Asiantuntijat eri mieltä kasvomaskin hyödyistä: estetäänkö toinen aalto vai onko hyöty verrattavissa nenäliinaan? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat eri mieltä kasvomaskin hyödyistä: estetäänkö toinen aalto vai onko hyöty verrattavissa nenäliinaan?

Kasvomaskien käyttö julkisessa liikenteessä jakaa mielipiteitä Suomessa. Kuva on Lontoon metrosta.

Julkaistu: 11.7. 7:30

Kannattaako esimerkiksi julkisessa liikenteessä käyttää kasvomaskia? Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas sanoo kyllä, THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava ei.

Suomen koronavirustilanne on jo jonkin aikaa ollut rauhallinen. Uusia tartuntatapauksia on ollut vain muutamia päivittäin.

Onko tässä tilanteessa syytä käyttää kasvomaskia esimerkiksi julkisessa liikenteessä? Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas on vankka kasvomaskien kannattaja.

– Jos täpötäydessä junassa yhdelläkin on tartunta, se voi aiheuttaa useita lisätartuntoja. Jos bussi, juna tai lentokone ahdetaan täyteen, maskien käyttö toisi lisäturvallisuutta, Broas näkee.

Broas antaa tunnustuksen Finnairille, jonka lennoilla jokaisen matkustajan edellytetään käyttävän kasvomaskia.

– Odottaisin, että myös VR ja linja-autoyhtiöt ottaisivat saman käyttöön.

Lapin sairaanhoitopiirin alueella on jo nyt virallinen ohjeistus, että riskiryhmäläiset käyttäisivät suu-nenäsuojusta, kun he ovat joukkoliikenteessä tai pitkän ajan julkisilla paikoilla.

– On maita ja alueita, joissa tilanne saatiin rauhoittumaan mutta joissa tautitapaukset ovat lähteneet uudelleen nousuun. Minun ja meidän kaikkien infektiotorjuntaa tekevien tehtävänä on pyrkiä siihen, että epidemia ei uusiutuisi ja tauti pysyisi poissa. Jos tartuntatilanne huononee, suojainten käyttö voi tulla kaikille eteen koko Suomessa.

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas pitää kasvomaskien käyttöä koronaviruksen torjumisessa yhtä suositeltavana kuin matalan kynnyksen testausta ja hygieniasuosituksia.

Broasin kolme kivijalkaa toisen tartunta-aallon torjumiseen ovat testaus, suojaus ja hygienia.

– Joka puolella Suomea pitää päästä testiin seitsemänä päivänä viikossa normaalilla ajanvarauksella. Testaaminen on ennen kaikkea epidemian estämistä. Sen kustannus on niin paljon pienempi verrattuna siihen, jos tulisi toinen yhteiskunnan sulkeminen. Sillä olisi katastrofaaliset seuraukset, Broas sanoo.

– Ja voiko ihmiselämän arvoa edes mitata rahassa? Broas kysyy.

Broas tähdentää, että matalan kynnyksen testaamisen ohella kasvomaskien käyttö ja hygieniasuositukset (turvavälit, käsienpesu ja oikea yskimis- sekä aivastamistekniikka) ovat helppoja ja halpoja tapoja estää virustartuntojen leviäminen.

– Jos nämä muistetaan, voidaan estää toinen aalto ja pitää yhteiskunta auki ja talous pyörimässä! Silloin toista aaltoa ei välttämättä ole tulossa.

Broas lisää, että yhteiskunnan taannoinen sulkeminen maksoi noin 1,2 miljardia euroa viikossa. Pelkästään sillä kustantaisi jokaiselle suomalaiselle noin 240 kirurgista suu-nenäsuojainta.

Oxfordin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kasvomaskit paitsi estävät tartuttamasta myös suojaavat tartunnalta. Aikaisemmin on yleisesti todettu, että kasvomaskin käyttö estää vain tartuttamasta muita mutta ei itse sairastumasta.

Broas harmittelee, että osalle on tullut väärä käsitys, että kasvomaskeista ei olisi mitään hyötyä. Esimerkiksi yhdellä lentomatkalla Rovaniemeltä Helsinkiin vieressä istuva matkustaja oli lähinnä naureskellut maskeille ja todennut, ettei maski ole ”minkään arvoinen”.

