”Kuuluu vähän heikosti... ai Veikkauksesta...?” – Helsinkiläinen perheenisä vastasi erikoiseen puheluun - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Kuuluu vähän heikosti... ai Veikkauksesta...?” – Helsinkiläinen perheenisä vastasi erikoiseen puheluun

Lottopallot pyörivät suotuisasti helsinkiläisen perheenisän kannalta.

Julkaistu: 7.7. 6:05

”Kaikki tapahtui ihan siinä hetkessä.”

Sunnuntai, iltapäivä, harmaata, alkuillasta sataisi vettä.

Aivan tietty puhelin soi jossain päin Helsinkiä, matkapuhelin, polkupyörän selässä, ollaan vielä matkan päällä, paita sattuneesta syystä luultavasti märkä.

Tätä vihreän luurin näpäytystä eräs helsinkiläinen perheenisä ei ihan heti unohda. Ei unohda myöskään Veikkauksen tiedottaja Ilkka Nisula.

Mikä on harvinaisempaa.

– Se oli minullekin ainutlaatuinen juttu ja mahtava kokemus, kun kaikki tapahtui ihan siinä hetkessä, Nisula tunnustaa.

Yleensä kun Nisula soittaa, ja hän soittaa paljon ja työkseen, asiat menevät toisella tavalla.

Perheenisä oli ollut sunnuntaina – kuten hän asian itse myöhemmin muotoili – ”sporttaamassa”. Se on helsinkiläisten keski-ikäisten aikuisten kieltä ja tarkoittaa jonkin urheilulajin harrastamista tosi toimeliaasti.

Tarina ei kerro, onko kyseessä ”timosoinilainen fillarikommunisti”, mutta joka tapauksessa tämä sporttaileva ja mitään aavistamaton perheenisä oli nyt ajamassa fillarilla eli polkupyörällä kotiin.

Hän oli saapumassa kotipihaan, kun puhelin soi.

Soittaja esitteli itsensä ”Ilkka Nisula Veikkauksesta” ja varmisteli vielä, että oli soittanut juuri oikealle henkilölle.

Perheenisän vastaus oli klassinen. Se on sanottu ja kuultu miljoonia ja miljoonia kertoja aina siitä lähtien, kun matkapuhelin keksittiin.

”Sori, kuuluu vähän heikosti...”

Nisula arvelee perheenisän suunnalta kantautuneen suhinan olleen peräisin Helsinkiä perjantaista asti rieponeesta tuulesta.

Kun kuuluvuus parani, Nisula ajatteli siirtyä itse asiaan, siihen, miksi oli soittamassa kaikista helsinkiläisistä perheenisistä juuri tälle tietylle ja ainokaiselle.

Nisula valitsi lähestymistavaksi savolaisen kaarretaktiikan.

– Kysyin, arvaatkos miksi soittelen.

Perheenisän hämminkiä henkivä vastaus ”ai Veikkauksesta vai...” sai Nisulan epäilemään, että he eivät olleet samalla pelikirjan sivulla tai karttalehdellä.

– Aavistin, ettei hän tiennyt. Sanoin, että jos hän tarkistaisi pelitilinsä ja soittelisi sitten minulle takaisin, jos tuntuu siltä, Nisula kertoo.

Näin tehtiin.

Ja tuntuihan siltä, totisesti.

Noin kymmenen minuutin kuluttua Nisulan puhelin soi. Soittaja oli hänelle jo entuudestaan, vaikkakin pikaisesti tutuksi tullut helsinkiläinen perheenisä.

Sama perheenisä, jolle mykkä, sokea ja tunteeton tietokone oli arponut lauantaina pyörähdellyttä lottokonetta ruokkimaan numerot 6, 8, 21, 25, 30, 36, 40.

Tai eivät perheenisän numerot lottokoneelle olleet kelvanneet.

Se oli sylkenyt ne ulos.

Joka ikisen.

Perheenisä oli pelannut rivin netissä, Veikkaus-kortilla. Yhden ainoa rivin. Toinen rivi olisikin ollut turha, sillä kun kaikki seitsemän numeroa osuivat oikeaan eikä kenelläkään muulla ollut samaa riviä, perheenisä voitti 2,4 miljoonaa euroa.

Hän oli nyt tuplamiljonääri – ja melkein puoli miljoonaa päälle.

Siihen, että perheenisä antoi Nisulan odottaa vastasoittoa kymmenen minuuttia, oli luonnollinen, perheenisästä johtunut syy.

Vaikka ihminen harrastaisi aktiivisesti urheilua ja vielä työmatkapyöräilyä sen päälle, voi elämässä syntyä tilanteita, joissa hapenottokyky ei heti mukaudu ulkomaailman heittämiin haasteisiin.

– Hän selitti, että piti jonkin aikaa odottaa hengityksen tasaantumista, Nisula kertoo.

Puhekyvyn palautumista.

Tämän jälkeen Nisula ja miljonääriperheenisä kävivät läpi teknisiä asioita ja sopivat, että he palaisivat aiheeseen vielä myöhemmin illalla, kun äkkirikastunut perheenisä olisi ehtinyt pohtia uutta elämäntilannettaan.

– Pari tunteroista siinä meni ja sitten juteltiin uudelleen, Nisula kertoo.

Perheenisä ei vieläkään ollut uskoa, että päävoitto oli osunut omalle kohdalle ja hän oli tienannut ”loppuelämän palkat kerralla”.

Rahakasassa, toki vielä pelkkinä bitteinä pelitilillä näkyvässä, oli toisin sanoen yhä ”sulattelemista”.

Itse asiassa perheenisä ei Nisulan mukaan edelleenkään pitänyt ”millään lailla todennäköisenä, että itselle voisi käydä niin”.

Tässä vaiheessa muu perhe ei vielä tiennyt perheenpäähän kohdistuneesta onnenpotkusta. Nisula kertoo, ettei perheenisä halunnut raportoida asiaa ”rouvalle ihan tekstarilla”.

Olihan perheenisällä nyt vinhasti omakohtainen kokemus siitä, mitä rouvalla olisi edessä. Perheenisä aikoi pitää tiedotustilaisuuden kaikessa rauhassa sitten, kun koko perhe olisi koolla.

Itse hän oli jo lähdössä töihin, yövuoroon.

Että sikäli voitto ei tullut uniin.

Nisulalle syntyi käsitys, että lapsiperheessä rahalle olisi kyllä käyttöä, sillä asuntolainaakin oli jäljellä. Vapaaherraksi parhaassa työiässä oleva perheenisä ei aio heittäytyä. Sellainen tuntuma Nisulalle keskustelusta jäi.

Arki jatkuisi kuten ennenkin, arkisesti.

Veikkaus teki muutama vuosi sitten suurvoittajilleen kyselyn, jonka koruton lopputulos oli, ettei miljoonavoittajilla ole vuorenkorkuisia haaveita, vaan pikemminkin korostuneen matala profiili ja jalat maassa.

Kaikenlaista ”röystäilyä” kavahdettiin.

Yleisimmin voitto paljastettiin vain puolisolle, lapsille tai omille vanhemmille. Muutama visusti vaikeneva voittaja ei ollut kertonut kenellekään.

Suosituimmat kohteet voittorahoille olivat tässä järjestyksessä: osakkeet ja rahastot, uusi auto, matkustelu, vanhojen velkojen maksu, uusi asunto.

Yksitoista kyselyyn vastanneesta oli lopettanut työnteon, 22 jatkanut tavalliseen tapaan ja 22 oli jo eläkeläisiä.

IS kertoi kyselystä tuoreeltaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?