Maria Ohisalon mielestä vihreillä on oikeus esittää hallitustyölle samanlaisia ehtoja kuin keskustalla ja vastaa Vanhaselle: ”Hallitusohjelmaan kirjattu ei ole hötkyilyä” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Maria Ohisalon mielestä vihreillä on oikeus esittää hallitustyölle samanlaisia ehtoja kuin keskustalla ja vastaa Vanhaselle: ”Hallitusohjelmaan kirjattu ei ole hötkyilyä”

Maria Ohisalon mielestä hallituksen ilmastotoimien etenemisestä on käytävä yhtä vakavaa keskustelua kuin työllisyystoimistakin. Hän ei katso uhkailleensa hallituksesta lähdöllä yhtään sen enempää kuin keskustakaan.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.­


11.7. 6:48

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo katsoo puolueellaan olevan täysin samanlainen oikeus odottaa hallituksen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden täyttyvän kuin keskustalla on työllisyystoimien peräänkuuluttamisessa.

– Hallitusohjelman pitää mennä eteenpäin. Ihan yhtä paljon käymme keskustelua siitä, kuinka kauan työllisyystoimet voivat odottaa. Siitä ovat erinäiset keskustalähteet tehneet ulostuloja.

Ohisalo kiistää uhkailleensa hallituksen kaatumisella sanoessaan kesäkuun lopulla vihreiden joutuvan miettimään hallituksessa oloa, jos ilmastotoimissa pysähdytään tai mennään taaksepäin. Lausunto on herättänyt huomiota etenkin siksi, että Suomi on yhä keskellä vakavaa koronakriisiä.

Vihreät uhkasivat myös alkuvuodesta Vuosaaren ilmastokokouksesta poisjäämisellä, kun hallituksen tahti ei puolue-elimiä miellyttänyt. Ohisalosta kyse ei ole temppuilusta vaan hallitusohjelman noudattamisesta.

– Eivät vihreät tietenkään helpolla mitään uhkauksia esitä. En pidä uhkauksena sitä, että sanoin ilmastotoimien olevan vihreille ykkönen, mutta niissä pitää koko ajan mennä eteenpäin.

Ohisalo myöntää vakauden olevan Suomelle keskellä koronakriisin sumua tärkeintä. Sitä saa vain hallitusohjelmaa noudattamalla. Toistaiseksi pahin konkurssiaalto on toistaiseksi estetty elvytyksellä.

– Meidän pitää olla koko ajan valmiina tekemään kriisitoimia, ja sekä elvyttäviä että pitkän linjan rakenteellisia toimia. Siihen tarvitaan vakautta, jota tuo yhdessä hyvin toimiva hallitus.

­

Palataan hallituksen budjettiriiheen kohta. Katsotaan ensin Ohisalon omaa asemaa puolueessa kymmenen prosentin tietämille valahtaneiden kannatuslukujen jälkeen. Ohisalo on puhunut vihreiden johtajilleen asettamista paineista viime viime viikonloppuna ex-puheenjohtaja Tuija Braxin kanssa.

– Hän sanoi minulle: Muista Maria, että vihreät ovat perinteisesti olleet aina tiukempia omille johtajilleen kuin monissa muissa puolueissa. Taustalla on sellaista liikkeen alkuaikojen johtajavastaisuutta. On ajateltu, että puhuvia päitä pitää olla paljon. Ei vain yksi isosti näkyvä johtaja. Johtajaa ja johtajuutta halutaan kyseenalaistaa.

Kyselyjen valossa näyttää siltä, että Ohisalon puhuvana päänä toimiminen ei ole äänestäjiä hurmannut. Ohisalo sai HS:n tuoreessa kyselyssä muita puoluejohtajia heikomman arvosanan onnistumisestaan vihreiden äänestäjiltä. Ohisalo puhuu otoksen koosta ja siitä, etteivät vastaajat olleet vihreiden kenttää ja jäseniä.

Äänestäjiä he olivat.

