Reijo Ruokasen kolumni: Hallituksella on mahdollisuus loistaa nyt - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Reijo Ruokasen kolumni: Hallituksella on mahdollisuus loistaa nyt

Vuonna 2008 alkanut lama ja 1990-luvun lama opettivat, että työttömäksi jäävien nuorten elämä muuttuu pysyvästi, jos työttömyys kestää pitkään, kirjoittaa Reijo Ruokanen.

22.7. 8:00

Jos hallitus ei nyt heti osoita merkittävästi rahaa nuorisotyöttömyyden ja nuorten henkisen hyvinvoinnin hoitamiseen, hallitus ei ole lainkaan ymmärtänyt, missä on koronakriisin syvin pesäke.

Nuorten henkisestä pahoinvoinnista on juteltu mukavia vuosikaudet, mutta toimenpiteet ovat jääneet laihoiksi. Mielenterveyden ongelmista kärsivän nuoren mahdollisuudet saada asiallista hoitoa ja terapiaa ovat hyvin heikot. Jos nuorella on työpaikka, työterveyshuollon kautta voi järjestyä jotakin. Työtön nuori jää julkisten palvelujen jonoon.

Vuonna 2008 alkanut lama ja 1990-luvun lama opettivat, että työttömäksi jäävien nuorten elämä muuttuu pysyvästi, jos työttömyys kestää pitkään. Toinen opetus oli se, että nuoren mielenterveys kärsii merkittävästi työttömyydestä. Se taas vaikeuttaa työllistymistä. Kierre on valmis.

Nuorisotyöttömyys aleni kohtuullista tahtia vuosikaudet, mutta korona muutti kaiken. Kesäkuussa Suomessa oli 86000 alle 25-vuotiasta työtöntä. Heidän työttömyysprosenttinsa oli 20,9.

Vuoden 2019 kesäkuussa nuorisotyöttömyysprosentti oli 15,2. Nuorten työttömyys on siis hurjalla tasolla ja kasvaa hurjaa vauhtia.

Jos talous kääntyisi nopeaan nousuun, moni nuori saattaisi työllistyä alkusyksyn aikana. Valitettavasti mitään merkkejä talouden piristymisestä ei ole.

Hallitus on toiminut pääosin ripeästi auttaessaan yrityksiä ja yrittäjiä selviytymään koronakriisin alkutaipaleesta. Nyt sen pitää ottaa nuoret työttömät erityisen huomionsa kohteeksi. Jos ei ota, seurauksena on harsuuntuneita elämiä ja syrjäytyneitä ihmisiä, joiden ongelmat vain pahenevat vuosien myötä. Inhimillinen isku on kova. Onneksi isku talouteen on myös niin kova, että se saattaa kannustaa poliitikot päätöksentekoon.

 En keksi, miksi yksikään taho asettuisi vastustamaan nuorisotyöttömyyden nujertamista.

Nuorisotyöttömyyden hoitoon on osoitettu varoja tähän mennessä 45 miljoonaa euroa. Tehdään hommasta helppoa hallitukselle ja annetaan numerot saman tien: seuraavassa lisäbudjetissa nuorten työllistämistukeen sata miljoonaa euroa ja mielenterveyspalveluihin 50 miljoonaa. Laitetaan vielä 50 miljoonaa lisää rahaa koulutukseen ja vedetään henkeä.

Jos tuloksia ei tunnu syntyvän, ensi vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa, joskus tammi-helmikuussa, korotetaan panoksia. Tämä investointi alkaa tuottaa hyvin nopeasti, vaikka alku voikin olla hitaahkoa.

En keksi, miksi yksikään taho asettuisi vastustamaan nuorisotyöttömyyden nujertamista. En, vaikka se tehtäisiin velaksi. Toisin kuin monet muut hankkeet, tämä maksaisi itsensä takaisin nopeasti sekä rahalla että inhimillisyydellä mitattuna.

Nyt on hallituksella hyvä tilaisuus olla fiksu.

Kirjoittaja on Tekniikan Maailman päätoimittaja.

www.tekniikanmaailma.fi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?