Mika Aaltolan kolumni: Pandemia suosii holtittomia päätöksiä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Mika Aaltolan kolumni: Pandemia suosii holtittomia päätöksiä

Emme elä täysin ainutlaatuisia aikoja, kirjoittaa Ulkopoliittisen instutuutin johtaja Mika Aaltola.

25.7. 8:00

Korona ei ole pelkästään ulkoa tuleva pirulainen. Ranskalainen kirjailija Albert Camus kirjoitti romaanissaan Rutto, että epidemia ja politiikka ovat syvässä yhteydessä. Kirjan viesti on, että tauti on meidän kaikkien sisällä, eikä kukaan ole siitä vapaa. Se on yhteydessä ihmisen sisäiseen taipumukseen unohtaa tolkku ja rynnätä vahingoittaviin tekoihin, jotka altistavat yhteisön tautia kantaville rotille.

Joidenkin maiden paremmuus tai huonous on ollut korostuneessa roolissa koronan ensi aallossa. Syinä tulkitaan olevan jotain paljon syvempää kuin sattuman ja todennäköisyyden lainalaisuudet globaaleilla kontaktipinnoilla. Tiedettä on seurattu paremmin joissakin onnistujamaissa. Yhdysvalloissa on kritisoitu Trumpin tutkimustiedon vastaisia toimia, esimerkiksi halua vastustaa kasvosuojaimien käyttöä. Suomessa ei myöskään suositella suojaimia. Kaiken kaikkiaan politiikkalinjaukset ovat eriasteisia sekoituksia tiedettä, ideologiaa ja mytologiaa.

Toisen aallon lähentyessä vallalla on riuhtova puuska, joka suosii uskaliaita politiikkatoimijoita. Kun Ranskan presidentti keväällä koronan keskellä uhkasi, että Euroopan unionin olemassaolo on vaarassa, hän uskalsi valjastaa pandemian ajamaan Ranskan vanhaa ehdotusta yhteisvastuun lisäämiseksi EU:ssa. Saksassa pelästyttiin, ja maa muutti hätäisesti linjaansa. Hurskastelu EU:n solidaarisuudella tuntuu nyt vanhurskaalta. Varjoon on jäänyt solidaarisuus, joka perustui talousmallikkuuteen ja lainvoimaan.

 Emme elä täysin ainutlaatuisia aikoja, joissa aikaisemmat lainalaisuudet ja sopimukset eivät päde.

Koronaa edeltänyt vanha tolkku koetaan nyt epäterveenä. Euroalueen sääntöjä ei tarvitse ”väliaikaisesti” noudattaa. Perussopimus on vain ohjenuora. Pohditaan, ettei velkoja ehkä tarvitse maksaa takaisin. Jos voimme ottaa lisää velkaa yhteiseen piikkiin, niin miksi ihmeessä emme sitä tekisi. Keskuspankit voivat luoda luottoa tyhjästä. Yhdysvalloissa pörssien ennätystasot nähdään hyvinä enteinä, merkkeinä holtittomuuden järkevyydestä.

Samalla kaipaamme tervehdyttävää uutta ideologiaa, joka estäisi myös ilmastonmuutoksen. Olemme myös kovin keskiaikaisia. Keskiajalla koettiin, että tartuntataudit ovat rangaistus kollektiivisesta synnistä ja pahuudesta. Aivan kuten nytkin, keskiajan ruttoepidemioita seurasi puhdasoppisuuden puuskia. ”Ratkaisuja” tarjoavia vanhurskaiksi koettuja johtajia seurattiin vimmaisesti.

Maailmaa halutaan parantaa tässä ja nyt. Ei ollut sattumaa, että rakenteelliseen rasismiin liittyvä kuohunta Amerikassa oli ensimmäinen koronaan päällisin puolin liittymätön uutinen sitten maaliskuun. Vääristymät, epäoikeudenmukaisuudet ja rakenteellinen pahuus halutaan nyt tehdä näkyväksi ja kitkeä, kertaheitolla.

Globaalin maailman vääryydet olivat keskeisessä roolissa jo keltataudin ajalla, 1800-luvun Euroopassa. Tauti yhdistettiin kolonialismin paheisiin ja erityisesti ihmisten hyväksikäyttöön Karibialla. Kulkutautien ajassa on aina ollut paljon synnintuntoa ja syyllisyyttä, globaalien suhteiden politiikkaa.

Rohkeampaa olisi olla rauhallinen, vakaa ja historiaa kunnioittava. Emme elä täysin ainutlaatuisia aikoja, joissa aikaisemmat lainalaisuudet ja sopimukset eivät päde. On hyvä olla tietoinen myös hätiköimisen pirullisesta menneisyydestä, hätäisten toimien korruptoivasta, eriarvoistavasta ja epätoivottujen seurausten historiasta. Ruttorotat viihtyvät riuhtovissa ja hätiköivissä yhteisöissä, jotka elävät kuin viimeistä päivää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?