettiin tämän vuoden maalis-, huhti- ja toukokuussa kuukausittain vähemmän avioerohakemuksia kuin vuosi sitten samaan aikaan. Esimerkiksi viime vuoden maaliskuussa avioerohakemuksia jätettiin reilut 1 300 kappaletta, kun taas tämän vuoden maaliskuussa vastaava luku oli 1 200.

Jos grafiikka ei näy laitteellasi, voit katsoa sen tästä.

Oikeusrekisterikeskuksen tilastoista selviää, että esimerkiksi vuosien 2010 ja 2017 maaliskuussa haettiin reilusti yli 1 600 avioeroa. Vuoden 2018 tilastot eivät ole verrattavissa, sillä ne ovat rekisterikeskuksen tietojärjestelmämuutosten takia toistaiseksi puutteelliset.

Vaikutukset jakautuneet

Pari- ja perheterapiaan erikoistuneen psykoterapeutin Anu Jylhän mukaan koronakriisin vaikutukset parisuhteille ovat jakautuneet. Kulunut kevät on saattanut joko yhdistää tai erottaa pareja.

Jylhä kertoo huomanneensa omien asiakkaidensa kohdalla, että monien suhde on vahvistunut koronakriisin myötä.

– Suhde on saattanut löytää uutta virtaa, kun on ollut mahdollisuus viettää enemmän aikaa yhdessä.

Ilta-Sanomien alkukesästä teettämän kyselyn mukaan korona-aika onkin vaikuttanut monien suomalaisten parisuhteisiin positiivisesti. 4 700 vastaajasta yli 1 800 kertoi parisuhteensa parantuneen kevään aikana.

– Meillä on ollut enemmän yhteistä aikaa. Aika ihanaa on ollut huomata, että 20 vuoden jälkeenkin meillä riittää yhteistä tekemistä. Arki on normaalisti hyvin kiireistä, kyselyyn vastannut 43-vuotias nainen kertoi.

Joidenkin pariskuntien eroaikeet myös peruuntuivat koronakriisin myötä.

– Olemme harkinneet eroa ennen koronakaranteenia, mutta sen aikana yhdessäolo alkoikin parantua ja kun ei ollut kiire minnekään, ehdimme puhuakin asioista ihan uudella tavalla. Huomasimme viihtyvämme yhdessä todella hyvin ja eroajatukset peruuntuivat ihan kokonaan, 44-vuotias nainen kertoi.

Koronakriisi on näkynyt myös pariterapian käynti- ja asiakasmäärissä. Jylhän mukaan hänen vastaanotollaan on ollut tavallista hiljaisempaa.

Nyt asiakasmäärät alkavat jälleen pikkuhiljaa kasvaa.

– Kesällä on yleensä muutenkin hiljaisempaa, hän huomauttaa, mutta lisää uskovansa myös pariskuntien taloudellisen tilanteen vaikuttavan.

Koronakriisin myötä yhä useampi pariskunnista joutuu mitä todennäköisemmin miettimään, onko heillä varaa pariterapiaan. Jylhä kuitenkin muistuttaa, että jos mahdollisuus pariterapiassa käymiseen on olemassa, kannattaa ammattilaisen apuun tarvittaessa kääntyä.

– Ei niitä asioita kannata yksin jäädä miettimään. Sitä varten me olemme täällä.

Harkinta-aika johtaa yleensä eroon

Tilastokeskuksen tämän vuoden ennakkotilastojen mukaan avioeropäätöksiä on tehty tammi-kesäkuun aikana reilu 6 600. Tammikuussa päätöksiä tuli 1 194 ja kesäkuussa 955 kappaletta.

Tilastokeskus pitää kirjaa vain lopullisista avioeropäätöksistä, eikä avioerohakemuksista. Tilastokeskuksen Matti Saari huomauttaa, että avioeroprosessiin kuuluu vähintään puolen vuoden harkinta-aika.

– Vaikka meillä ei siitä tilastoja olekaan, näppituntumani on, että pääsääntöisesti harkinta-ajan jälkeen päädytään eroon.

Vielä tällä hetkellä tämän vuoden luvut vastaavat viimeisten kahdenkymmenen vuoden keskiarvoa. Vuosina 2017, 2018 ja 2019 avioeropäätöksiä tehtiin reilut 13 000. Vuonna 2010 vastaava luku oli lähes 14 000.

Tilastokeskuksen mukaan avioeronneisuus eli avioeronneiden määrä suhteutettuna naimisissa oleviin on pysynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tasaisena. Solmittujen avioliittojen määrä on kuitenkin laskenut. Vuonna 2010 avioliittoja solmittiin lähes 32 000, kun 2019 vastaava luku oli reilut 22 000.

Vaikutukset nähtävissä kunnolla vasta myöhemmin

Turun yliopiston sosiologian erikoistutkija Marika Jalovaara korostaa, että korona-ajan vaikutukset voidaan nähdä vasta parin vuoden päästä.

– Vaikutuksia ei voi kuin spekuloida, sillä tällaisesta tilanteesta ei ole entuudestaan tietoa. Oma veikkaukseni on, että korona näkyy avioerohakemusten lisääntymisenä. Olisin tietysti mielelläni väärässä.

Tutkijan mukaan työttömyys ja taloudelliset vaikeudet ovat avioliiton kariutumisen riskitekijöitä.

– Eroon johtavat prosessit kestävät yleensä vuosia. Arkijärjelläkin voidaan ajatella, ettei eropäätös tule heti työttömäksi jäämisen jälkeen. Suurin riski on pitkäaikaistyöttömillä.

Avioerotilastoissa eivät näy myöskään avoparien erot. Jalovaara huomauttaa, että avoliitosta erotaan herkemmin kuin avioliitosta.

– Yhä harvempi avioituu, mutta avoparien eromäärät ovat myös moninkertaiset aviopareihin verrattuna.

Avoparien eroamisen pätevä mittari on erilleen muuttaminen. Tutkijan mukaan korona-ajan vaikutukset nähdään avoparien kohdalla myöhemmin.

– Uskon, että myös avoparien erot tulevat lisääntymään. Jos avoparin tilanne on kovin konfliktinen, poismuutto voi tapahtua hyvinkin nopeasti.

Oletko harkinnut avioeroa, mutta päätynyt koronakriisin myötä vetämään avioerohakemuksen takaisin? Ota yhteyttä maria.erma@iltasanomat.fi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?