Koronavirus mutatoitui jopa kymmenen kertaa entistä tartuttavammaksi – suomalais­professori: vallannut myös Suomen

Koronaviruksen herkemmin tarttuva muunnos on syrjäyttänyt Kiinan Wuhanissa havaitun version lähes täydellisesti.

24.7.2020 6:38

Tutkimukset ovat jo pidempään osoittaneet, että koronaviruksesta leviää parhaillaan maailmalla uusi, havaintojen mukaan helpommin tarttuva muoto. Suomalaisprofessori vahvistaa tiedon ja sanoo uuden muunnoksen vallanneen alaa myös Suomessa.

Virusten ominaisuuksiin kuuluu niiden muuntuminen eri tavoin levitessään, ja epidemian edetessä on tavallista että uudella perimällä varustettu versio syrjäyttää vanhan. Tämä voi johtua osittain puhtaasta sattumasta, mutta myös muuntuneen viruksen paremmasta kyvystä levittää itseään vanhaan versioon verrattuna.

Tiedelehti Cell uutisoi hiljattain covid-19-koronaviruksessa havaitusta muutoksesta, joka liittyy viruksen pinnan piikkeihin. Lehden mukaan piikin proteiinin kohdassa 614 aspartaatti-niminen aminohappo on muuttunut toiseksi, glysiini-nimiseksi. Havainnon perusteella ”vanhaa” virusmuotoa kutsutaan nimellä D614 ja muunnosta nimellä G614.

Helsingin yliopiston professori ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Olli Vapalahti.

Tutkijoiden mukaan Kiinan Wuhanista liikkeelle lähtenyt virus oli D614-muotoa. Cell-lehden mukaan uusi muunnos näyttää kuitenkin syrjäyttäneen sen maailmanlaajuisesti lähes kokonaan. Muutos näyttää alkaneen jo helmikuussa eli varsin aikaisessa vaiheessa pandemiaa, ja edenneen seuraavina viikkoina varsin nopeasti.

Helsingin yliopiston professori ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Olli Vapalahti sanoo asiasta tehtävien analyysien olevan vielä kesken, mutta muunnokseen liittyvä havainto on silti nähtävissä myös Suomessa tehdyissä tutkimuksissa.

– Tämä ilmiö on nähtävissä myös Suomessa. Tämäntyyppisten virusten osuus on lisääntynyt, aivan kuten muissa maissa.

Vapalahden kommenteista on aiemmin uutisoinut Helsingin Sanomat. Vapalahden mukaan moni asia vaikuttaa siihen, mikä viruslinja lopulta jatkaa leviämistään.

– Näitä mutaatioita tapahtuu sattumanvaraisesti. Jonkin mutaation yleistyminen voi olla aika lailla sattumasta kiinni, hän selittää.

– Kun ensimmäinen tapaus päätyy jonnekin alueelle, niin kaikki muut virukset ovat sen jälkeläisiä. Perustajavaikutuksella tarkoitetaan, että tällainen virus sitten leviää, vaikka se ei olisi mitenkään erityinen ominaisuuksiltaan.

Muunnoksen ominaisuuksista huolimatta esimerkiksi Aasiassa on Vapalahden mukaan ollut edelleen maita, joissa viruksen D614-muoto on epidemiassa vallitseva.

– Mitään kovin dramaattista eroa tässä ei ole. Mutta pienikin muutos voi kertaantua ja mutaatio sen myötä yleistyä.

Koronaviruksen G614-muunnoksella on kuitenkin havaittu myös ominaisuuksia, jotka tekevät siitä herkemmin tarttuvan aiempaan muotoon verrattuna. Näin ollen kyse voisi olla eräänlaisesta viruksen evoluutiosta, jossa tehokkaampi muoto on syrjäyttänyt vähemmän tarttuvan.

Muun muassa Science-tiedelehti on kirjoittanut amerikkalaisen Massachusettsin yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan koronaviruksen muuntunut muoto olisi peräti kolmesta kymmeneen kertaa tarttuvampi. Tutkijoiden mukaan tämä johtuisi siitä, että proteiinin rakenteen muuttumisen myötä viruksen tunkeutuminen soluun helpottuisi.

Vapalahti kertoo, että maailmalla tehdyissä koronatesteissä ero on näkynyt viruksen määrässä testattujen elimistöissä.

– On havaittu, että kun viruksessa on tätä mutaatiota, niin nenästä otetuissa tikkunäytteissä sitä virusta on ollut enemmän. Tämä viittaa siihen, että se lisääntyy vähän paremmin.

Tutkijoiden mukaan Kiinan Wuhanista liikkeelle lähtenyt virus oli D614-muotoa.

Vapalahden mukaan herkempään tarttumiseen viittaavia tuloksia on saatu myös laboratoriokokeissa. Tutkijat ovat verranneet proteiinin tarttumista tutkitussa muunnoksessa ja virusmuodossa jossa sitä ei ole.

– On todettu että niin sanottu G-muunnos on näissä kokeissa stabiilimpi. On siis olemassa laboratoriosta saatua evidenssiä ja kliinistä näyttöä siitä, että kyseessä ei olisi pelkästään genotyyppi, vaan sillä olisi ominaisuuksia, jotka sopivat siihen että virus voi lisääntyä vähän tehokkaammin ja olla vähän tartuttavampi.

Vapalahti huomauttaa, että tutkimuksen kohteena ollut proteiinin muutos ei suinkaan ole ainoa, vaan viruksissa niitä tapahtuu valtavasti kaiken aikaa. Viruksen muuntumisessa ei sinänsä ole mitään yllättävää.

– Tämä on vain yksi kolmestakymmenestätuhannesta genomin palikasta, joista periaatteessa jokainen voi muuttua. Varmasti muitakin mutaatioita tulee vielä löytymään, mutta eri asia on, vaikuttavatko ne isossa kuvassa epidemian kulkuun. Sellaisesta ei ole vielä näyttöä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?