THL:n Salminen: Koronaepidemiassa käynnissä vasta ensimmäinen aalto, joka vain voimistuu - Kotimaa - Ilta-Sanomat

THL:n Salminen: Koronaepidemiassa käynnissä vasta ensimmäinen aalto, joka vain voimistuu

Salmisen mukaan epidemian uudelleenkäynnistymisen uhka on läsnä myös Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen .

23.7.2020 15:27

Viime viikkojen laskusuunta uusissa koronavirustartunnoissa on pysähtynyt, mutta epidemiatilanne on pysynyt vakaana, arvioi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) torstaina.

Monen suomalaisen mielessä on silti, onko syksyllä edessä niin kutsuttu toinen aalto, eli kevään kaltainen vaikeampi epidemia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen muistuttaa, että maailman tasolla eletään käytännössä vielä ensimmäistä aaltoa, ja epidemia vain voimistuu. Epidemian uudelleenkäynnistymisen uhka on läsnä myös Suomessa, Salminen sanoo.

– Se riippuu paljon siitä, kuinka hyvin ihmiset jaksavat noudattaa hygieniaohjeita ja etäisyyden pitämistä.

Jos korona käyttäytyy kuten hengitystieinfektiot yleensä, sekin saattaa tietää tapausten kasvua syyskauden aikana.

Rokotteista on Salmisen mukaan kuulunut lupaavia uutisia, mutta syksyn osalta niiden varaan ei voi vielä laskea.

Myös Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) ylilääkäri Asko Järvinen pitää varmana, että lisää tartuntoja syntyy, ja että tartuntamäärät tulevat todennäköisesti jossain määrin nousemaan. Terveydenhuollon kantokyvyn ylittävä epidemia on pahimmassa tapauksessa edelleen mahdollinen.

– Se, pysyykö epidemia hallinnassa, on se iso kysymys, johon kellään ei ole vastausta, Järvinen sanoo.

– Väestö on altista siten, että tauti voi tulla voimallisestikin. Ei ole sairastamisen tai rokotteen tuomaa vastustuskykyä.

”Testiin pitää hakeutua ja päästä matalalla kynnyksellä”

Syksyn epidemia pyritään estämään pitkälti samoilla keinoilla kuin keväälläkin: Ihmisten käyttäytymisen muutoksella, testaamisella, jäljittämisellä ja tartuntaketjujen varhaisella katkaisemisella.

– Tehdään niitä asioita joita keväällä tehtiin, mutta pyritään tekemään niitä paremmin, tehokkaammin, ja enemmän, HUS:n Järvinen tiivistää.

– Tietysti tärkeää on myös muiden hengitystieinfektioiden välttäminen. Jos influenssa tulee samaan aikaan, se rasittaa terveydenhuoltoa ja voi herkistää saamaan myös koronavirusinfektion.

Positiivista on se, että lähtötilanne on kevääseen verrattuna monessa mielessä parempi: terveydenhuolto on ehtinyt valmistautua paremmin, ja viruksesta tiedetään jo enemmän. Tehohoitoon on koulutettu lisähenkilökuntaa, pitkäaikaishoidossa osataan torjua tautia paremmin, potilaita osataan hoitaa paremmin, suojavarusteita on enemmän ja tartunnanjäljitykseen on panostettu, Järvinen luettelee.

Järvinen näkee edelleen haasteita esimerkiksi siinä, hakeutuvatko ja pääsevätkö ihmiset tarpeeksi helposti testeihin.

– Sen eteen täytyy tehdä töitä, että on tarpeeksi testinottopaikkoja. Henkilökunnan saatavuus on kuitenkin varmasti vielä haasteena, Järvinen arvioi.

Myös THL:n Salminen huomauttaa, että henkilöstöpuolella on syytä varautua siihen, että testaus voi syksyllä ruuhkautua.

– Sitä ei voi liikaa korostaa, että testiin pitää hakeutua ja päästä matalalla kynnyksellä.

Salminen pitää myös tärkeänä, että suomalaiset lataisivat puhelimiinsa tulevan jäljityssovelluksen, kun se on käytettävissä.

Asko Järvisen mielestä tavallisen kansalaisen kannalta olisi tärkeää myös varautua henkisesti syksyä varten. Viime kevään tyyppiseen käyttäytymiseen joudutaan vielä palaamaan, hän varoittaa.

– Täytyy yrittää pitää etäisyyksiä ja muistaa turvalliset käyttäytymismallit, ettei annettaisi virukselle tilaa ja mahdollisuutta levitä tehokkaasti.

Kaikkien on huolehdittava omasta osuudestaan, Mika Salminen muistuttaa.

– Suomalaiset toimivat keväällä hirveän hienosti, ja se oli varmasti kaiken a ja o. Tässä vaaditaan pitkäjänteistä jaksamista.

Ulkomaisia työntekijöitä laskutettu testeistä

Viime viikkoina on uutisoitu useammasta tartuntaryppäästä ulkomaalaisten työntekijöiden keskuudessa rakennustyömailla ja marjatiloilla. THL:n tiedossa ei Mika Salmisen mukaan ole jatkotartuntoja ensimmäisten ryppäiden jälkeen.

Koska kyseessä on yleisvaarallinen tartuntatauti, sen testauksen ja hoidon tulisi olla maksutonta kaikille.

– Epidemian kannalta ei ole väliä, kenellä tauti on. THL:n näkemys on se, että ulkomaalaisten pitäisi päästä ihan samoilla kriteereillä ja maksutta testeihin ja hoitoon.

Aina tämä ei ole toteutunut, Salminen myöntää.

– On ollut tapauksia, joissa testistä on laskutettu. Se on tartuntatautien torjunnan kannalta huono asia, jos ihmisen pitää miettiä, onko varaa mennä testiin.

Salminen peräänkuuluttaa myös työnantajien vastuuta asiassa.

– Kyllähän heilläkin on tavallaan vastuu huolehtia siitä, että muualta tuleva työvoima ei lisää riskiä käynnistää epidemiaa uudestaan. En sano, etteikö näin olisi tehtykin.

Myös vierastyöläisten testaamista Suomeen saapuessa on pohdittu julkisuudessa. Salminen ei pidä sitä poissuljettuna keinona.

– Sitä voi miettiä, järjestettäisiinkö testit sitten rajalla vai työpaikalla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?