Riikka Purra: Perussuomalaiset ei lähde hallitukseen kenenkään hyppyytettäväksi – ”Uskon, että oppositiosta voisi löytyä keskustan tuella jonkinlainen yhteys” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Riikka Purra: Perussuomalaiset ei lähde hallitukseen kenenkään hyppyytettäväksi – ”Uskon, että oppositiosta voisi löytyä keskustan tuella jonkinlainen yhteys”

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra on vihreitä parikymppisenä äänestänyt kasvissyöjä ja puolueen maahanmuuttokriittisen siiven ykkösnimeksi noussut ensimmäisen kauden kansanedustaja. Sekä ykkösveikkaus Jussi Halla-ahon seuraajaksi.

Riikka Purra on vakuuttunut siitä, että hallitus tulee vielä korisemaan pahasti, kun vaikeat talouspäätökset tulevat eteen.

5.7.2020 7:18

Täytyy olla tekemättä typeriä virheitä.

Sillä tavalla perussuomalaisten ensimmäisen varapuheenjohtajan Riikka Purran, 43 mielestä puolue voisi onnistua parantamaan julkista kuvaansa nykyisestä.

– Pidän imagoamme nykypäivänä riittävän kelvollisena tähän tilanteeseen. Mutta nimenomaan niitä typeriä virheitä pitää nyt välttää, Purra linjaa.

Hän viittaa muun muassa kansanedustaja Ano Turtiaiseen, joka sai hiljattain potkut perussuomalaisten eduskuntaryhmästä pilkattuaan Twitterissä poliisin väkivallan seurauksena Yhdysvalloissa kuollutta George Floydia.

–  Pitkäaikainenkin työ saattaa muuten mennä hukkaan. Turtiaisen nähtiin haittaavan meidän muiden ja puolueen työskentelyä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Purra on perussuomalaiselle puolueelle oikea löytö.

Korkeakoulutettu, terävä ja sanavalmis nainen pääkaupunkiseudulta, joka ei epäröi ottaa eduskunnan istuntosalissa itselleen tilaa.

Muutama vuosi sitten Purra saapui ja rikkoi äijä-puolueen julkisuuskuvan huolella. Parikymmentä vuotta kasvissyöjänä ollut ensimmäisen kauden kansanedustaja kertoo itsekin äänestäneensä vielä parikymppisenä vihreitä, monen muun puolueen ohella.

Nyt puolueen maahanmuuttokriittisen siiven ykkösnimeksi nopeasti noussut Purra nauttii eduskunnassa rakettimaisesta noususta.

Riikka Purra on toiminut viime kesäkuusta lähtien perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Kansainvälisen politiikan väitöskirja jäi kesken, kun puolueen silloinen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo pyysi vuonna 2016 Purraa töihin perussuomalaisten poliittiseksi suunnittelijaksi.

– On minua politiikkaan vuosien varrella useaan kertaan pyydetty muihinkin puolueisiin, mutta pitkitin sitä aina. Erityisen ruuhkaisen vuosikymmenen jälkeen tuli sitten tunne, että nyt voisi olla sopiva hetki.

Tänä päivänä perussuomalainen puolue on Purran mukaan jo hyvin erilainen kuin hänen aloittaessaan työt puoluetoimistolla.

– Meidän linjamme ei ollut johdonmukainen, ja puolueen ohjelmat eivät olleet riittävän laadukkaita.

Vuoden 2017 kuntavaalit olivat nurkan takana ja kohta hän olisikin kyynärpäitä myöten puolueen ohjelmatyön kimpussa. Ja itse ehdolla vaaleissa.

Politiikkaan lähteminen vaati Purran mukaan häneltä itseltään jonkin verran rohkeuden kasvattamista, sillä hän oli aina pitänyt itseäni enemmän rauhallisempana taustaihmisenä.

– Mutta koin, että itselleni ja asioille joita edustan, oli tilausta. Tähtään tekemään parempaa tulevaisuutta tälle maalle. Olen huolestunut asioista ja joskus vihainenkin.

