Koronarokotteen ihmis­kokeista saatiin ensimmäisiä tuloksia – asian­tuntijat kertovat, missä järjestyksessä suomalaiset rokotettaisiin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronarokotteen ihmis­kokeista saatiin ensimmäisiä tuloksia – asian­tuntijat kertovat, missä järjestyksessä suomalaiset rokotettaisiin

Asiantuntijoiden mukaan terveydenhuollon työntekijöiden tulisi saada rokote ensimmäisenä.

Julkaistu: 16.7. 6:44, Päivitetty 16.7. 16:22

Terveydenhuollon työntekijät ovat ensimmäisinä jonossa.

Yhdysvaltalaisen Moderna-yhtiön kehittämän koronavirusrokotteen ensimmäiset tulokset julkaistiin tiistaina. Yhtiön rokote oli ensimmäinen koronarokote, jota alettiin testaamaan ihmisillä.

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) puheenjohtaja Harri Saxén huomauttaa, että yhdysvaltalaisyhtiön tutkimukset ovat vasta ensimmäisessä vaiheessa.

– Tulosten perusteella voidaan päätellä, että rokote näyttäisi tuottavan vasta-aineita ja olevan luultavasti turvallinen. Seuraavaksi on edessä tutkimuksen tehovaihe, jossa selvitetään tehoaako rokote virusta vastaan ja ehkäiseekö se tartuntoja.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan sillä ei ole välttämättä merkitystä, mistä maasta rokotteet tulevat.

KRAR:n sihteeri, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että Modenan RNA-rokotteen tutkimuksen tehovaihe aloitetaan nyt heinäkuussa.

– Tutkimusryhmä rekrytoi ensin 30 000 ihmistä, joilla rokotetta vielä testataan. Heidän mukaansa tutkimustulokset tulisivat vasta ensi vuoden puolella.

Nohynekin mukaan sillä, mistä maasta rokotteet tulevat, ei ole välttämättä merkitystä. Olennaista on, antaako EU rokotteelle myyntilupaa. EU:n lääkeviranomainen EMA tarkistaa rokotteiden tehon ja turvallisuuden, ennen kuin niitä voidaan käyttää laajoille ihmisjoukoille ja tilata Suomeen.

– Suomen lääkeviranomainen tekee yhteistyötä EU:n lääkeviranomaisen kanssa, joka ei ole vielä julkaissut omia kriteereitään koronarokotteiden myyntiluvalle. Monet muut maat vaativat, että osa tutkimuksista on tehty omassa maassa. Esimerkiksi Intiassa ei riitä vain Yhdysvalloissa tehdyt testit.

Nohynek huomauttaa, että mahdollisten rokotteiden valmistuttua maailman terveysjärjestö WHO toivoo, että niitä jaetaan tasapuolisesti maailmassa.

– Pyritään siihen, etteivät vain rikkaat maat saisi rokotetta, kuten sikainfluenssan kohdalla kävi.

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Harri Saxénin mukaan terveydenhuollon jälkeen pitää suojata muun muassa poliisin, rajavartioston, kaupan ja liikenteen työntekijät.

Saxénin mukaan on vielä pitkä matka siihen, että Suomeen tilattaisiin rokotetta. Hän huomauttaa, että mitä vain voi tapahtua. Yhdysvallat osti äskettäin markkinoilta rokotelääke remdesivirin kokonaisen tuotannon itselleen.

– Tämä voisi tapahtua myös Moderna-yhtiön kohdalla. EU:ssa ei onneksi olla yhtä röyhkeitä.

Suomalaiset virkamiehet neuvottelevat EU:n kanssa optioista. Jokaiselle suomalaiselle mahdollista rokotetta ei ehkä riitä.

– Kohderyhmiä on ryhdytty miettimään ja työtä tehdään edelleen, Saxén toteaa.

Molemmat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ensimmäisenä rokotteen saisivat terveydenhuollon työntekijät sekä muut yhteiskunnan toimimisen kannalta olevat henkilöt.

– Terveydenhuollon jälkeen pitää suojata muun muassa poliisin, rajavartioston, kaupan ja liikenteen työntekijät, Saxén luettelee.

Ketkä muut henkilöt ovat yhteiskunnan toimimisen kannalta olennaisia ja siten etulinjassa saamaan rokotetta? Ovatko näitä samojen alojen työntekijät, jotka saivat keväällä lapsensa päivähoitoon juuri siitä syystä, että ovat kriittisillä aloilla?

– Näitä ei ole vielä tarkkaan määritelty. Todennäköisesti ryhmissä tulee olemaan jonkin verran päällekkäisyyttä. Tarkistuksia pitää tehdä toisaalta sen suhteen mitä tiedetään koronaviruksen tarttumisriskistä, taudin vakavuudesta ja epidemian vaiheesta, toisaalta sen suhteen mitä tullaan tietämään rokotteen tehosta ja turvallisuudesta eri ikäisille ja erilaisissa riskiryhmissä, Nohynek sanoo.

