Valtionyhtiö Veikkaus on ajautunut kriisin partaalle: ”Tarvitaan pikaisesti poliittinen päätös siitä, millaisessa roolissa Veikkaus halutaan tulevaisuudessa nähdä” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Valtionyhtiö Veikkaus on ajautunut kriisin partaalle: ”Tarvitaan pikaisesti poliittinen päätös siitä, millaisessa roolissa Veikkaus halutaan tulevaisuudessa nähdä”

Veikkauksen monopoliasema on isketty rahapelimarkkinoilla miltei kanveesiin. Millainen on kriisin keskelle ajautuneen valtionyhtiön tulevaisuus?

4.7. 12:35

Tehtävä vaikuttaa mahdottomalta. Hieman sama kuin yrittäisi nyrkkeillä raskaansarjan maailmanmestaruudesta toinen käsi selän taakse sidottuna.

Rahapeliyhtiö Veikkaus ottaa parhaillaan painavia iskuja sieltä täältä vastaan. Suomessa monopoliasemassa oleva yhtiö yrittää väistellä laakeja, mutta yksikätisenä keinot ovat marginaalissa.

Veikkaus on ajautunut kriisin partaalle, tulee ilmi IS:n laajassa selvityksessä. Kuinka valtionyhtiö voi pärjätä koko ajan kovenevassa rahapelaamisen kansainvälisessä kilpailussa samalla, kun monopoliaseman edellytyksenä on peliongelmien vähentäminen?

Veikkaus on asukasmääriin suhteutettuna ollut vuosikausia yksi Euroopan tuottavimmista rahapeliyhtiöistä. Valtionyhtiö on tuottanut vuosittain noin miljardin euron potin erityisesti liikunnan, taiteen, kulttuurin sekä tieteen järjestötoimintaan ja tutkimukseen.

Tulevaisuudessa Veikkauksen vuosituotto uhkaa pudota peräti noin kolmanneksella, 600–700 miljoonaan euroon.

Pudotuksen takana on viime vuonna syntynyt peliriippuvuuskeskustelu, jonka seurauksena tehtiin päätös rahapeliautomaattien merkittävästä vähentämisestä ja pakkotunnistautumisen käyttöönotosta. Tästä arvellaan syntyvän 200–300 miljoonan – automaattien lopullisesta vähennysmäärästä riippuen – euron vuosittainen vaje.

Kun Veikkaus on joutunut keskittymään korostetusti rahapelien vastuullisuuskysymykseen, myös alati kasvavilla digimarkkinoilla yhtiö ottaa nyt lisää turpiinsa. Vuonna 2019 Veikkauksen osuus kilpailullisella verkkomarkkinalla oli enää 49 prosenttia, kun se vielä vuosina 2013–2018 oli suurimmillaan 58 ja pienimmillään 53 prosenttia.

Kesäkuussa Veikkaus ilmoitti rahapelaamisen vastuullisuutta lisätäkseen vähentävänsä kaikkiaan 8000 rahapeliautomaattia vuoden 2020 loppuun mennessä.

– Yhteiskunnallinen paine on sitä luokkaa, että tulevaisuudessa rahapeliautomaatteja saattaa löytyä enää kasinoista. Kun Veikkaus on samaan aikaan joutunut samasta syystä vähentämään markkinointiaan, yhtiön tuotto uhkaa todella pudota jopa kolmanneksella tulevaisuudessa, toteaa Veikkauksen hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok).

– Pelihaittojen näkökulmasta kehitys on hyvä, mutta yhtiön tilanteen kannalta tukala.

Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski.­

Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski linjaa, että yhtälö on yhtiön kannalta kimurantti. Suomesta voi pelata vapaasti ulkomaalaisten rahapeliyhtiön pelejä, ja nyt Veikkauksen osuus koko digimarkkinasta on enää 63 prosenttia.