Kahden vuoden kuluttua Purra ponnistikin jo eduskuntaan Uudenmaan Kirkkonummelta hieman vajaalla 6 000 äänellä.

Hän pääsi saman tien maahanmuuttoasioita käsittelevän hallintovaliokunnan johtoon ohi monen kokeneemman edustajan. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon oikeaksi kädeksikin luonnehdittua Purraa on veikattu jopa puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Itse hän kuitenkin kiistää tavoitelleensa ohituskaistaa eduskunnan ja puolueen aitiopaikoille.

– Mutta mitä pidempään täällä on, niin sellainen vastuun kantaminen ja velvollisuus suhteessa omaan puolueeseen toki kasvaa, hän vastaa kysymykseen siitä, mihin politiikassa tähtää.

Riikka Purraa on veikkailtu jopa perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon seuraajaksi.

Puolueen entisen poliittisen suunnittelijan suusta on useaan otteeseen kuultu, ettei perussuomalaiset edes pyri salonkikelpoiseksi. Viime aikoina Halla-ahon ja puolueen toimet on kuitenkin tulkittu juuri päinvastoin pääministeri- ja hallitusvastuuta silmällä pitäviksi.

Ano Turtiaisen potkujen lisäksi laajaa sananvapautta ja suoraa puhetta puolustava puolue katkaisi keväällä välinsä nuorisojärjestöönsä tehdäkseen pesäeroa sen rasistiseen etnonationalistisiipeen.

Purra kuitenkin kiistää, että toimilla olisi tavoiteltu hyväksyntää muiden puolueiden silmissä.

– Toki me olemme sillä lailla salonkikelpoisia, että me tuolla eduskunnan salongeissa toimimme. Mutta meidän poliittiset vastustajamme eivät saa meitä koulutettua sellaiseen rooliin, että meistä tulisi mitäänsanomattomia tai valjuja. Pysymme kansanliikkeenä, joka on aika rouhea.

– Hallituskelpoisuudessa ja luottamuksessa, joiden on välttämätöntä kehittyä niiden puolueiden välillä, jotka hallitukseen menevät, en näe meidän osaltamme minkäänlaista ongelmaa.

Puoluevalinta on aina ollut Purralle selvä.

– Melkein 20 vuotta sitten havaitsin, että länsimaihin kohdistuva massasiirtolaisuus tulee muuttamaan yhteiskuntaamme, jossa korkean veroasteen avulla pidetään yllä hyvinvointijärjestelmää. Kun siitä tulee paljon muita nauttimaan, niin on selvää, että syntyy ongelmia. Tämä on aihe, joka minua on hyvin pitkään jo liikuttanut.

Jo opiskeluaikana hän koki ongelmaksi sen, että erilaisista asioista kiinnostuneet sysättiin yliopistomaailmassa herkästi marginaaliin.

– Akateemisessa keskustelussa tai kanssakäymisessä näkyi tietynlainen politisoituminen etenkin joillain oppialoilla. Näen sen siinä, miten kaikki vähänkään erilaiset suuntaukset ovat aika harvassa nykyään.

– Olisin halunnut saada keskusteluseuraa ehkä vähän monipuolisemmin ajattelevista tutkijoista. Olen kyllä huolestunut näiden alojen akateemisesta tulevaisuudesta.

Maahanmuutosta puhuessa Purra pääseekin silmin nähden vauhtiin. Hän kertaa näkemiään rakenteellisia ongelmia, joita perussuomalaiset lähtisi hallituksessa korjaamaan eri sektoreilla pienin askelin. Läpi käydään niin asumisen hinta, halpatyömarkkinat kuin liikenneratkaisut.

– Maahanmuutto liittyy useisiin politiikan sektoreihin etenkin rahan kautta. Nytkin vaikka olen tässä puhunut niin paljon, että lähtee ääni, niin en ole päässyt vielä mihinkään.

Työperäisestäkään maahanmuutosta ei Purran mukaan ole hyötyä, ellei palkoista jää maksettavaa veroa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen.

– Erityisesti metropolialueilla palkkakehitys maahanmuuttajavaltaisilla aloilla on paljon heikompaa kuin muilla aloilla.