– Varmasti meidän äänestäjät vaativat puheenjohtajalta paljon. En pidä sitä huonona. Olen seurannut aikaisempiakin puheenjohtajia läheltä ja paljon heiltäkin on aina vaadittu. Itsekin olen ollut vaatimassa nuorisojärjestön puheenjohtajana. Meillä on paljon saavutettavaa hallituksessa. Töitä tehdään paljon.

­

Hallituksen kulisseissa on toistuvasti rypistelty kulmia sekä Ohisalon että keskustan Katri Kulmunin hanakkuudelle hakea ennen yhteisiä tiedotustilaisuuksia huomiota sosiaalisesta mediasta tai halua päästä muuten esille. Erikoisena pidetyn toiminnan syynä pidetään sitä, että pääministeri Sanna Marin (sd) on imenyt koronakriisissä kaiken irti olleen kannatuksen Sdp:lle. Ohisalo katsoo jokaisen saaneen kriisinhoidossa osansa.

– Toivottiin, että hallitus menee tiedotustilaisuuksiin yhdessä viisikkona. Koko hallitus yhdessä on kantamassa vastuuta aivan valtavasta kriisistä. Vastuunkantajien täytyy silloin olla näkyvillä. Sellaista keskustelua ei ole käyty pitkiin aikoihin, että kuka nyt pääsee minnekin.

Ohisalolla tuli kesäkuussa vasta vuosi täyteen vihreiden puheenjohtajana, eikä hän siksi ole huolissaan tilanteesta.

– Alkumetreillä ajattelen, että työtä on paljon tehtävänä ja näyttöjä annettavana. Kun mietin viimeistä vuotta ja kuinka vaikeiden asioiden läpi olemme menneet puoluehallituksen ja -valtuuskunnan kanssa, on tuki ollut jatkuvasti järkkymättömän vahvaa.

­

Siirrytään syksyyn. Ohisalon mukaan hallituksen on päästävä budjettiriihessä ilmastoasioiden lisäksi sovitusti eteenpäin myös työllisyyskysymyksissä. Tällä viikolla julkisuuteen tulivat pääministeri Sanna Marinin Sdp:n ja Katri Kulmunin keskustan päinvastaiset näkemykset siitä, mitä työllisyystoimien aikataulusta on sovittu viisikossa.

Ohisalon näkemys on lähempänä Marinia kuin valtiovarainministeri Matti Vanhasta.

– Lisätalousarvion yhteydessä viisikko sopi, että osa valmistelusta voi joustaa budjettiriihestä syksyyn. Vihreille tärkeää on, että ratkaisut työllisyyskysymyksissä saadaan tehtyä. Budjettiriihessä pitää luoda yhteinen näkemys siitä, miten 30 000 päätösperäisen työpaikan luomiseen päästään, tehdä kaikki siinä kohtaa tehtävissä olevat toimet ja valmistella päätökset loppuun niin pian kuin mahdollista.

Marinin mukaan budjettiriihessä pitää syntyä näkymä 30 000 uudesta työpaikasta, mutta päätösten aikataulu voi joustaa syksyyn. Vanhanen kiisti kuitanneensa joustoa ja puhui puolueiden välisistä vivahde-eroista.

Ohisalosta hallituksen tulisi edelleen pyrkiä tekemään työllisyysratkaisut yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, vaikka kolmikantaisista työryhmistä ei liki vuoden istumisen jälkeen näytä olevan hallitukselle kovasti apuja tulossa.

– Mieluummin käydään keskustelu etukäteen kuin jälkikäteen niin, että kaikki ovat jollakin tapaa tyytymättömiä.

Vihreät lähtisivät etsimään työpaikkoja yli 55-vuotiaista, työperäisestä maahanmuutosta ja sosiaaliturvan uudistamisesta.

– Uskon näiden kaikkien pysyvän keskusteluissa. Pöydällä pitää olla liuta keinoja, joista yhdessä valitaan sopivimmat.

­

Vihreät on valmiita katsomaan kovista keinoista pöydälle mahdollisesti nousevan työttömyysturvan lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken poistamisen.

– Eräiden arvioiden mukaan sen vaikutus olisi 10 000 uutta työllistä. Vihreät on tämän valmiita katsomaan yhtenä keinona muiden joukossa.

