Syökö kala paremmin sateella? Voiko ukkosella mennä uimaan? Asiantuntijat kertovat, ovatko yleiset mökki­myytit totta vai tarua - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Syökö kala paremmin sateella? Voiko ukkosella mennä uimaan? Asiantuntijat kertovat, ovatko yleiset mökki­myytit totta vai tarua

IS kokosi kahdeksan mökkeilyyn ja kesään liittyvää uskomusta ja myyttiä.

Julkaistu: 29.7. 7:25

IS kysyi asiantuntijoilta, pitävätkö suomalaiseen mökkikulttuuriin liittyvät, sitkeät uskomukset paikkaansa.

Mökkeilyyn liittyy lukuisia kansanperinteiksi luokiteltavia uskomuksia ja myyttejä, joiden paikkaansa pitävyydestä voi olla montaa mieltä.

Monet mökkiläiset uusintavat edelleen suomalaisessa kulttuurissa vuosisatojen ajan kulkeneita tarinoita ja perinteitä, vaikka niiden todenmukaisuus olisikin kumottavissa muutamalla älypuhelimen painalluksella.

Myyttejä, kansankulttuuria ja uskomuksia tutkineen Helsingin yliopiston tutkijan Kaarina Kosken mukaan uskomukset antavat ihmiselle tunteen siitä, että hän toimii sosiaalisesti hyväksyttävästi ja oikein.

– Ihmiset keksivät selityksiä tavoille, joita heillä on ollut tapana tehdä. Osa uskomuksista on hyväksi havaittuja ja toiset vain niin kauan toisteltuja, että niitä noudatetaan edelleen, hän toteaa.

Mökki ja kesä ovat erityisen otollisia alustoja uusien uskomusten syntymiseen ja vanhojen ylläpitämiseen.

– Mökeiltä haetaan autenttista kesän tunnelmaa ja siihen kuuluu, että asiat tehdään niin kuin on aina tehty. Kun noudatetaan niitä kesämökin vanhoja sääntöjä ja perinteitä, päästään siihen kesän autenttiseen tunnelmaan, jota moni lomaltaan hakee, Koski jatkaa.

IS kokosi kahdeksan mökkeilyyn ja kesään liittyvää uskomusta ja myyttiä. Osa läpäisi asiantuntijoiden ankaran seulan, mutta toiset tyrmättiin epäuskottavaksi hölynpölyksi.

Kertooko kuikka tulevasta sateesta?

1. Kuikan huuto tietää sadetta

  • Tarua

Kuikkatutkija Pekka Lehtonen ei suoralta kädeltä muista, millaisia uskomuksia kuikkaan liittyy. Hän kuitenkin lähetti IS:lle kuvan kirjansa Lähikuvassa kuikka kansantaruja käsittelevästä luvusta. Siitä käy ilmi, että kuikan ääntely antaa kuulijalleen vapauden tulkita säitä lähes mielensä mukaan.

”Kuikan iltainen kovaääninen ääntely saattoi merkitä pian alkavaa sadetta. Sateen lisäksi kuikan käyttäytymisestä on luettu myrskyä, kylmää tai huonoa ilmaa. – – Toisaalta kuikkalinnun ääntely on saattanut tietää myös poutaa. ”Kun kuikka huutaa keskellä selkää, tietää se poutia ja lämpimiä säitä.” – – Jos kuikka lentää alhaalla lampiin päin laulaen, pian tulee vesisade. Jos se lentää korkealla ja selkään päin, pian tulee pouta ja mahdollinen sadekin lakkaa”, kirjassa kerrotaan.

Kovin raskasta meteorologista painoarvoa kuikan huudolle ei kuitenkaan ole syytä antaa.

– Todellisuudessahan kuikat huutavat tyyninä kevään päivinä ja varsinkin illalla kaiken aikaa, vaikka sateesta ei ole tietoakaan, Lehtonen toteaa.

Forecan meteorologi Ilkka Alanko ei ole kuullut tällaisesta uskomuksesta, mutta toteaa vastaavia olevan paljon. Hän nostaa esille yhden, jonka mukaan vastatuuleen lentävä varis tietää vesisadetta.

– Ennen vanhaan ihmisillä on varmaan ollut aikaa tarkkailla maaseudun eläinten tekemisiä, Alanko toteaa.

