Nuukasti elänyt poikamies Leo jätti 1,8 miljoonan euron jättiperinnön – näin valtio päätti sen kohtalosta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Nuukasti elänyt poikamies Leo jätti 1,8 miljoonan euron jättiperinnön – näin valtio päätti sen kohtalosta

Pentti Leo Sievänen ja Seija Rinkinen olivat naapureita ja sydänystäviä noin 40 vuoden ajan.

Julkaistu: 30.6. 7:45

Pentti Leo Sievänen tunnettiin sosiaalisena miehenä, joka ei kuitenkaan päästänyt vieraita kotiinsa. Kun hän kuoli 90-vuotiaana, häneltä jäi jälkeen miljoonaomaisuus. IS selvitti, miten nuukasti eläneen poikamiehen omaisuus kertyi ja mitä sille tapahtui.

Jämsän Jämsänkosken Möntölänmäen kylä oli Pentti Leo Sieväsen kotipaikka koko hänen 90-vuotisen elämänsä ajan.

Miestä kutsuttiin virallisesti Leo-nimellä, joskin kyläläisten keskuudessa nimi taipui myös Leksaksi sekä Letsaksi.

Leon itsensä rakennuttama vaalea omakotitalo paistattelee isojen puiden ja kasvillisuuden ympäröimänä. Viheralue on leikkaamatta, ja 1960-luvulla valmistunut talo vaatisi remontointia. Se on ollut tyhjillään noin viiden vuoden ajan.

Leo rakennutti kotitalonsa 1960-luvulla.

Viereisellä tontilla on Leon vanhempien rakennuttama kotitalo, jossa hän vietti lapsuutensa. Ennen sotia valmistunut talo vaatisi myös korjausta. Leon isovanhemmat olivat Möntölänmäen ensimmäisiä asukkeja yli sata vuotta sitten, mutta heidän talonsa on jo purettu. Se sijaitsi aikoinaan Leon talon vieressä.

Tämä oli Leon vanhempien kotitalo, jossa Leo vietti lapsuutensa.

Isovanhemmat viljelivät maata ja hoitivat muun muassa karjaa. Leon vanhemmat jatkoivat tilalla perunanviljelyä. Leoa viljelyhommat eivät kiinnostaneet. Sen tietää Seija Rinkinen, joka oli Leon lähinaapuri noin 40 vuoden ajan. Heistä tuli vuosien varrella sydänystävät.

– Juttua hänellä riitti aina. Hän oli poikamies, ja Leo sanoi, että hänellä oli suojelusenkelit matkassa, kun hän ei saanut emäntää. Se oli semmoinen huumorijuttu, Rinkinen sanoo.

– Hän oli mukava ja lupsakka mies, mutta omanlaatuinen kyllä, Rinkinen naurahtaa.

Leolla oli oman talonsa kellaritiloissa verstas, jossa hän teki sorvaustöitä ja huolsi muun muassa moottorisahoja. Leo oli erittäin kätevä käsistään.

Tämän oven takana olivat Leon verstastilat.

– Toiset teki, mitä osasi, mutta hän teki, mitä halusi.

– Sain Leolta esimerkiksi puukon, kun tein hänelle kiväärin patruunoita, Arvenmäki-Asemamäki asukasyhdistyksen puheenjohtaja Alpo Vilenius sanoo.

Tämän puukon Leo teki Alpo Vileniukselle.

Leo omisti UPM:n, Metson sekä Valmetin osakkeita, joiden arvo oli liki miljoona euroa. Ne hän peri ainoana lapsena vanhemmiltaan. Hänen varallisuutensa koostui myös käteisvaroista, metsistä ja kiinteistöistä.

– Hän oli intohimoinen metsänhoitaja. Hän puhui niistä aina. Minä en tiennyt metsistä mitään, mutta kun kuuntelin niitä juttuja vuosia, niin sitten tiesin, Rinkinen sanoo.

Myös metsästys, luonnossa oleminen ja valokuvaus olivat Leon sydäntä lähellä.

– Hän olisi pärjännyt koulussakin. Mutta, kun piti tehdä koulutehtäviä, hän meni mieluummin metsälle, Rinkinen sanoo.

Seija Rinkinen oli Leon ystävä ja lähinaapuri noin 40 vuoden ajan. Rinkinen piti muistona ystävänsä vanhan pyörän.

Luonto oli Leolle hyvin tärkeä asia.

Mutta Leo oli ennen kaikkea nuuka mies. Mies ei turhia ostellut.

– Hän oli hyvin tarkka nuukasta elämäntyylistään. Hänen vanhempansa olivat samanlaisia, Rinkinen sanoo.