Etenkin korona-aikaan Purra huomauttaa hallituksenkin alkaneen puhua omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta sekä maatalouden tarpeesta saada sesonkityövoimaa.

– Voiko olla järkevää, että meillä maatalous ja ruoan tuotanto on niin riippuvaista ulkomaisesta työvoimasta, että meillä voi olla sellainen hätä, Purra kysyy.

Koulutukseltaan Purra on valtiotieteen maisteri ja hänellä on tekeillä väitöskirja kansainvälisestä politiikasta. Aiemmin hän on työskennellyt opettajana ja tutkijana.

Hänestä tuntuu, ettei Suomessa vieläkään olla oikein ymmärretty, kuinka vaikeassa tilanteessa koronan jälkeinen maa tulee olemaan.

Yksi perussuomalaisten keihäänkärjistä tulee syksyllä olemaan suunnitteilla olevan EU:n mittavan 750 miljardin elpymisrahaston vastustaminen. Paketin tavoitteena on helpottaa EU-jäsenvaltioiden koronakriisin jälkeistä talouden jälleenrakentamista.

Perussuomalaisten mukaan jokaisen EU-maan tulisi kuitenkin vastata omista veloistaan ja omasta taloudestaan.

– Valtioneuvosto on toki sanonut, että he eivät tule hyväksymään pakettia sellaisenaan. Mutta niin ne aika usein sanovat. Jos tässä saadaan vähän takaisinmaksuaikaa lyhennettyä ja lahjoitusosaa pienennettyä, niin ne ovat mitättömiä muutoksia siihen kokonaisuuteen ja periaatteelliseen muutokseen nähden, minkä rahasto tuo mukanaan.

Purra näkee, että perussuomalaisten olisi mahdollista löytää loppuvaalikaudella yhteistä säveltä talouspolitiikassa ainakin kokoomuksen ja keskustan porvarikoalition kanssa.

– Uskon, että oppositiosta voisi löytyä keskustan tuella jonkinlainen yhteys.

Perussuomalaisilla ei hänen mukaansa ole moitittavaa kokoomuksen suuntaan. Oppositioyhteistyötä puolueiden välillä hän kuvailee käytännönläheiseksi ja toimivaksi silloin, kun intressit osuvat yhteen.

Puolueet ovat yhdistäneet voimansa etenkin kritiikissään hallituksen neljättä 5,5 miljardin euron lisätalousarviota ja budjettipolitiikkaa kohtaan.

Osa uumoilee jo vihervasemmistohallituksen kaatuvan syksyn budjettiriihessä sovittamattomiin ristiriitoihin. Purra on vakuuttunut siitä, että hallitus tulee vielä korisemaan pahasti, kun vaikeat talouspäätökset tulevat elokuun budjettineuvotteluissa eteen.

Kannatusalhossa olevilla keskustalla ja vihreillä tuskin kuitenkaan on hänen mukaansa kovaa hinkua lähteä juuri nyt uusiin vaaleihin.

– Tässä tilanteessa koalitiohallitus, jossa yksi huutaa kannatuksen laskiessa maakuntahallintoa ja toinen omaa pientä ilmastoposeeraustaan on tietysti erityisen vahingollinen. Erityisesti, kun Suomi on valtavissa taloudellisissa ongelmissa, jotka koskevat paitsi julkista taloutta myös meidän kykyämme löytää pitkälläkään aikavälillä tasapainoa meidän tulojen ja menojen välille.

Mikäli hallitus kuitenkin kaatuisi budjettiriihessä, ei ainakaan kokoomus olisi Purran mukaan valmis lähtemään uusien hallitusneuvotteluiden kautta paikkaamaan vasemmistovetoista hallitusta.

– Jos Sdp ajattelee, että kokoomus tulisi sitten hallitukseen paikkaamaan, niin en omien arvioideni mukaan pidä tätäkään kovin uskottavana. Kokoomuksen kannatus on tähän liian hyvä.