– On ikävää, että liikkeellä on väärää tietoa suojaamisesta. Ettei siitä olisi apua tai hyötyä. On ihan tuoretta tutkimusnäyttöä, että kasvomaski suojaa käyttäjää itseään tartunnalta.

Broas viittaa muun muassa Oxfordin yliopiston tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan kasvomaskit paitsi estävät tartuttamasta myös suojaavat tartunnalta. Aikaisemmin on yleisesti todettu, että kasvomaskin käyttö estää vain tartuttamasta muita mutta ei itse sairastumasta.

Maailman terveysjärjestön WHO:n kesäkuussa julkistaman ohjeistuksen mukaan kasvomaskeja olisi hyvä käyttää esimerkiksi kaupoissa, kirkoissa ja muissa sosiaalisissa ja joukkokokoontumisissa, joissa on paljon ihmisiä lähekkäin.

– Suomalainen on äärimmäisen asiantunteva. Kun hän saa oikeaa tietoa, hän on hyvin vastuullinen ja osaa toimia sen perusteella. On keskeinen asia viedä tietoa kansalaisille, Broas painottaa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen johtava asiantuntija Jari Jalava puolestaan sanoo, että vain kirurgiset suu-nenäsuojaimet suojaavat tartunnoilta.

– Suurin osa kansalaisista käyttää kuitenkin niin sanottuja kansanmaskeja, jotka voivat olla melkein mitä tahansa vanhasta t-paidasta kaulaliinaan. Niiden teho on verrattavissa nenäliinaan, eli ne kyllä estävät pisaroiden leviämistä mutta eivät suojaa käyttäjäänsä tartunnalta, Jalava huomauttaa.

– Jos esimerkiksi 1–2 miljoonaa työssä käyvää suomalaista käyttäisi päivittäin työmatkoillaan kirurgisia suu-nenäsuojaimia, niitä tarvittaisiin ainakin 2–4 miljoonaa päivittäin, eli se moninkertaistaisi käyttömäärät hetkessä. Samat tehtaat tuottavat suu-nenäsuojuksia sosiaali- ja terveyssektorille, eli se helposti näkyisi saatavuudessa ja hinnassa, Jalava epäilee.

Jalava myöntää, että aina kun hyvin paljon ihmisiä kokoontuu lähelle toisiaan, tartuntariski kasvaa. Puhutaan sitten koronaviruksesta, influenssasta tai lievästä nuhakuumeesta.

Jalava kuitenkin sanoo, että maskikehotusta paljon tärkeämpi suositus on se, että sairaana ei lähdetä mihinkään vaan pysytään kotona.

– Se on perusohje, että sairaana ei lähdetä mihinkään. Sairaana yskitään ja aivastellaan, ja silloin virus leviää tehokkaasti.

Muut perusohjeet ovat, että pidetään kanssaihmisiin etäisyyttä (yleisohje 1–2 metriä) ja muistetaan käsihygienia.

Jalava korostaa, että edellä mainittujen ohjeiden lisäksi maskeja voi tietenkin käyttää, jos haluaa. Pääasia on tietää, missä ja miten maskia kannattaa käyttää.

– Tartunnat leviävät etupäässä lähikontaktissa, kun ollaan pitkän aikaa samassa pienessä tilassa. Suomalainen linja-auto tai juna harvoin on sellainen. Sen sijaan työmaan kahvihuoneisiin kokoonnutaan pieneen tilaan vaihtamaan kuulumisia saman pöydän ääreen kasvotusten. Kahvihuoneissahan se maski pitäisi olla päässä, Jalava vertaa.

– Lisäksi näissä maskipakkomaissakaan ei ole pakko käyttää maskia oikein. Ne saattavat olla kaulalla tai otsalla. Esimerkiksi Ranskassa on pakko käyttää maskia ravintolassa silloin, kun ei istu ruokapöydässä. Eli silloin, kun istutaan pöydän ääressä lähekkäin ja keskustellaan eli kun tartunta on kaikista todennäköisin, maskia ei tarvita. Tämä on ymmärrettävää mutta tartunnantorjunnan kannalta nurinkurinen sääntö, Jalava kuvaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?