Milloin esimerkiksi yritysjohtaja saisi rokotuksen?

– Kuten sanoin, rokotteita ei vielä ole suojaamaan koronavirukselta eikä priorisointijärjestystä ole vielä määritelty. Se työ on vasta käynnistymässä. Mutta jos yritysjohtaja on iäkäs ja hänellä on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia, ja jos rokotteen tiedetään suojaavan myös iäkkäitä ja kroonisesti sairaita, todennäköisyys että hän saisi rokotteen ensimmäisten kohderyhmien joukossa kasvaa näiden tekijöiden kautta, ei yritysjohtajuuden, Nohynek arvioi.

Terveydenhuollon työntekijät ovat etusijalla mahdollisen rokotteen valmistuessa.

Entä koska poliitikko saisi rokotuksen?

– Poliitikkous sinänsä tuskin tulee riittämään rokotusjärjestyksen määrityksessä. Jos poliitikko kuuluu sellaisen ammattiryhmään, joka määritellään yhteiskunnan toimivuuden kannalta elintärkeäksi, tämä saattaisi muuttaa asetelmaa. Mutta kuten sanottu, näitä asioita vasta ryhdytään arvioimaan.

Entä jos on työelämän ulkopuolella?

– WHO ja Suomi lähtevät tasa-arvoisuuden ja kansanterveyden suojelun periaatteesta. Jokainen maa määrittelee oman rokotusstrategiansa. Jos rokotteita on vähän, täytyy kunkin maan tarkoin harkita keille niiden antamisesta on suurin terveyshyöty epidemian pysäyttämisen ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Sen vuoksi WHO on korostanut etulinjan terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten sekä suurimassa koronaviruksen suhteen terveysriskissä olevien rokottamista ensimmäisten joukossa. Suomi on muiden maiden tavoin ryhtymässä määrittelemään rokottamisen kohderyhmiä.

Monien muiden tautien kohdalla tiedetään, että rokotteet toimivat vanhuksilla huonommin. Tämän takia täytyy selvittää, onko mahdollinen rokote tehokas vanhuksilla.

Mahdollisen rokotteen valmistuessa WHO ja EU antavat periaatteellisia suosituksia niiden jakamiselle. Nohynekin mukaan päätökset tehdään EU:ssa arvo- ja kansanterveyspohjaisesti. Ensin katsotaan, ketkä ovat suurimman riskin alla. Loppupeleissä päätös on kuitenkin Suomella.

Koronarokotteissa on infektiolääkärin mukaan vielä monta asiaa selvitettävänä.

– Katsomme epidemiatilannetta sekä kuolleiden ja vakavasti sairastuneiden ikäjakaumaa. Rokotteen suojatehosta, turvallisuudesta ja siitä, estääkö se tarttumista ihmisestä toiseen, riippuu myös se, estääkö rokote taudin leviämistä, Nohynek kertoo.

Nohynek huomauttaa, että toisin kuin esimerkiksi influenssan osalta, lapset sairastuvat harvoin vakavaan koronatautiin eikä Suomessa ole todettu yhtään lapsikuolemaa. Mikä on lasten rooli viruksen leviämisessä, ei ole vielä täysin varmaa. Kaikki tällaiset seikat on myös otettava huomioon kun suunnitellaan rokotusstrategiaa.

Lasten infektiolääkärinä työskentelevän Saxénin mukaan voi olla, ettei tällä kertaa lapsille anneta rokotetta ollenkaan.

– Lapset eivät näytä sairastuvan tai levittävän tautia helposti.

Se, missä suhteessa rokotteita jaetaan on vielä pohdinnan alla. Määriin vaikuttaa luonnollisesti Suomeen myönnettävä rokotteiden määrä.

– Riskiryhmäläisiä arvioidaan olevan noin 100 000, kun taas terveydenhuollossa on noin 400 000 rokotettavaa. Vanhuksia on ikärajasta riippuen maassamme jopa 1,5 miljoonaa, Saxén pohtii.

Infektiolääkäri muistuttaa, että koronarokotteissa on vielä monta asiaa selvitettävänä. Esimerkiksi se, pyritäänkö sillä estämään tautia vai tartuntaa tai kunka monta annosta sitä annetaan.

Myöskään suojan kestosta ei tiedetä mitään. Antaako rokote lyhytaikaisen suojan vai elinikäisen suojan kuten esimerkiksi vesirokossa?

– Laittaisin vielä jäitä hattuun. Sekin mahdollista, mutta ei tietenkään toivottavaa, että toimivaa rokotetta ei saada koskaan, Saxén huomauttaa.

Jutun toista lausetta korjattu 16.7. klo 15.47: Yhtiön rokote oli ensimmäinen koronarokote, jota alettiin testaamaan ihmisillä. Rokote ei ole ensimmäinen ihmisillä testattu koronarokote, josta on saatu tuloksia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?