Toisena kovana keinona pöydälle voi olla nousemassa ansiosidonnaisen porrastaminen. Siihen vihreät ehdottaa kokeilumallia. Se voisi auttaa hallituksen vasenta laitaa hyväksymään asia.

– Jotta sitä ei nähtäisi leikkauksena, vihreiden ehdottamassa kokeilussa työttömäksi jäävä voisi itse valita joko normaalin tasasuuruisen kuukausisumman tai porrastetun mallin.

Julkisessa keskustelussa on lähdetty siitä, että porrastettu malli tulisi kaikille. Ohisalo katsoo porrastetun mallin tukevan nopeimmin uudelleen työllistyviä, koska heistä monet ovat jo työllistyneet rahasumman pienentyessä loppukuukausien aikana. Ohisalo arvioi, että vihreiden ehdottamassa kokeilussa porrastetun mallin valitsisivat juuri ne, jotka eivät ajattele työttömyytensä kestävän kovin kauaa.

– Muut luultavasti valitsevat toisen mallin. Heille voisi silloin kokeilussa kohdentaa rinnalla myös lisää työllisyyspalveluja. Se tarjoaisi selkeän paikan ottaa koppia ihmisistä, joille työllistyminen on vaikeampaa.

Ohisalo uskoo, että kokeilulla saataisiin myös tärkeää tietoa siitä, miksi toiset työllistyvät paremmin kuin toiset.

Työperäisessä maahanmuutossa voitaisiin Ohisalosta edetä asettamalla tavoite sille, kuinka paljon sitä pitäisi tietyllä aikavälillä lisätä.

– Ottaa esimerkiksi 2–3-vuoden seurantajakso, tavoite paljonko lisätään ja millä keinoilla. Työperäisen maahanmuuton edistämisestä hallitusohjelmassa kirjauksia.

Ohisalo painottaa sekä ilmasto- että työllisyystoimissa kestävän hyvinvointivaltion tiekartan rakentamista 2030-luvulle. Julkisen talouden tasapainottamisessa näkymä on kymmenen vuoden päässä, koska esimerkiksi koulutukseen tehtävät panostukset eivät tule näkyviin muutamassa vaan enemmin viidessä vuodessa.

– Olivat tulevat hallitustoimijat keitä tahansa, silloin kaikilla olisi yhteinen käsitys näkymästä ja millä askelilla sinne tähdätään.

Kilpailukyvyn edistämisessä Ohisalo nostaa esiin vihreää verouudistusta 2030-luvun kohtalon kysymysten ratkojana.

– Lasketaan työn ja yrittäjyyden verottamista ja nostetaan sitä siellä, missä ympäristölle haitallista toimintaa tapahtuu.

­

Ilmastotoimissa Ohisalo näkee vihreiden ja keskustan vastakkainasettelun olevan neuvottelupöydissä merkittävästi laimeampaa kuin julkisessa keskustelussa. Valtiovarainministeri Vanhanen viesti vihreille IS:n haastattelussa oli, ettei puoleen kannata hötkyillä. Samalla hän nosti keskustan häntää vuosien saatossa tehtyjen ilmastopäätösten tekijänä ja sanoi vihreiden olleen tekemässä vain osaa niistä.

Ohisalo iskee takaisin.

– Voi kysyä, mitä olisi tapahtunut, jos vihreät olisi ollut päättämässä kaikesta Suomen ilmastopolitiikassa. Nyt olemme tämän kokoinen puolue ja meillä on enemmän jalansijaa hallituksessa kuin varmaan koskaan aikaisemmin.

Ohisalo alleviivaa ihmiskunnan olevan ilmastokriisin äärellä aivan yhtä paljon nyt kuin ennen koronaakin.

– Toimia olisi pitänyt tapahtua enemmän jo kymmeniä vuosia sitten. Hallitusohjelmaan kirjattu ei ole hötkyilyä. Kirjausten pitää mennä eteenpäin ja sen sen luulisi olevan jokaiselle hallituspuolueelle aivan selvää. Olemme jo käyneet hyviä keskusteluja budjettiriihtä silmällä pitäen.

