Suomen säätilassa tapahtui jotakin outoa – nyt havainnoistaan kertovat ammattilaiset, jotka seuraavat säätä tarkasti päivittäin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomen säätilassa tapahtui jotakin outoa – nyt havainnoistaan kertovat ammattilaiset, jotka seuraavat säätä tarkasti päivittäin

Nämä miehet viettävät paljon aikaa ulkona säiden armoilla.

Julkaistu: 15.7. 6:15, Päivitetty 15.7. 7:26

Ulkotyön ammattilaiset kertovat, että säätilassa on tapahtunut muutosta viime vuosien aikana.

– Keväät ovat aikaistuneet ja syksyt taas pidentyneet.

Näin säätilan muutosta kuvailee yli 30 vuotta perunaa viljellyt Heikki Mäkkylä.

Ylöjärvellä Pirkanmaalla sijaitsevalla Mäkkylän perunatilalla säätilan tarkkailu on avainasemassa perunanviljelyn kannalta.

Vuodesta 1987 perunaa viljellyt Mäkkylä toteaa, että säätilassa on tapahtunut selvä muutos runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana.

Heikki Mäkkylä on viljellyt perunaa vuodesta 1987.

Perunanviljelyuran alkuaikoina nyrkkisääntönä oli, että peruna piti olla istutettu maahan toukokuun 25. päivään mennessä. Nykyään perunat ovat maassa Mäkkylän pelloilla jo toukokuun 15. päivään mennessä.

– Toukokuun ensimmäisellä viikolla ja joskus jopa aikaisemminkin voi perunan istuttaa. Siinä on sellainen parin viikon aikaistuminen tapahtunut.

Mäkkylän tilalla perunaa viljellään noin kymmenen hehtaarin alalla.

Viljelijä kertoo seuraavansa jatkuvasti säätilaa ja ennusteita paitsi ammattinsa, myös veneilyharrastuksensa vuoksi.

– Sään seuraaminen on tärkeää perunaruton torjumiseen tehtävien ruiskutusten kannalta. Ruttoriski kasvaa huomattavasti jos säätila on sellainen, että ruiskutuksia ei päästä säännöllisesti tekemään.

Mäkkylä arvioi, että sääennustukset ovat yleisesti ottaen parantuneet, mutta vaihtelua tuntuu silti olevan.

– Tämä vuosi on ollut ihan mahdoton. Ennusteet voivat muuttua ihan yhden vuorokauden sisälläkin. Illalla ennustetaan seuraavalle päivälle sadetta ja ukkosta, mutta kun seuraava päivä koittaa, sää on ihan hyvä.

Myös syksyt ovat muuttuneet perunanviljelyn kannalta erilaisiksi. Mäkkylä muistelee, miten aikoinaan syksyn perunannostossa vaatetuksena oli useimmiten pilkkihaalarit ja paksut hansikkaat.

– Nyt on ollut monta syksyä siten, että aika usein nostoa on saanut tehdä t-paidassa.

Mäkkylän mukaan aiemmin rajana toimi lokakuu.

– Perunannostoa ei missään tapauksessa saanut päästää lokakuun puolelle. Silloin tuli niin kovat pakkaset, että peruna jäätyi penkkiin. Viime vuonna perunaa olisi voinut nostaa vaikka tammikuussa.

Viljelijä kertoo, että kuluvan kesän aikana perunasatoa on jouduttu sadettamaan. Ilman sadetuskalustoa, mahdollisuus oli suurempaankin katastrofiin.

– Alkukesä oli julmetun kuuma ja kuiva. Jos sadetuskalustoa ei olisi ja hellettä olisi kestänyt viikon pari pidempään, niin siinä kato olisi käynyt. Sateet tulivat lopulta ihan viime hetkellä.

Mäkkylä toteaa, että viimeiset kolme kevättä ovat olleet harvinaisen kuivia. Lisäksi etenkin kuluvan vuoden kevään kovat tuulet ovat lisänneet kuivuuskerrointa.

”Luonto on ihan sekaisin”

Kuopiossa ja muualla Pohjois-Savon alueella metsuriyrittäjänä toimiva Kalle Pasanen toteaa, että sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet.

– Toissa talvi oli ennätysluminen. En edes muista milloin lunta olisi ollut niin paljon. Viime talvi taas oli ihan päinvastainen, lunta ei ollut oikeastaan ollenkaan.

Pasasen mukaan ääri-ilmiöiden lisäksi sään vaihtelu on huomattavaa.

– Välillä sataa ihan kaatamalla ja yhtäkkiä paistaa aurinko. Lisäksi lähes joka vuosi heinäkuun paikkeilla ollut meitä metsureita työllistävä kova myräkkä. Puuta menee nurin ja kaikki paikat ovat sen jälkeen sekaisin.

