Oikeustieteilijä hämmästelee Porvoon poliisiampumisen mahdollista motiivia: ”Olisi täysin poikkeuksellista Suomessa” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Oikeustieteilijä hämmästelee Porvoon poliisiampumisen mahdollista motiivia: ”Olisi täysin poikkeuksellista Suomessa”

Julkaistu: 2.7. 6:35

Oikeustieteen tohtori Henri Rikander sanoo, että poliiseille tehdään hyvin erilaisia ansoituksia, mutta silti Porvoon tapaus on monin tavoin erityislaatuinen.

Porvoon viime elokuisen poliisiampumisen tutkinta on valmistunut, mutta mitään selkeää motiivia teoille ei poliisin mukaan selvinnyt.

  • Yllä olevalla videolla lukijan video kiinniottotilanteesta.

Tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho on kuitenkin sulkenut pois julkisuudessa esitetyn spekulaation siitä, että kyseessä saattoi olla kosto. Hänen mukaansa kyse ei ollut siitä, että teollisuusalueelle tulleille poliiseille olisi haluttu kostaa jotakin.

Mikä sitten on saanut epäillyt tekijät Raymond Anthony Granholmin ja Richard Nicholas Granholmin virittämään poliisille ansan ja avaamaan tulen poliisia kohti? Poliisiviha? Halu anastaa poliisilta aseita? Harhautus? Päihtymys?

Veljekset ovat IS:n tietojen mukaan vaienneet kuulusteluissa lähes täysin.

Granholmin veljekset onnistuivat varastamaan poliisilta käsiaseen ja raskaan taktisen suojaliivin. Ne saatiin myöhemmin takaisin. Tutkinnanjohtaja ei halua tarkentaa, millainen käsiase oli kyseessä.

Julkisuudessa on keskusteltu siitä, että epäiltyjen motiivina olisi nimenomaan ollut saada poliisilta aseita.

Muun muassa poliisiin kohdistuvaa väkivaltaa tutkinut oikeustieteen tohtori Henri Rikander pitää teoriaa outona. Esimerkiksi konetuliaseita on Suomessa käytössä vain poliisilla, puolustusvoimilla ja rajavartiolaitoksella, mutta silti sellaisen hankkiminen väijyttämällä poliisi olisi Rikanderin mielestä kummallista, sillä kiinnijäämisen riski on niin suuri.

Kesäkuussa 2016 poliisi sai surmansa Vihdissä, kun 67-vuotias vihtiläismies ampui piiritystilanteessa 30-vuotiaan poliisin kuoliaaksi. Rynnäkkökivääri, jolla surma tehtiin, oli peräisin puolustusvoimilta.

– Mutta se, että suomalaiselta poliisilta yritettäisiin varastaa aseita, ja vielä tällä tavalla suunnitelmallisesti, olisi ihan poikkeuksellista, Rikander sanoo.

Poliisi tutki ammuskelun jälkeen teollisuusaluetta Porvoon Koneistajantiellä.

Varastetuille aseille on omat markkinansa, ja sellaisen saisi kyllä myytyä alamaailmassa. Rikander toteaa, että poliisin konetuliase saattaisi olla arvokas pimeillä markkinoilla, mutta sellainen herättää myös huomiota.

– Pienemmät aseet, joita on helppo muunnella ja jotka eivät kiinnitä niin paljon huomiota – sellaisen myyminen on varmasti helpompaa.

– Totta kai poliisilla on sellaista erityisvarustusta, jollaista ei muualta Suomesta löydy. Varustus ei kuitenkaan ole niin eriskummallista verrattuna siihen, mitä esimerkiksi kesämökeiltäkin voi löytyä. En ole kuullut sellaisesta, että Suomessa poliisipartiolta yritettäisiin suunnitelmallisesti anastaa aseita. Jos se on teon motiivi, niin se olisi kyllä täysin poikkeuksellinen Suomessa.

