Logot ja tuotteiden nimet vaihtuvat nyt ryminällä – rasismintutkija kertoo, mistä ilmiö johtuu - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Logot ja tuotteiden nimet vaihtuvat nyt ryminällä – rasismintutkija kertoo, mistä ilmiö johtuu

Moni yritys harkitsee vaihtavansa tai on jo päättänyt vaihtaa rasistisiksi tai loukkaaviksi koetut brändit tai tuotemerkit.

Julkaistu: 2.7. 17:55

Useampi brändi on hiljattain muuttanut ilmettään tai nimeään. Rasismintutkija pitää positiivisena sitä, että pelkän keskustelun lisäksi tapahtuu myös konkreettisia muutoksia.

Muutama viikko sitten riisiä valmistava Uncle Ben’s ilmoitti poistavansa tuotteistaan tummaihoisen viljelijän kasvot. Yhtiö halusi uudistaa brändiään Yhdysvalloista lähteneen Black Lives Matter -liikkeen aiheuttaman keskustelun myötä.

Myös moni muu yritys on lähtenyt uudistamaan brändiään. Suomessa Valio kertoi poistavansa turkkilaisen jugurtin pakkauksesta miehen, jolla on päässään turkkilainen kansallispäähine fetsi.

Viime viikolla Eskimo-jäätelöitä valmistava yhdysvaltalainen jäätelövalmistaja Dreyer’s Grand Ice Cream kertoi aikeistaan vaihtaa Eskimo Pie -nimisen jäätelönsä tuotenimen eskimo-termin sopimattomuuden takia.

Tampereen yliopiston rasismintutkija Anna Rastas näkee ilmiöön useita syitä.

– Tämä on nyt yksinkertaisesti sellainen aika. Tähän ei ole olemassa yhtä ainoaa selitystä, vaan yhtenä syynä on median herättämä julkinen keskustelu.

Rastaan mukaan myös globaali liikehdintä on vaikuttanut ilmiöön.

– Tätä liikehdintää on ollut pitkään ja nyt keskustelu on lisääntynyt, kiitos osin tämän Black Life Matters -liikkeen herättämän keskustelun.

Suomessa rasisminvastaista keskustelua siivittää Rastaan mukaan myös väestörakenteen muutos.

– Silloin kun Suomessa on ollut vähemmän tiettyihin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, niin heidän on ollut paljon vaikeampaa puhua omista oikeuksistaan. Heidät on ollut helpompi hiljentää, mutta nyt ei enää ole niin.

– Meillä on kasvanut tällainen sukupolvi suomalaisia, joita nämä asiat koskettavat henkilökohtaisesti ja joilla on kuitenkin valmiudet osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun muiden tavoin. Ja onneksi näin on.

Tutkijan mukaan keskustelu synnyttää lisää keskustelua.

– Kun vähemmistöihin kuuluvien ihmisten määrä kasvaa, niin siinä on myös keskinäistä solidaarisuutta, eli kun keskustelu lisääntyy yhden ryhmän osalta, niin myös toisten on helpompi puhua oikeuksistaan. Samalla tavalla esimerkiksi saamelaisten oikeuksista puhutaan nyt eri tavalla.

– Valtaväestöön kuuluva valkoinen suomalainen ei voi olla huomaamatta ja pohtimatta näitä asioita. Painetta tulee monelta taholta.

Viime viikolla Fazer kertoi harkitsevansa Geisha-suklaan nimen muuttamista. Fazerilta kerrottiin IS:lle, että palautetta nimestä on tullut puolesta ja vastaan.

Tutkija muistuttaa, että kohussa ei ole kyse pelkästä yksittäisestä nimestä tai kuvasta.

– Suomessakin on ihmisiä, joita se loukkaa. Sitä ei voi tarkastella siten, että onko se yksittäinen asia tai kuva, vaan se on jatkumo siitä, että kuinka esitetään sellaisia kulttuuria ja ihmisryhmää, jotka ajatellaan vieraiksi.

Rastas näkee, että yrityksillä on nyt painetta muuttaa asioita.

– Jotkut yritykset pelkäävät menettävänsä asiakkaita, jos esimerkiksi tuotemerkkiä muutetaan. Mutta jossain vaiheessa se suunta muuttuu. Nyt yritykset joutuvat oikeasti punnitsemaan, mikä heidän kantansa on näihin asioihin.

Tutkijan mukaan julkisella keskustelulla voi olla isompaakin vaikutusta rasisminvastaiseen kulttuuriin.

– Eiväthän nämä muutokset kertarysäyksellä tule. Ei rasismi minun elinaikana täältä maailmasta minnekään häviä, mutta tämä suunta on oikea. Nämä muutokset ovat konkreettisia, eli ei vain keskustella, vaan ollaan valmiita muuttumaan, Rastas sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?