Asiantuntija kertoo koronaan sairastuneiden huolestuttavasta käytöksestä – HUS:n ylilääkärit: yksittäisiä tapauksia - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntija kertoo koronaan sairastuneiden huolestuttavasta käytöksestä – HUS:n ylilääkärit: yksittäisiä tapauksia

Tartuntaketjujen jäljittämisessä avoimuus on välttämätöntä.

28.7.2020 6:02

Koronaepidemian hillitseminen vaatii tartuntaketjujen jäljitystä. Se on mahdollista vain, jos ihmiset kertovat avoimesti omista tartunnoistaan.

HUS:n asiantuntijoiden mukaan suurin osa tartunnan saaneista on toiminut tässä suhteessa mallikkaasti.

– Yleisesti ottaen ihmiset vaikuttavat käyttäytyneen hyvin vastuullisesti ja he ovat tartunnastaan kertoneet myös lähipiirilleen, jotta tartuntaketju saadaan jäljitettyä ja kiinni, HUS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoo.

Infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen, HUS.

Suomen strategia nojaa ylilääkärin mukaan siihen, että koronatartunnat löydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta pitkiä tartuntaketjuja ei pääsisi syntymään. Järvisen mukaan koronatesteihin pitäisi hakeutua hyvin lievällä oirekuvalla ja varhain, jotta tartuntaketjut katkeavat.

– Näinhän ihmiset ovat keskimäärin toimineet jos katsomme tämän hetkistä tilannetta. Testeissä käyneitä on paljon ja löydöksiä vähän. Minulla on tästä tilanteesta se kuva, että se ihmiset ovat myös hyvin kiltisti kertoneet koronatartunnastaan eteenpäin.

Myös apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan suomalaiset ovat toimineet tartunnanjäljityksessä hyvässä yhteistyössä ja tunnollisesti.

Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen, HUS.

– Tunnollisia pitäisi olla kuitenkin myös siinä, että varotoimet jatkuvat edelleen. Paluuta normaaliin ei ole, kun pandemia on päällä.

Ruotsalainen muistuttaa kansalaisia kolmella tärkeällä ohjeella koronan vastaisessa taistelussa.

– Mennään koronatestiin ilman kynnystä, annetaan kaikki tarvittavat tiedot tartunnanjäljittäjille ja noudatetaan edelleen varotoimia.

Aina tarvittavia tietoja ei kuitenkaan ole annettu. Helsingin yliopiston uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen on kiinnittänyt huomiota huolestuttavaan käyttäytymiseen koronatartuntoihin liittyen.

Uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen, Helsingin yliopisto.

Sironen kertoo kuulleensa työssään tapauksista, joissa tartunnan saanut henkilö ei ole halunnut kertoa asiasta muille.

– Tällaiseen on varmasti moni muukin törmännyt, että ei välttämättä haluta kertoa, jos on saanut tartunnan. Se koetaan negatiivi­sena asiana, Sironen sanoo.

Sirosen näkee asian ongelmallisena, sillä tartuntaketjujen jäljittämisessä juuri avoimuus on välttämätöntä.

– Kun syksy tulee ja tapausmäärät mahdollisesti lisääntyvät, on tartuntaketjujen nopea pysäyttäminen tärkeää. Silloin tartunnoista täytyy puhua avoimesti. Jos saa tartunnan niin kerrotaan siitä ja yritetään arvioida, mistä se on tullut.

Järvinen kertoo, että hän ei ole törmännyt tietojen salailuun liittyvään ilmiöön. Hän arvioi, että koronatartunnastaan vaikenevat ihmiset ovat ennemminkin poikkeustapauksia.

Myöskään Ruotsalaisen mukaan kyse ei ole laajasta ilmiöstä.

– Olemme aktiivisesti kuntien kanssa tekemisissä ja jos tämä olisi yleinen ilmiö, tietäisimme siitä. Ihmiset kyllä tuntevat vastuunsa.

Ruotsalaisen mukaan yksi tapaus on tiedossa, jossa koronatartunnan saanut henkilö ei antanut kattavia tartunnanjäljitystietoja. Kunnan tartuntatautiyksikkö sai tietoonsa toista reittiä pitkin, että henkilö olisi työskennellyt yrityksessään tartuttavuusaikana ja näin altistanut asiakkaitaan.

– Nämä tapaukset ovat todella harvinaisia – onneksi, Ruotsalainen kertoo.

Tietojen tahallinen panttaaminen ei ole apulaisylilääkärin mukaan kenenkään edun mukaista.

– Tällainen henkilö, joka panttaa tietoja ottaa tietoisen riskin. Hänen altistamansa ihminen voi sairastua ja tartuttaa tietämättään tautia eteenpäin, koska altistunut ei ole karanteenissa. Jossain tartuntaketjussa joku voi sairastua vakavasti ja joutua tehohoitoon. Siinä otetaan isot riskit myös siihen, että epidemia leviää.

Suurin riski tartunnasta vaikenemisessa on Sirosen mukaan se, että tartuntojen jäljitys viivästyy.

– Siinä tulee turhaa viivettä uusien tartuntojen tunnistamiseen. Itse ainakin ajattelen, että haluaisin kuulla hyvin nopeasti, jos olen altistunut. Silloin voisi muuttaa ennaltaehkäisevästi omaa käytöstään ja vähentää riskejä jo ennen vahvistusta tartunnasta.

Koska koronavirus leviää tehokkaasti, voivat jo muutaman päivän viiveet tartuntojen tunnistamisessa Sirosen mukaan johtaa viruksen nopeaan ja laajaan leviämiseen.

Syksyä kohti tarvitaankin kaikki työkalut, jotta tartunnat saadaan pysymään aisoissa. Avoimuus on välttämätöntä, jotta tieto viruksen leviämisestä tarkentuu.

– Emme edelleenkään tiedä hirveän hyvin, että mitkä ovat ne arkiset tilanteet, joissa virus tarttuu. Siksi avoin keskustelu ja tieto on todella tärkeää.

Sironen painottaa, että testeihin tulisi hakeutua matalalla kynnyksellä. Häntä huolettaa, että tartunnan tuoman leimautumisen pelossa ei haluta mennä testeihin.

– Tällä hetkellä testeihin pääsee hyvin ja niihin pitäisi mennä aina, kun epäilyttää. Jos siinä on yhtään sellaista negatiivista leimaa, niin ehkä sitten suotta viivytellään testiin menemistä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?