– Kun suomalaisten pelaaminen kanavoituu alati kasvavassa määriin epävirallisiin eli ulkomaalaisiin järjestelmiin eikä enää samassa määrin virallisen toimijan palveluihin, niin tilanne on kieltämättä haasteellinen, Nummikoski sanoo.

– Ollaan tilanteessa, jossa tarvitaan pikaisesti poliittinen päätös siitä, millaisessa roolissa Veikkaus halutaan tulevaisuudessa nähdä.

Yhteiskunnallinen paine rahapelien vähentämiseen lähti vyörymään kesällä 2019 pitkälti Veikkauksen mainoksesta, jossa rahapelaamiseen sanottiin kuuluvan monen päivärutiineihin siinä missä kahvilla käynninkin.

Mainoskohu kiihdytti keskustelua peliriippuvuudesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreimman tutkimuksen mukaan Suomessa noin kolme prosenttia kansasta on peliongelmaisia.

Pian kohun alkamisen jälkeen Veikkaus laittoi osan mainonnastaan jäähylle, ja yhtiön toimitusjohtaja Olli Sarekoski myönsi yhtiön tehneen virheitä markkinoinnissaan.

– Yhden yksittäisen tyhmän mainoksen takia nousi hirveä haloo. Jos joku olisi esittänyt tai luetuttanut minulle sen, olisin sanonut heti stop – ettei tämmöistä yliampuvaa tarvita tässä, sanoo Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd).

– Veikkauksen tuottamat yhteiskunnalliset hyödyt unohtuivat keskustelusta kokonaan.

Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sdp).­

Kilpailuvirasto on tutkinut Veikkauksen toimintaa. Sen tutkimusjohtajan Tuulia Hakola-Uusitalon mukaan yhtiön pelihaittojen torjuntatoimissa on ollut parannettavaa.

– Veikkauksen monopoliaseman perusteena on, että yhtiön ykkösprioriteetti on peliriippuvuuden vähentäminen. Veikkauksen tehtävänä ei siis ole tuottojen maksimimointi, Hakola-Uusitalo muistuttaa.

– Ymmärrän, että tämä saattaa kummastuttaa erityisesti niitä, joille Veikkauksen voittovarat ovat tärkeitä. Näin asia kuitenkin juridisesti on. Suomessa on paljon peliongelmaisia, ja siksi aiheesta on syytäkin keskustella nyt.

Yhdeksi ongelmaksi Veikkauksen sisällä koetaan se, ettei yhtiöllä koeta olevan mahdollisuuksia kehittyä. Yhtiöstä on lyhyessä ajassa vyörynyt ulospäin merkittävä aivovuoto.

Veikkauksen avainhenkilöistä ovat häipyneet tai häipymässä kansainvälisistä suhteista vastannut Jari Vähänen, tuotekehityspuolella työskennellyt Reijo Anttila, laki- ja vastuullisuusjohtaja Pekka Ilmivalta, nettikasinon liiketoimintapäällikkö Asko Heiskanen, ex-lakiasianhoitaja Mari Mustakoski, digimyynnin johtaja Eetu Paloheimo sekä liiketoimintaryhmän johtaja Sami Kauhanen.

IS:n haastattelemista lähtijöistä osa kaipasi puhtaasti uusia haasteita, mutta monien kohdalla lähtöhaluja vauhditti nimenomaan Veikkauksen epätoivoinen tilanne.

– Veikkaukseltahan on viety kaikki aseet. Nykyinen sisäministeri (Maria Ohisalo, vihr) ei ole hyväksynyt yhtään Veikkauksen sääntömuutoshakemusta vuoteen – tai siis ei yhtään koko ministerikaudellaan. Hän on yhden Veikkausta koskevan sääntömuutoksen hyväksynyt, ja se koskee tätä korona-aikaa, eräs Veikkauksen sisäpiiriläinen harmittelee.

– Siellä on ollut ihan perusuudistusideoita, aivan harmittomia juttuja, jotka eivät olisi lisänneet pelihaittojen määrää. Kun koko Veikkauksen ympärillä vellova yhteiskunnallinen ilmapiiri on nyt negatiivissävytteinen, niin ei se hirveästi innosta työntekijöitä. Veikkaus on uhkaavasti putoamassa kansainvälisestä kehityksestä.