Onko vesileikkejä siirrettävä grillailujen jälkeen?

2. Heti syömisen jälkeen ei saa mennä uimaan

  • Tarua

Vanhan viisauden mukaan täydellä mahalla ei kannata pulahtaa veteen, koska veri pakkautuu täyteen vatsalaukkuun. Näin verta jää vähemmän lihaksiin, ja kramppien vaara lisääntyy.

Perusteettomia terveysuskomuksia tieteen avulla kumoavan Vastalääke-sivuston perustajiin kuuluvan, lääketieteen kandidaatin Mia Muhosen mielestä pelko on turhaa, ainakin osittain.

– On totta, että täydellä vatsalla rehkiessä voi tulla pistävä ja huono olo. Jos taas miettii sitä, että käy uimarannalla kastautumassa vedessä, niin eipä syömisellä ole silloin mitään väliä, hän toteaa.

Muhonen muistuttaa, että sama pätee kaikissa muissakin urheilusuorituksissa.

– Aina kannattaa pitää tunti tai kaksia väliä syömisessä ja urheilussa. Se on hyvä nyrkkisääntö.

Voiko sähkögrilliä kutsua grilliksi?

3. Sähkögrilli ei ole oikea grilli

  • Totta / Tarua

Grillimestari Viivi Laube-Pohto ja huippukokki Pekka Terävä eivät anna sähkögrilleille täystyrmäystä, mutta kumpikin luottaa omassa grillissään puun ja hiilen voimaan. Laube-Pohto huomauttaa, että kysymyksen perimmäinen ydin on grillin määritelmässä.

– Jos määrittelet grillin sillä, että siinä tulee olla tuli lähteenä, niin silloinhan se ei ole oikea grilli. Jos määrittelet sen vain, että siihen saa grillauspintaa, niin silloinhan se on oikea grilli.

– Olen sitä mieltä, että grillaus on sen verran kivaa ja rentoa puuhaa, että jos se on sinulle hyvä grilli ja olet tyytyväinen tulokseen, niin silloin se on varmasti ihan hyvä grilli, hän jatkaa.

Terävä puolestaan toteaa nykyaikaisten ja huipputehoisten sähkögrillien sopivan kypsentämiseen erinomaisesti, mutta autenttinen maku ja haju jäävät puuttumaan, mikä on hänen mielestään olennainen osa grillaamista.

– Itse uskon hiileen ja puuhun, mutta mikä minä olen tuomitsemaan. Olen tehnyt Weberin sähkögrillin kanssa töitä ja kyllähän siinä tehoja riittää. Mutta saako siinä sen makumaailman mitä hakee, niin ei välttämättä. Sähkö on enemmän sellaista steriilimpää grillaamista.

Asiantuntija ei suosittele piharatamon lehtien käyttöä haavojen hoitoon.

4. Piharatamon lehti on kätevä laastari

  • Tarua

Piharatamon tuoreiden lehtien uskotaan puhdistavan haavoja ja tappavan bakteereja. Mia Muhosen mukaan piharatamolla ei ole tieteellisesti tutkittuja terveysvaikutuksia, vaikka kansanuskomus toisin väittääkin.

– Todennäköisesti se on vain likainen. Jos sen sieltä maasta poimii, niin se ennemmin rikastaa haavan bakteerikantaa kuin edistää sen paranemista, hän sanoo.

Miten kannattaa toimia, jos luonnossa liikkuessa saa haavan, joka pitäisi puhdistaa keinolla millä hyvänsä?

– Mahdollisimman puhtaalla nesteellä, eli käytännössä vedellä, voi puhdistaa haavan näkyvästä liasta ja hoitaa sen kotona kuntoon. En laittaisi mitään maastosta löytyvää haavaan.

Rupisammakosta kerrotaan paljon satuja.

5. Rupisammakko voi aiheuttaa syylän, jos siihen koskee

  • Tarua

Sammakot on nähty Pohjois-Euraasian kansanperinteessä alamaailmaan, aliseen sekä veden väkeen kuuluvina kapisina olentoina. Karuimpien tarinoiden mukaan rupisammakot voivat jopa aiheuttaa syyliä.

Mia Muhonen vakuuttaa, että rupisammakoihin voi koskea ilman pelkoa sitkeistä syylistä.

