Pojanviikarit kiipesivät paperitehtaan katolle – sitten iski paniikki, kun veri pulppusi valtoimenaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Pojanviikarit kiipesivät paperitehtaan katolle – sitten iski paniikki, kun veri pulppusi valtoimenaan

Julkaistu: 9.7. 22:31

Tikapuut muuttuivat pelottaviksi.

Keskenkasvuisten lohjalaisten pojanviikareiden luvaton seikkailu päättyi poikkeuksellisen opettavaisella tavalla torstaina illansuussa.

Nöyryytys oli täydellinen, kun ”kanossanmatkalaisia” oli sairaalan ovella vastassa oma äiti.

Kolme noin 13-vuotiasta poikaa oli pujahtanut aidan raosta kielletylle alueelle ja kiivennyt hylätyn paperitehtaan katolle. Kyseinen purkamista odottava rakennus on entinen Lohjan paperitehdas, jonka viimeinen omistaja oli eteläafrikkalainen Mondi Group.

Alunperin teollisuuslaitoksen perusti sulfaattiselluloosatehtaaksi vuonna 1906 kamariherra Hjalmar Linder, suurmaanomistaja ja teollisuusmies ja Mannerheimin hyvin läheinen ystävä.

Myös Mannerheim tunnettiin kurittomana rasavillinä, ennen kuin vakavoitui tsaarinupseeriksi ja marsalkaksi.

Aika oli tehnyt tehtävänsä. Katolla oli rikkinäistä lasia. Yksi pojista loukkasi säärensä lasiin ja kaikki kolme säikähtivät pulppuavan veren määrää.

Pojat soittivat itse hätäkeskukseen. kello oli 17.57.

– Tuli paniikkia, arvioidaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

– Ainahan se näyttää, että verta tulee paljon.

Pojat olivat kavunneet ylös tikapuita, mutta eivät enää uskaltaneet tulla alas. Vasta kun he saivat henkiseksi tuekseen ambulanssin miehistön, tohtivat he aloittaa niin sanotuksi Canossan eli katumuksen matkaksi muuttuneen paluun Lohjan Pitkäniemen kamaralle.

Tikapuita ympäröi turvakaari, joten pelastuslaitoksen nostolavaa ei tarvinnut käyttää.

Haava puhdistettiin ja tikattiin ja lasin haavoittama poika sai kyydin sairaalaan jatkohoitoon.

Huonommin kävi aikoinaan tehtaan isälle, kamariherra Linderille. Vuonna 1917 hän omisti Lohjan selluloosatehtaan lisäksi muun muassa Kytäjän ja Mustion kartanot, kaksi puuhiomoa, Högforsin tehtaat Karkkilassa, Rautakosken ruukin sekä useita sahoja. Yksityisiä rautateitä oli kolme, yksi Lohjalla.

Vuonna 1918 Linder arvosteli lehtikirjoituksessa punavankileirien epäinhimillisiä oloja ja joutui oman yhteiskuntaluokkansa epäsuosioon, lähti maanpakoon Ruotsiin, myi omaisuutensa, kierteli Algeriassa ja Ranskassa, köyhtyi ja päätti vuonna 1922 päivänsä oman käden kautta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?