Koronakevät nosti päihdehoidon potilasmääriä selvästi ja uuteen piikkiin varaudutaan jo – ”Porukkaa oli todella huonossa kunnossa” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronakevät nosti päihdehoidon potilasmääriä selvästi ja uuteen piikkiin varaudutaan jo – ”Porukkaa oli todella huonossa kunnossa”

A-klinikan katkohoito Espoossa.

Julkaistu: 26.7. 14:41

Päihdehoitopotilaiden määrä on kasvanut koronakevään ja kesälomien aikana jopa kolmanneksella. Syksyllä edessä saattaa odottaa uusi hoitoon hakeutuvien piikki.

Koronkevään poikkeustila näkyi jo loppukeväästä päihdepalveluiden kasvaneessa kysynnässä. Uusi piikki saattaa koittaa jo syksyllä, kun etätöiden, lomautuksien, irtisanomisien ja kesälomien vaikutukset alkavat näkyä.

– Huumeriippuvaisten kohdalla nähtiin selvä piikki, kun rajoituksia purettiin. Se näkyi palveluihin hakeutumisessa sekä hoidon tarpeessa. Porukkaa oli todella huonossa kunnossa niin psyykkisesti kuin fyysisesti, A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki kertoo.

Palveluntarve on vaihdellut alueittain. Simojoen mukaan vieroitushoidon tarve oli tammi–toukokuun aikana jopa kolmanneksen suurempaa kuin tavallisesti. Myös apua kaipaavien perheiden määrä on lisääntynyt.

– Joillakin alueilla on vielä hiljaista, kun toisaalla mennään jo ylipaikoilla. Saa nähdä, miten tilanne vaikuttaa pidemmän päälle.

Syksyn palvelutarpeen määrään vaikuttaa moni asia: korona-ajan palveluiden toimiminen, kuntoutuspalveluiden siirtämiset ja se, kuinka paljon avun hakemista on pelätty koronan takia.

– Jos kuntoutusta on siirretty monta kuukautta, niin vieroitushoitoon saattaa joutua menemään uudestaan.

A-klinikan toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki kertoo, että koronarajoitusten purkamisen jälkeen huumeriippuvaisten määrä hoidossa lisääntyi.

Myös A-klinikka Oy:n avohoitopalveluiden ylilääkäri Markus Partanen pitää päihdepalvelutarpeen tulevaa piikkiä mahdollisena.

– Ei ole realistista ajatella, että ongelmat ovat häipyneet. Ne eivät ole vain järjestelmän parissa, Partanen sanoo.

Syksyn tilanteeseen vaikuttaa se, alkaako Suomessa koronavirustartuntojen uusi aalto.

– Patoutuneen kysynnän on silti realistista odottaa purkautuvan jossain vaiheessa. On tietysti haastavaa, jos yhteydenottoja tulee yhtäkkiä paljon, mutta palvelut ovat mitoitettu tasaisemman kysynnän mukaan.

Sen lisäksi, että jo valmiiksi päihdeongelmaisten tilanne on saattanut kärjistyä entisestä, uskoo Partanen, että myös uusia potilaita hakeutuu hoidon pariin.

– Tällaisena aikana ongelma voi putkahtaa uudella tavalla esille esimerkiksi työttömäksi jääneillä ihmisillä, joilla alkoholinkäyttö on aiemmin ollut vain lomalla runsaampaa.

Korona-aikaan lisääntyneet digipalvelut ovat voineet madaltaa avun hakemisen kynnystä etenkin nuorilla ja syrjäseuduilla asuvilla, mutta vastapainoksi osa asiakkaista putosi pois palveluista. Esimerkiksi hätämajoituspalveluja, päiväkeskustoimintaa ja ruoka-apua jouduttiin keväällä supistamaan.

– Tilanteesta ovat kärsineet jo valmiiksi kaikista heikoimmassa asemassa olevat, THL:n kehittämispäällikkö Airi Partanen kertoo.

Tilannetta on pyritty korvaamaan jalkautuvalla työllä, kuten ruokajakelulla.

– Puutteita jäi silti päiväkeskustoiminnan rajoitusten vuoksi. Esimerkiksi hygieniasta huolehtiminen oli joillekin vaikeaa, eikä ollut paikkaa, missä voi käydä myös huilaamassa.

Koronakriisin aikaan vieroitushoitoon pääsi yhä hyvin, mutta pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen kuntoutukseen pääsyssä oli viiveitä.

Nyt kun rajoituksia on purettu, ovat asiakkaat Partasen mukaan löytäneet kuitenkin takaisin palveluiden pariin. Mahdolliseen uuteen kysynnän piikkiin on varauduttu ainakin osassa kunnista.

– Kesälomien jälkeinen kysynnän kasvu on suhteellisen vakiintunutta. Myös osittain verkkoavusteisesti toimivat palvelut ovat viime vuosina helpottaneet hoidon saatavuutta.

Partanen ja Simojoki muistuttavat, että apua kannattaa hakea, vaikka sen tarve vielä arveluttaisi.

– Apua kannattaa hakea ennen kuin elämäntilanne ehtii mennä aivan mahdottomaksi, Partanen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?