Näin Suomi varautuu koronaepidemian toiseen aaltoon – jos ensisijainen strategia toimii, yhteiskuntaa ei tarvitse sulkea - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Näin Suomi varautuu korona­epidemian toiseen aaltoon – jos ensi­sijainen strategia toimii, yhteis­kuntaa ei tarvitse sulkea

Tartuntaketjujen katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on Suomen ensisijainen strategia. Myös tartuntatautilakiin tehdään muutoksia.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan selkeät ykköstoimenpiteet ovat testaus ja jäljitys.

23.7.2020 19:30

Suomi varautuu koronaepidemian mahdolliseen toiseen aaltoon pitkälti samalla tavalla kuin tähänkin mennessä, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Hänen mukaansa selkeät ykköstoimenpiteet ovat testaus ja jäljitys.

– Tärkeintä on, että kun tautitapauksia tulee, pyritään yhä selkeämmin paikallisesti ja tautirypäskohtaisesti välittömästi suitsemaan taudin eteneminen. Tartuntaketjujen katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on ensisijainen strategia, jotta meidän ei tarvitsisi mennä isojen alueiden tai jopa koko yhteiskunnan sulkemiseen.

Tartuntoja pyritään hoitamaan siis entistä paikallisemmalla tasolla.

Varhila muistuttaa, että jäljitykseen Suomi ottaa avuksi koronan jäljityssovelluksen.

– Mobiilisovellus saataneen kuukauden kuluttua käyttöön ja se on hyvä työapu, mutta se ei missään nimessä yksin ratkaise kaikkea.

Tällä hetkellä pohditaan kuumeisesti sitä, millä tavoin tauti voisi lähteä leviämään uudelleen. Varhilan mukaan viruksen käyttäytymisestä ei tällä hetkellä tiedetä riittävästi.

– Tämän tyyppisillä viruksilla voisi olla kausivaihtelua. Eli virus uinuu kesällä, mutta talvea kohden tartuntamäärät kasvavat. Toisaalta Pohjois-Amerikan tilanne sotii tätä olettamaa vastaan. Siellä on kesä mutta tartuntamäärät ovat kasvussa.

Sosiaali - ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Tautiryppäiden sammuttelu olisi Varhilan mukaan paras vaihtoehto.

– Toiveena on, että tulisi enemmänkin tällaisia tautiryppäitä. Ja kuten metsäpaloissa, näitä kyteviä pesäkkeitä sitten sammuteltaisiin. Ilman, että noustaisiin vähitellen taudin harjalle.

Varhila sanoo, että skenaario, jossa tautiryppäiden kautta joudutaan toiseen aaltoon, on kuitenkin mahdollinen.

Yksi iso asia syksyä kohti mentäessä on Varhilan mukaan tartuntatautilain viilaus. Lakiin tehtävillä muutoksilla yritetään välttää valmiuslain käyttöönottoa.

– Teemme tartuntatautilakiin sen tyyppisiä muutoksia, että pystymme sen puitteissa toimimaan ilman, että valmiuslakia tarvitaan.

Kansliapäällikön mukaan suojavälinetilanne Suomessa on tällä hetkellä melko hyvä. Valtio, kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat hänen mukaansa kerryttäneet suojavarustepuskuria.

– Valtio on tehnyt Huoltovarmuuskeskukselle kesän aikana kaksi 100 miljoonan euron suojavälinetilausta.

Suurena lisähelpotuksena kevään tilanteeseen verrattuna Varhila pitää sitä, että kotimainen tuotanto on lähtenyt käyntiin.

– Se, että on omaa suojavarustetuotantoa, on tärkeää. Eli emme ole pelkästään ulkomaisen, lähinnä Aasian tuotannon varassa.

Myös testauskapasiteetti on kansliapäällikön mukaan hyvällä tasolla. Hän kertoo, että päivittäinen testauskapasiteetti on tällä hetkellä noin 13 000.

– Tällä hetkellä noudatetaan hyvin sitä, että lievilläkin oireilla hakeudutaan testiin. Testausmäärät tälläkin viikolla ovat olleet noin 5 000 testausta päivässä. Löydetyt positiiviset tulokset ovat olleet noin promillen luokkaa.

Varhilan mukaan tällä hetkellä pohdinnassa on se, pitääkö testauskapasiteettia lisätä entisestään, sillä testaus voi syksyllä ruuhkautua muiden hengitystieinfektioiden lähtiessä liikkeelle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?