Lähtijöitä tuntuu häirinneen nimenomaan yhtiöön kohdistuneet kehitykselliset jarrut, ei esimerkiksi sen operatiivisen johdon toiminta.

– Olen seurannut pitkään suomalaisen rahapelipolitiikkaa, ja sen nykytilanteesta olen erittäin huolissani, Salibandyliiton toiminnanjohtajaksi siirtyvä Pekka Ilmivalta sanoo.

– Rajusti kasvaneessa kansainvälisessä kilpailussa kaikkia kehityshankkeita ei pitäisi laittaa jäihin. Veikkauksen kanavointitehtävää tulisi nyt selkeyttää ja vahvistaa, jotta yhtiö voisi kehittää enemmän myös elämyksellisiä ja viihteellisiä pelejä, Jari Vähänen puolestaan arvelee.

Veikkauksen hallintoneuvoston nokkamies näkee, että Veikkauksen tulevaisuus on parhaillaan valmistelussa olevan uuden arpajaislain armoilla.

– Suomi on jäämässä rahapelimarkkinoilla kummajaiseksi, jos lakiuudistuksella ei saada aikaan tarvittavia muutoksia, hän alleviivaa.

Sisäministeri Maria Ohisalo.­

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) vastaa Veikkauksesta kantautuvaan kritiikkiin, jonka mukaan sisäministeriön ja sen alaisuudessa toimivan Poliisihallituksen suhtautuminen uudistushankkeisiin olisi nihkeää.

– Uusien rahapelien ja niihin liittyvien sisäministeriön asetusten hyväksymisessä olemme olleet varovaisia, koska rahapelihaittojen torjuntaa ja Veikkauksen ns. kanavointikykyä pitää tarkastella samantahtisesti, Ohisalo linjaa.

– Selvitämme parhaillaan lakihankkeessa arpajaislain uudistamistarpeet erityisesti haittojen ehkäisyn ja vähentämisen tehostamiseksi. Samalla selvitetään keinoja Veikkauksen toimintaedellytysten tukemiseksi.

Ministerin mukaan Veikkauksen verkkoliiketoiminnan kehittäminen ja ulkomaille suuntautuvan laittoman rahapelaamisen torjunta ovat hallituksen tavoitteita.

– Veikkauksen tuotoilla tuetaan paljon erittäin arvokasta toimintaa, Ohisalo korostaa.

– On tietysti aiheen kysyä, missä määrin yhteiskunnan kannalta keskeisen toiminnan tukemisen on ylipäätään oltava riippuvainen rahapeliyhtiön tuotoista ja erityisesti paljon pelaavien ja peliongelmista kärsivien ihmisten pelaamisesta.

Hallintoneuvostossa istuu edustajia kaikista eduskuntapuolueista. Niiden sisäpiireissä halutaan yksimielisesti pelastaa Veikkaus kanveesiuhasta, mutta kriisin hätäapukeinoista riittää vääntöä.

Hallitusohjelmakirjauksen perusteella Veikkauksen monopoliasemaa halutaan poliittisesti vahvistaa, mutta hallintoneuvostossa asiasta ei suinkaan olla yksimielisiä. Osa poliitikoista näkee, että myös Suomessa valtion rahapeliyhtiön monopoli tulisi murtaa Ruotsin-mallin mukaisesti.

Ruotsissa toimii tätä nykyä vajaat 90 kansainvälistä rahapeliyhtiötä, joilta valtio kerää lisenssi- ja veromaksuilla tuloja itselleen. Niiden yhteenlaskettu markkinointibudjetti oli heti alkuunsa yli 500 miljoonaa euroa vuodessa.