Vaikka Leo pihisteli rahankäytössä, hän lahjoitti kuitenkin ajoittain rahaa hyväntekeväisyyskohteisiin.

Arvenmäki-Asemamäki asukasyhdistyksen toiminta olikin miehelle tärkeää. Yhdistys järjestää Arvenmäen, Asemamäen ja Möntölänmäen asukkaille muun muassa virkistystoimintaa, kuten retkiä, risteilyjä ja yhteislaulutilaisuuksia. Leo antoi yhdistykselle 20 000 euroa ”hyvään tarkoitukseen”. Leo vietti yhdistyksen jäsenten kanssa muun muassa 80- ja 85-vuotissyntymäpäiväjuhliaan. Ystävät pitivät Leon mielen virkeänä.

Leon vanha pyörä seisoo hänen lähinaapurinsa Seija Rinkisen pihamaalla.

– Hän oli varsin sosiaalinen, mutta oman tiensä kulkija ja itsenäinen. Hänellä oli paljon ystäviä, sanoo Marja-Leena Juvén, joka tunsi Leon edesmenneen miehensä kautta.

Vaikka Leo oli sosiaalinen, vieraita hän ei päästänyt kotinsa sisälle.

– Kukaan ei oikein tiedä siihen syytä, mutta kaikki hyväksyivät sen, Juvén sanoo.

– Ja jos vieraita tuli kylään, Leo jutteli heidän kanssaan ulkona, Rinkinen toteaa.

Kun Leo sairastui vuoden 2014 syksyllä, Rinkinen auttoi Leoa viikoittain ruuan hakemisessa sekä muissa arjen askareissa. Seuraavana vuonna Leo joutui palvelutaloon, ja sairaanhoitajataustainen Juvén auttoi Leoa sairaala-asioissa sekä virallisten asiakirjojen täyttämisissä.

Ystävyys säilyi, ja naiset vierailivat Leon luona palvelutalossa. Toisin kuin omaan kotiinsa, palvelutaloon Leo päästi myös vieraita.

– Hän sanoi aina, kun menimme Seijan kanssa kylään, että ”nyt tulee kullanarvoisia vieraita”, Juvén kertoo.

– Hän oli erittäin onnellinen, kun palvelutalossa kävi ystäviä, eivätkä ystävät unohtaneet häntä, Juvén jatkaa.

Leo kuoli 90 vuoden iässä viime vuoden tammikuussa. Hänellä ei ollut perillisiä eikä testamenttia. Valtioneuvosto päätti Leon omaisuuden jaosta toissa viikolla.

Valtio piti reilusta 1,8 miljoonan euron arvon omaisuudesta lähes 650 000 euron rahavarat sekä yli 60 hehtaarin metsätilat, jotka jäävät luonnonsuojelukohteeksi. Jämsässä sijaitsevat metsät ovat varsin hyväkuntoisia, ja niiden laskettu arvo oli yli 625 000 euroa.

Jämsän kaupunki saa Leon omaisuudesta noin 480 000 euroa, jotka sen on käytettävä lapsiperheiden sosiaalityöhön.

– Suuri työttömyys on aiheuttanut sosiaalisia ongelmia, ja siihen (ongelmien korjaamiseen) haluamme panostaa, vaikka olemme panostaneet jo muutenkin. Saamme tästä apua siihen asiaan, Jämsän talousjohtaja Ari Luostarinen sanoo.

Leon ystävät Rinkinen ja Juvén saavat kumpikin 20 000 euroa läheisyyssuhteen perusteella.

Leo omisti myös tämän navetan.

Möntölänmäen Tapiontie on vehreää aluetta. Tämä kotitie tuli Leolle tutuksi hänen koko elämänsä aikana.

Arvenmäki-Asemamäki asukasyhdistys saa Leon sekä hänen vanhempiensa kotikiinteistöt sekä aivan lähettyvillä sijaitsevat sauna- ja navettarakennuksen. Kiinteistöjen laskennallinen arvo on 37 000 euroa. Näiden lisäksi yhdistys saa 30 000 euroa kiinteistöjen korjaamiseen. On erittäin harvinaista, että yhdistys saa läheisyyssuhteella perintöä.

– Emme tee tällä bisnestä, vaan entisöimme rakennuksia Leon ja hänen vanhempiensa muistoa kunnioittaen. Esimerkiksi Leon vanhempien talosta tehdään museo, Vilenius sanoo.

Vaikka Leon tarinoita ei Möntölänmäellä enää kuulla, hänen muistonsa elää aina. Se on kyläläisille ja asukasyhdistykselle kaikkein tärkeintä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?