– Mutta me emme missään nimessä lähde hallitukseen kenenkään hyppyytettäväksi. Kun hallitus joskus kutsuu, niin haluamme välttää samat virheet, joita viimeksi tuli tehtyä, Purra linjaa.

Hänen mukaansa puolueen tulisi hallituksessa ainakin saada maahanmuuttoasioista vastaavan sisäministerin salkku.

Perussuomalaisten kannatus on koronakriisin ajan ollut hienoisen laskusuhdanteinen, ja äänestäjiä on siirtynyt Sdp:hen tai katsomoon.

Purra uskoo, että puolueen ajatuspajan Suomen Perustan julkaisema Jukka Hankamäen naisia halventavia väittämiä sisältänyt kirja Totuus kiihottaa sai etenkin naisäänestäjiä kaikkoamaan puolueesta.

Purra myöntää itsekin olleensa aina feministi. Hän eli suuren osan lapsuuttaan kahdestaan äidin kanssa, joka kuitenkin menehtyi yllättäen Purran ollessa vain 12-vuotias. Äidillä oli aina tapana sanoa että täytyy pitää puoliaan, niin pärjää ja voi tehdä mitä haluaa.

 

– Minä tarkoitan feminismillä sitä, että naisen oikeudet toimia ja olla ja tehdä mitä haluaa, ovat tärkeitä. Mutta sukupuolten tasa-arvo on mielestäni ollut niin päivänselvä asia ihan lapsesta asti, ettei siinä ole mitään problematisoitavaa.

Hallituksen torstaina julkistama uusi tasa-arvo-ohjelmansa joutui kuitenkin saman tien opposition hampaisiin etenkin sen jälkeen, kun vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kertoi Twitterissä sen kantavan näkökulman olevan intersektionaalinen feminismi.

Purran mukaan kyseessä on vasemmistolaisideologinen termi.

Hänen mielestään tasa-arvotyössä tulisi keskittyä myös miesten ja poikien yhteiskunnallisen aseman parantamiseen, kun intersektionaalinen feminismi luo hänen näkemyksensä mukaan päinvastoin vain lisää tasa-arvo-ongelmia.

– Kun aletaan olla huolissaan tuotemerkeistä tai liikennemerkeistä, tai koetaan unisex-pukuhuoneiden puute ongelmaksi, aletaan mennä harhateille, Purra viittaa viime päivinä velloneeseen keskusteluun, jossa vaaditaan muutettaviksi muun muassa Valion Eskimo-tuuttien ja Fazerin Geisha-suklaan nimet.

– Tämä aiheuttaa sen, että yksityiset yritykset ja valtiotoimijat pyrkivät suojaamaan ja holhoamaan yksilöitä.

Hankamäen kirjan aiheuttama kohu oli perussuomalaisille kuitenkin vaikea paikka. Juuri sellainen typerä virhe, joita puolueen tulisi välttää etenkin, koska perussuomalaisilla on ollut vuosien varrella vaikeaa kerätä itselleen juuri naisäänestäjiä.

Purraa tätä koskevat kysymykset kuitenkin häiritsevät.

– Se kertoo mielestäni yhteiskunnassa yleisesti siitä, että naiset ja naiseus ovat jotenkin erityisessä arvossa. Ja kyllä sitä on mielestäni jotenkin glorifioitukin vaikkapa nyt, kun meillä on nuorehko naisvoittoinen hallitus.

Hänen mukaansa on selvää, että naisäänestäjien puutteeseen vaikuttavat yksittäisten puoluejäsenten ja kansanedustajien ylilyönnit.

– Keskimäärin naisäänestäjä ovat enemmän kiinnostuneet siitä, miltä asiat näyttävät, kun taas miehet seuraavat enemmän sitä, miten pysytään tietyllä linjalla ja tavoitellaan tiettyjä asioita. Ja halusimme sitä tai emme, niin politiikka on nykyään paljon sitä, miltä se näyttää.

– Tässä emme ole tietenkään optimaalisesti onnistuneet.

Riikka Purra toimi ennen kansanedustajan uraansa perussuomalaisten poliittisena suunnittelijana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?