– Lisenssijärjestelmän myötä Suomen valtio saisi todennäköisesti kerättyä 600–700 miljoonaa euroa rahapeliyhtiöiden lisenssimaksuilla ja muilla tuloilla – siis käytännössä lähes saman potin kuin Veikkaus heikentyneellä monopoliasemallaan tulevaisuudessa. Vapaassa järjestelmässä valtion potti voitaisiin jakaa korostetusti niiden edunsaajien kesken, joille ei riittäisi tukea peliyhtiöiden markkinointibudjeteista, Wallinheimo perustelee.

– Kaikki voisivat voittaa, mutta asia ei toki ole mustavalkoinen. Kummassakin järjestelmässä on sekä hyötyjä että haittoja. Nyt on tärkeää keskustella siitä, että kannattaako monopolia pitää keinotekoisesti pystyssä vai tehdä ennemmin hallittu siirtymä lisenssijärjestelmään, jossa reguloitaisiin kaikkien toimintaa samoilla pelisäännöillä.

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok).­

Veikkauksella on noin 4000 edunsaajayhteisöä. Hallintoneuvostossa on Gustafssonin mukaan sitouduttu Veikkauksen yksinoikeuteen, jota tulee hänen mielestään puolustaa niin pitkään kuin ”se on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää”.

– Veikkaukselle on sallittava uusi liiketoimintamalli, mikä tarkoittaa yritysten välistä liiketoimintaa Euroopassa. Veikkaus ei menisi ihmisten iholle, vaan tarjoaisi laillisille ulkomaalaisille peliyhtiöille palvelujaan, Gustafsson esittää.

– Erityisen tärkeänä pidän sitä, että Suomesta estettäisiin pelaaminen luvattomasti toimiville rahapelisivustoille – ja että myös luvattomille sivustoille tapahtuva rahansiirto blokattaisiin uudessa arpajaislaissa. Tällaiset rajoitteet ovat käytössä jo 21 Euroopan maassa.

Arpajaislakiuudistusta valmistellaan marraskuun loppuun saakka, ja sen on määrä astua voimaan vuoden 2021 heinäkuussa. Wallinheimo ei pidä lainkaan varmana, että rahapelaamisen estäminen menee Suomessa läpi.

– Uskon, että siitä keskustelusta nousee niin iso haloo, että myös muita keinoja on mietittävä. Vapaassa, mutta tarkasti valvotussa lisenssijärjestelmässä ilman lisenssiä toimivat peliyhtiöt jäisivät rannalle, ja sitä kautta peli olisi kaikille toimijoille reilua – myös Veikkauksen näkökulmasta, hän ruotii.

Veikkaus pärjäisi haastateltujen mukaan nykytilanteessa yhtiönä todennäköisesti paremmin vapaassa järjestelmässä kuin nykyisessä monopolisysteemissä.

IS:n selvityksen mukaan edes kaikki Veikkauksen sisällä eivät enää kannata yksinoikeutta. Varatoimitusjohtajan kanta jää joka tapauksessa avoimeksi.

– Veikkaus pärjäisi varmasti lisenssijärjestelmäpohjaisessa kansainvälisessä kilpailussa. Osaamista meillä riittää, varatoimitusjohtaja Nummikoski sanoo.

– Mutta Veikkaus pärjää myös monopolina jatkossa, mikäli poliittisilla ratkaisuilla pelaaminen saadaan kanavoitua virallisiin ja valvottuihin palveluihin, toisin sanoen estettyä tuottojen valuminen ulkomaalaisille epävirallisille toimijoille. Yhtiönä meillä ei ole asiaan virallista kantaa. Se on poliittinen päätös.

Kilpailuvirasto tekee parhaillaan omaa selvitystään siitä, kumpi järjestelmä toimisi Suomessa paremmin, esimerkiksi peli­haittojen vähentämistavoitteen näkökulmasta.

– Kantamme on toistaiseksi ollut se, että peliriippuvuuksien torjunta onnistuu yhtä hyvin monopoli- kuin lisenssijärjestelmässä, Hakola-Uusitalo summaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?