– Ei ole totta, syyläthän ovat muutenkin hyvin eri asia kuin esimerkiksi ihon ärtyminen tai tulehdusreaktio. Tavalliset syylät ovat papilloomaviruksen aiheuttamia, eivätkä ne liity millään lailla rupisammakoihin, hän hymähtää.

Ukkosen aikana ei pidä mennä uimaan.

6. Ukkosella uiminen on vaarallista

  • Totta

Ukkostutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta vahvistaa myytin. Hän tosin huomauttaa, että missä tahansa ulkona oleilu on ukkosella vaarallisempaa kuin sisätiloihin suojautuminen.

– Jos nyt ukkosella ui, niin ei se sitä tarkoita, että salama iskee varmuudella juuri kyseiseen uimariin. Todennäköisyys saada salamanisku on kuitenkin kohonnut, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan vesi itsessään ei tuo lisäriskiä ukkosella, sillä hyvän sähkönjohtokykynsä ansiosta sähkö muuttuu vedessä lämmöksi vain muutamien metrien säteellä iskukohdasta, eikä suinkaan sähköistä koko vesialuetta. Sen sijaan uimariin pätevät samat riskit kuin aukealla paikalla oleilevaan henkilöön.

– Salaman iskukohta valikoituu vasta viimeisten kymmenien metrien matkalla maahan. Mikä siitä ympäristöstä silloin erottuu parhaana kohteena joko korkeuden, sähkönjohtavuuden tai molempien kannalta. Jos uimarin pää on siinä vedenpinnan yläpuolella, niin se on hyvin herkästi se erottuvin kohde.

Suuri osa vapaa-ajallaan kalastavista suomalaisista on sitä mieltä, että sadekeli saa kalat hanakammin liikkeelle.

7. Kala syö paremmin sateella

  • Totta

Kun sade ropisee, järvet täyttyvät kalastajista – syöhän kala paremmin sateella. Vai syökö?

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtajalla Olli Saarella on asiasta tuoretta, empiiristä tietoa. Liitto teetti hiljattain kyselytutkimuksen, jonka yksi kysymys liittyi sateella kalastamiseen.

Kyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista kalastajaa.

– 54 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kala syö paremmin sateella. Vain yksitoista prosenttia kiisti asian ja loput eivät osanneet sanoa juuta eivätkä jaata. Väite siis pitää kutinsa, jos uskomme Suomen kansaa, Saari linjaa.

Saaren mukaan kalat ovat hanakammin liikkeellä sateisella ilmalla kuin aurinkoisella ja tyynellä kesäkelillä.

– Silloin kun vesimassat ovat hieman myllerryksessä, niin kalat rohkaistuvat syömään. Toisaalta myös muuttuvat säät ja ilmanpaineet aktivoivat kaloja, hän kertoo.

Kirkasta alkoholijuomaa voi käyttää haavan desinfiointiaineena, jos muutakaan puhdistuskeinoa ei ole saatavilla.

8. Haavan voi puhdistaa kirkkaalla viinalla tai muilla väkevillä alkoholijuomilla

  • Totta / Tarua

Mökeillä usein nautittavat väkijuomat ovat liikaa käytettyinä todistetusti vaarallisia, mutta joissain tilanteissa niistäkin voi olla hyötyä terveydelle. Mia Muhonen suosittelee kirkkaiden alkoholijuomien käyttämistä desinfiointiaineena, jos muutakaan puhdistuskeinoa ei ole saatavilla.

– Kirkas viina puhdistaa haavan siinä missä desinfiointiainekin. Hoitoon käytettävät desinfiointiaineet ovat toki tehokkaampia, mutta kyllä 40-prosenttinen alkoholikin toimii oikein hyvin, vaikka se vähän kirveleekin.

Tilanne kuitenkin muuttuu, jos käden ulottuvilla on jotain muuta väkevää alkoholijuomaa, esimerkiksi konjakkia tai sen johdannaisia, kuten jaloviinaa.

– Se ei ole kovin fiksu valinta, sillä niissä on mukana sokeria. Kyllä sen kirkasta viinaa pitäisi olla.

  • Millaisia kesänviettoon, mökkeilyyn ja luontoon liittyviä myyttejä tai uskomuksia sinä olet kuullut? Kerro kommenteissa!

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?