Romaniasta saapuneet hylätyt koirat kohtasivat ensikertaa perheensä – Rescuekoira­yhdistys muistuttaa, ettei koiria kannata adoptoida säälistä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Romaniasta saapuneet hylätyt koirat kohtasivat ensikertaa perheensä – Rescuekoira­yhdistys muistuttaa, ettei koiria kannata adoptoida säälistä

Julkaistu: 21.7. 7:19

Pitkän adoptointiprosessin jälkeen nämä onnekkaat perheet ja koirat kohtasivat viimein toisensa. Heidät yhteen saattoi Rescueyhdistys Kulkurit ry, jonka toiminnanjohtaja Salla Honkapää avasi rescuekoiranelämää, sen omistajuutta sekä rescueyhdistyksen vastuuta.

37 koiraa matkasi pitkän matkan tuntemattomaan Suomeen pakettiautolla. Nämä jännittyneet tärisevät hauvat olivat pääsääntöisesti hylättyjä koiria. Osa heistä on ollut omistettuja koiria tai omistettujen koirien jälkeläisiä. Koiria on hylätty suoraan tarhalle, mutta myös pellolle ja teiden varsille, josta ne ovat onnekkaasti päätyneet turvaan rescueyhdistyksen koiratarhalle. Yhdistyksen sivulla kerrotaan jokaisesta koirasta, niin tarkasti kuin pystytään.

– Lähinnä koiran käyttäytymisestä ja sosiaalisuudesta pystytään päättelemään minkälaisia kokemuksia koiralla on ollut. Tiukkaa faktatietoa saadaan harvemmin. Ikää on pentujen kohdalla helppo arvioida. Aikuisten koirien taustasta voidaan tietää faktoja joiden avulla arvioida ikää. Muutoin eläinlääkäri arvioi iän lähinnä fyysisen kunnon ja hampaiden perusteella, Salla Honkapää kertoo.

Muovipussista löytynyt Maroni on nyt onnellisesti, mutta jännittyneenä Suomessa.

Rescueyhdistykset ovat erityisen tarkkoja adoptoijan motiiveista. Hylätyksi tullutta koiraa ei tulisi hylätä uudestaan, siksi adoptointia harkitsevan täytyy miettiä perinpohjaisesti, miten koira sopii hänen elämäänsä ja sen eri tilanteisiin vielä yli kymmenenkin vuoden päästä. Omat voimavarat ja taloudellinen tilanne tulee arvioida realistisesti.

– Adoptointi ei ole hetken mielijohde eikä päätös saa perustua tunteeseen, esimerkiksi sääliin. Pelastaminen ei ole hyvä syy adoptoida. Tärkeää on realistinen harkinta, sitoutuneisuus ja perehtyneisyys. On hyvä miettiä, miten rescuekoiran adoptointi eroaa suomalaisen rotupennun ostamisesta, miten tausta ja olosuhteet ovat vaikuttaneet koiraan, Honkapää sanoo.

Salla Honkapää sekä koiranomistajat Aino-Liisa ja Waltteri valjastamassa Azurelia.

Koiria ja kissoja voi etsiä yhdistysten sivujen kautta. Adoptointi ei kuitenkaan tapahdu yhden viestin kautta, vaan prosessiin pääsääntöisesti kuuluu useita haastatteluja. Kyseessä on siis viikkoja tai kuukausia kestävä prosessi.

– Koiria on laidasta laitaan, niin kuin on adoptioehdokkaitakin. Meidän tehtävä on löytää oikea pari. Se on ammattimaisuutta ja vastuullisuutta. Sopivia koiria löytyy myös ensimmäisestä koirasta haaveileville, erilaisille asuinalueille ja lapsiperheille. Mikäli ongelmia ilmenee, niitä pyritään ennaltaehkäisemään adoptioprosessin alusta lähtien ja kun koira on kotiutettu niihin asioihin tartutaan hyvin herkästi. Meillä on hyvin tarkka jälkihuolto ja seuranta.

Katariina Kaasinen kantamassa matkalaisia omistajiensa huomaan.

Honkapään mukaan yhdistyksen vastuu ei saa päättyä koiran luovuttamiseen vaan sen tulee kantaa vastuuta, niin pitkää kuin koira on olemassa. Jos koira tulisi uudelleensijoittaa, yhdistysten tulisi etsiä koiralle uusi perhe. Kulkurit ry:n tekemien kyselyiden mukaan pääsääntöisesti adoptio kokemukset ovat olleet varsin hyviä.

– Osalla on ollut koirien kanssa ongelmia, joita olemme onnistuneet yhdessä ratkomaan. Esimerkiksi käytökselliset ongelmat kuten arkuus, remmirähjäys tai perheenjäsenen pelkääminen voivat olla haastavia. Terveydellisiä vanhoja vaivoja voi paljastua myöhemmin, jos ne alkavat oireilemaan vasta Suomessa.

Daisy-koira hiljalleen rentoutumassa onnellisen omistajan Jaanan sylissä.

Vaikka adoptointitoiminta on yhdistysten näkyvin osuus, se ei ole kuitenkaan muun muassa Kulkureiden agendan terävin kärki. Rescueyhdistys Kulkurit ry:n yksi keskeisimmistä toimintaperiaatteista on tukea koirien sterilointeja Romaniassa. Yhden steriloimattoman nartun ja kaikkien sen jälkeläissukupolvien on laskettu kykenevän tuottamaan nartun sukukypsyysaikana, keskimäärin kuudessa vuodessa, yhteensä 67 000 pentua.

– Kestävä eläinsuojelutyö paikan päällä Romaniassa on meidän kaikista tärkein toiminnan osa-alue. Me organisoimme ja rahoitamme massiivista sterilisointia ympäri vuoden Romaniassa. Sen toteuttavat ammattilaiset; eläinlääkärit ja eläinhoitajat. Kahdeksan toimintavuoden aikana olemme sterilisoineet yli 17 000 eläintä.

Dulce-koira odottamassa luovutusta pakettiautossa yli 30 muun koira kanssa.

Mikäli kulkukoiria haluaa auttaa adoptoimatta lemmikkiä, voi apua tarjota lahjoittamalla tai tekemällä varainkeruuta mieluisalla tavallaan, osallistumalla tapahtumiin tai jakamalla tietoa somessa tai esitteiden kautta. Koirille voi ryhtyä myös kotihoitajaksi, mikäli on valmis avaamaan sydämen ja kotinsa hauvalle hoitaen tätä kuin omaa koiraansa, kunnes yhdistys löytää sille pysyvän kodin.

– Adoptointia suosittelemme vain yhdistyksen kautta, joka kuluu Responsible Rescue -sitoumukseen, jossa sitoudutaan tiettyihin kriteereihin yhdistyksen toimissa sekä adoptio- ja terveysasioissa, Salla Honkapää toteaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?