Saara Kankaanrinnan kolumni: Miten elämä mahtuu maapallolle? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Saara Kankaanrinnan kolumni: Miten elämä mahtuu maapallolle?

Julkaistu: 20.7. 8:00

Väestönkasvu huolettaa monia. Joukkotuho ei ole vaihtoehto. Täytyy keksiä parempi ratkaisu. Kolumni on siihen liian lyhyt, mutta aloitan, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Saara Kankaanrinta.

Istun kalliolla ja seuraan lapsia köysilossilla.

Avasimme vuosi sitten uudelleen perinteisen Gullkronan piensataman, ja lossi on paikan rakastetuin juttu.

Minäkin pidän siitä: saan viipyä ajatuksissani hetken.

Avajaisia edeltävänä talvena laskimme paljon. Googlasimme ihmisen tuottaman jätöksen määrän ja kerroimme sen päiväkävijämäärällä kesän ajalle. Huussit tai komposti eivät saa jäädä pieneksi.

Mihin vesi riittää? Paljonko sähköä tarvitaan? Montako ruoka-annosta? Lajittelu ja kierrätys! Saari on hyvä happotesti kestävyydelle.

Istuessani tarkkailin muurahaisia.

Niiden biomassa ylittää ihmisten biomassan maapallolla. Itse asiassa maapallon biomassasta ihminen on vain 0,01%. Pohdin miten on mahdollista, että näin paljon elämää on olemassa – ilman energiakriisiä, jäteongelmaa, ruuhkia tai kiihdytettyä lajikatoa?

Otin avuksi Kuusamon koskien pelastajan Reino Rinteen ja preussilaisen maantieteilijän Alexander von Humboldtin.

Humboldt totesi, että jos vahingoitat yhtä, vahingoitat samalla myös toista. Kaikki kytkeytyy yhteen. Saaressa ja maapallolla.

Luonto on kiertotaloutta ja hajautettua energiaa. Ei ole päästöjä tai jätettä, vain materiaalia seuraavaan vaiheeseen. Luonto on läpeensä itse itseään uudistavaa. Se pyrkii jatkuvuuteen. Sopeutuminen ja suhde toisiin lajeihin ratkaisevat.

Väestönkasvun perusasioita ovat tyttöjen asema, koulutus, terveydenhuolto, tasa-arvo ja ylikulutus. Niiden rinnalla täysin keskeistä on paikallinen, omavarainen ja uudistava maatalous ja ruokapolitiikka. Osana kaikenkattavaa viherryttämistä.

Tämä onnistuu jo nyt, mutta ei ole valtavirtaa. BSAG säätiön, tieteen, suomalaisten viljelijöiden ja yritysten kanssa teemme myös kentällä muutosta. Kehitämme monimuotoisuutta lisäävää ja maaperän toimintaa parantavaa hiiliviljelyä.

Ensimmäisenä kiittää Itämeri, koska päästöt pienenevät. Vaikuttavuus hyppää kattoon, jos esimerkki moninkertaistuu ympäri maailmaa.

Humboldt vastusti rasismia. Hän jäi alakynteen, kun eurooppalaisen tieteen valtavirta todisteli eri rotujen paremmuutta. Hän kehitti myös teoriaa, joka yhdistäisi luonnontieteen eri alat ja käsittelisi luontoa kokonaisuutena.

Nyt hänen näkemyksiään kaivataan kipeämmin kuin koskaan.

Maaperä, kasvipeite, eläinkunta, ilma ja vesi ovat yhtä ja samaa kiertoa. Ja ihmisarvo on jakamaton.

Reino Rinne jatkoi vajaat 150 vuotta myöhemmin: emme tiedosta luontoa omaehtoisena ja elämisemme luovana kokonaisuutena. Luonnon tuhoaminen on rikos elämää ja ihmistä itseäänkin vastaan.

Luonnon suojelemisen sijaan Rinne puhui elämänsuojelusta. ”Ihmisen puolta pidän yli kaiken.”

Lapset juoksivat lossilta kohti kallioita. Rannassa odotti kalaparvi, joka äidinkin piti nähdä.

Katselin lasten intoa ja mietin, että tätä elämää suojelen yli kaiken.

Kirjoittaja on Baltic Sea Action Group -säätiön perustaja ja ympäristövaikuttaja.

Juttua muokattu 20.7. klo 8.51: Korjattu Reino Rinteen nimi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?