Hän sanoo, että silloin kun poliisilta on Suomessa asetta yritetty anastaa, kyseessä on tavallisesti ollut tilanne, jossa henkilö on yrittänyt pidätyksen yhteydessä napata poliisin vyöltä virka-asetta.

Tutkinnanjohtajan mukaan jo kesäkuun 2019 alussa epäiltyjen epäillään yrittäneen hankkia itselleen käsiaseita salatun sähköpostipalvelun aikana. He eivät kuitenkaan onnistuneet aseiden hankkimisessa tuolloin.

Viime vuoden keväällä Itä-Suomen yliopistossa hyväksytyssä väitöskirjassaan Rikander totesi, että poliiseihin kohdistuva väkivalta on yleistynyt ja monipuolistunut, ja sen intensiteetti kasvanut ympäri Eurooppaa, myös Suomessa. Poliisiin kohdistuva tilastoitu väkivalta on kaksinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla.

Rikander sanookin, että poliiseille tehdään hyvin erilaisia ansoituksia, mutta silti Porvoon tapaus on monin tavoin erityislaatuinen.

Epäiltyjen Raymond Anthony Granholmin ja Richard Nicholas Granholmin motiivit ovat toistaiseksi jääneet hämärän peittoon.

Joskus Suomessa on esimerkiksi yritetty vahingoittaa poliisia kätkemällä veitsiä vaatteisiin ja hankkiutumalla sitten kiinniottotilanteeseen.

Toukokuun lopulla MTV kertoi, että sen tietojen mukaan ”ruotsalaisveljekset ovat esitutkinnan perusteella toimineet mahdollisesti jonkinlaisessa fantasiamaailmassa ja olleet ”harhoissa”, jotka ”eivät ole tästä todellisuudesta”.

Rikander huomauttaa, että aina rikoksille ei edes osata antaa järkevää selitystä.

– Suomessa tyypillinen henkirikos, jossa kysytään, että miksi löit viinapullon takia puukolla, niin sehän on ihan järjetön ajatus.

Yksi mahdollinen motiivi teolle voisi myös olla harhauttaminen. Rikander sanoo, että erityisesti järjestäytynyt rikollisuus saattaa järjestää harhautuksia tehdäkseen samaan aikaan jonkin toisen rikoksen.

Poliisin tiedotteessa kuitenkin kerrottiin, ettei epäillyillä ole ollut kytkentää järjestäytyneisiin rikollisryhmiin.

Rikander puhuu moraalisista pidäkkeistä, jotka muun muassa estävät ihmisiä harjoittamasta väkivaltaa toisia kohtaan.

– Jos ihminen ylipäätään käyttää väkivaltaa, niin aika monta moraalista pidäkettä on jo ohitettu. Puhumattakaan siitä, että lähdetään harjoittamaan väkivaltaa poliisia kohtaan saatikka sitten tappamistarkoituksessa.

Usein moraalisten pidäkkeiden ohittamisen taustalla on esimerkiksi vaikea lapsuus tai traumaattiset kokemukset, päihteidenkäyttö, elämyshakuisuus tai näköalattomuus. Rikollisorganisaatioon kuuluminen puolestaan voi kannustaa yhä ankarampiin väkivallan tekoihin, jos halutaan esimerkiksi kasvattaa statusta omassa viiteryhmässä.

– Mutta on hirveän vaikeaa pohtia, mikä tähän tekoon on johtanut.

Rikander toteaa, että jotkut ihmiset myös yksinkertaisesti vihaavat poliisia pohjattoman paljon.

Spekulaatioista huolimatta Rikander myöntää, että Porvoon tapauksen motiivi on hänellekin edelleen täydellinen mysteeri.

– Nämä ovat hyvin ikäviä tapauksia, mutta väkivaltatutkijana kun asiaa seuraa, niin on tässä myös tutkijan mielenkiinto siihen, että mistä tämä tapaus kertoo vai kertooko se mistään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?