Ohisalosta on mielenkiintoista, että ilmastokysymykset esitetään aina vihreille, vaikka kaikkien hallituspuolueiden pitäisi olla sitoutunut niihin samalla tavalla.

– Mistä se johtuu, että ihmisten silmissä olemme se puolue, jonka harteilla lepää koko hallituksen yhteinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka. Ei se niin voi mennä. Kaikki ei myöskään tule valmiiksi yhdessä yössä.

­

Budjettiriihessä hallituksen hallituksen on Ohisalosta saatava aikaiseksi päätöksiä kolmesta kokonaisuudesta. Energiaverotuksesta piti tehdä päätöksiä jo kehysriihessä, mutta se muuttui koronan vuoksi kriisiriiheksi.

– Nyt keskustelu täytyy käydä siitä, miten tiettyjen fossiilisten polttoaineiden veroja nostetaan. Lämmityspolttoaineista otetaan sata miljoonaa euroa lisää verotuloja. Riihessä täytyy myös laatia pitkän aikavälin suunnitelmaa fossiilista polttoaineista irtautumiseksi. Ensisijaisesti niiden tuista ja sitten siitä, että ne päästäisiin korvaamaan kokonaan muilla.

Toisena kokonaisuutena työsuhde-eduista, kuten autoista, pitäisi tehdä ensimmäisiä päätöksiä. Työsuhde-edun pitäisi kannustaa ihmisiä valitsemaan vähäpäästöisempiä autoja. Kolmas kokonaisuus koskeen yritystukia.

Niitä on hallitusohjelman mukaisesti leikattu vaatimattomasti 120 miljoonalla eurolla. Vuosi sitten budjettiriihessä linjattiin ”merkittävästä” leikkauksesta. Budjettiriihen päätösten tueksi hallituksella on Ohisalon mukaan jo syksyllä niistä tehty lista.

– Käytännössä tarkastelussa on koko paketti. Ilmastolle ja ympäristölle haitallisia tukia on 3,5 miljardin edestä. Lista pitää käydä uudelleen läpi ja katsoa, voidaanko joitain tukia kohdentaa johonkin kestävämpään. Kyse ei aina välttämättä ole leikkaamisesta vaan siitä, voidaanko esimerkiksi vauhdittaa joidenkin teollisuuden alojen sähköistymistä.

­

Energiaverokokonaisuudessa esiin nousee väistämättä keskustalle vaikea turpeen verokohtelu. Ohisalo näkee, että kysymyksen ratkomista voi helpottaa EU:n oikeudenmukaisen kehityksen rahastosta Suomelle tulossa olevat rahat. Ohisalosta turpeen veroetu voitaisiin poistaa asteittain ja menetykset korvattaisiin turvetuottajille jollain tietyllä aikajaksolla. Näin siirtymä voitaisiin tehdä oikeudenmukaisesti.

– Työpaikat eivät häviä, vaan ne voivat olla jotain muuta, esimerkiksi soiden ennallistamista. Samat ihmiset voivat potentiaalisesti tehdä sitä työtä. Se pelaa vuorostaan hiilinieluja kasvattavaan pussiin. Kaikkia päästöjä ei koskaan saada täysin leikattua ja nielujen pitää olla kompensoimassa niitä. Kaikessa pitää olla selkeät portaat, miten edetään.

Ohisalosta kaikki EU:n oikeudenmukaisuuden rahastosta tulossa oleva saanto pitää sisällyttää hallituksen 2030-luvun tiekarttaan. Hallituksen tavoitteena on hiilineutraalin hyvinvointivaltion saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä. Siitä eteenpäin Suomen pitäisi hallitusohjelman mukaisesti olla jo hiilinegatiivinen. Ohisalo myöntää, ettei Marinin hallitus kaikkea kautensa aikana pysty saamaan valmiiksi ja siitä on vihreissäkin puhuttu.

– Tämän hallituksen lisäksi on luotava näkymä pidemmälle. Kyse on pitkän aikavälin tavoitteista, mutta voimme hallituksessa kirjata selkeän tiekartan, joka tulevien hallitusten pitää huomioida.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?