Metsuriyrittäjä Kalle Pasasen mielestä sään ääri-ilmiöt ovat viime vuosina lisääntyneet.

Metsuripalvelu HaKa Oy:n perustanut Pasanen on ollut alalla noin 15 vuotta.

Metsurin kaksi pahinta vihollista ovat yrittäjän mukaan myrskyt ja lumi. Pasanen seuraakin säätilaa ja -ennusteita pääasiassa talvisin.

– Talvella seurataan sydän syrjällään paljonko ennustetaan lunta. Kesällä seurataan lähinnä myrskyvaroituksia, jotta osataan varautua tulevaan.

Pasanen itse tekee yksityishenkilöiden pihapuiden kaatoja.

– Välillä tulee sellainen olo, että luonto on ihan sekaisin. Ennen kesät ja talvet olivat suurin piirtein samanlaisia, nyt vuosien välillä on hirvittäviä eroja.

”Koko talvi kovaa tuulta tai myrskyä”

Avomerellä ja sisävesillä ammatikseen kalastavat Mikael Lindholm ja Tarmo Tolvanen ovat huomanneet, että ennakoimattomien tuulten määrä on viime vuosina lisääntynyt.

Muutos on kalastajien havaintojen mukaan merkittävä.

– Talvi oli sellainen, että oli koko ajan joko kovaa tuulta tai myrskyä. Tämän vuoden puolella on ollut tuulisempaa kuin koskaan aikaisemmin, Loviisan ulkosaaristossa asuva Lindholm arvelee.

Mikael Lindholm kalastaa työkseen avomerellä Loviisan edustalla. Kuva on joulukuulta 2019.

Myös Haukivedellä Rantasalmella ammatikseen kalastava Tolvanen on tuulista samaa mieltä kuin Lindholm.

– Sellainen havainto on tullut. Olen kalastanut työkseni 30 vuotta. Tiedän toki, että matalapaineen reittiä on todella vaikea ennustaa, ja tuulten ennustettavuus on varmasti aika huono, Tolvanen sanoo.

Kesällä Tarmo Tolvanen troolaa muikkua Haukivedellä. Kuva on heinäkuulta 2019.

Tolvanen kertoo itse opettelemastaan keinosta, jota hän käyttää ahkerasti.

– Pilvistä näkee esimerkiksi helteen jälkeen, jos kova myräkkä tai tuulenpuuska on tulossa.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskonen kertoo, että perunanviljelijä Heikki Mäkkylän havainnot kevään aikaistumisesta ovat paikkansa pitäviä.

Siiskonen pohjaa tietonsa Ilmatieteen laitoksen eri havaintoasemien keräämiin pitkän ajan keskiarvoihin.

–Näiden pitkän ajan keskiarvojen perusteella voidaan todeta, että keväiden keskilämpötilat ovat todella nousseet eri havaintoasemilla.

Siiskonen huomauttaa, että sääilmiöitä tutkitaan aina pitkän ajan keskiarvojen mukaan. Yksittäisten vuosien sääilmiöistä ei hänen mukaansa voi, eikä kannata tehdä johtopäätöksiä.

–Yleensä näitä pitkän ajan keskiarvoja lasketaan 30 vuoden ajalta ja niitä verrataan edeltäviin 30 vuoden jaksoihin.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen puolestaan kertoo, että kuluva vuosi on ollut edellisiin verrattuna tuulisempi.

–Pitää paikkansa, että viime talvi ja kuluva vuosi ovat olleet tavanomaista tuulisempia, Jokinen sanoo.

Meteorologi ei osaa sanoa, onko nimenomaan ennakoimattomien tuulien osuus lisääntynyt. Tuulisuutta ennustettaessa kaikki on joka tapauksessa kiinni hyvin pienestä.

Jokinen kertoo esimerkin: matalapaine liikkuu huomenna Suomenlahtea pitkin kohti itää, mutta on mahdoton sanoa varmuudella, mihin kaikkein voimakkaimmat tuulenpuuskat osuvat.

–Sillä, jäävätkö ne Viron puolelle vai yltävätkö Suomen etelärannikolle, on käytännössä suuri merkitys, mutta matalapaineen reittiä ennustettaessa eroa voi olla 50 kilometriä suuntaan tai toiseen.

Vuodenaika vaikuttaa tuulten ennustettavuuteen. Voimakkaat tuulet saattavat jäädä kesällä hyvinkin pienille alueille. Talviajan myrskyjä voi yleensä ennustaa paremmin, koska ne ovat pidempikestoisia ja kattavat laajemman alueen.

–Näin kesällä tuulten ennustaminen jopa yhden päivän päähän on toisinaan mahdotonta, Jokinen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?