Kommentti: Hyvinvoivat perheet pärjäsivät – korona lisäsi lasten eriarvoisuutta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Hyvinvoivat perheet pärjäsivät – korona lisäsi lasten eriarvoisuutta

Julkaistu: 22.6. 8:00

Eriarvoisuus lasten kesken kasvoi entisestään korona-aikana, osoittaa laaja selvityskin, kirjoittaa tuottaja Riika Kuuskoski.

Korona on saanut sormet hyppimään näppäimistöillä sosiaalisessa mediassakin.

Oletko itse ollut riidankylväjä, ilveilijä, arvostelija, ahdistuja, huolestuja, laajentaja, tietäjä, selviytyjä vai auttaja?

Dosentti, pian professorina aloittava Harri Jalonen löysi nämä kirjoittajatyypit analysoidessaan liki 150 000:ta korona ja lapsi/perhe/nuori -sisältöistä postausta tai kommenttia keskustelupalstoilta, Twitteristä, Facebookista, blogeista, uutiskommenteista ja Instagramista.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan teettämässä analyysissa oli is.fi:stäkin mukana lähes 4 000 uutiskommenttia. Innokkaimmat kirjoittajat olivat kirjoittaneet yli 300 viestiä, joissa hakusanat esiintyvät.

Itsekeskeisyyttä vai ratkaisukeskeisyyttä?

Riidankylväjä kyseenalaisti viesteissään terveydenhuollon asiantuntijoita, ilveilijä toisteli että tulevat sukupolvet joutuvat koronalaskun maksumiehiksi, arvostelija syytti vanhempia uusavuttomiksi, itsekkäiksi ja välinpitämättömiksi, ahdistuja pelkäsi sosiaalipalvelujen tukkeutuvan, huolestuja muistutti monen lapsen muutenkin huonoista oloista.

Laajentaja vaati lisää resursseja, tietäjä jakoi viranomaisten ohjeita ja uutisia palvelujen saatavuudesta, selviytyjä korosti arjen iloja ja auttaja ohjasi palvelujen luo.

 Heikon vanhemmuuden omaavilla vanhemmilla ei kertakaikkisesti ole kykyä selvitä ilman koulun struktuuria tai kouluruokailua.

Jalonen sijoitti tyyppinsä jatkumolle mainitussa järjestyksessä: Riidankylväjät ja ilveilijät näyttäytyivät viesteissään itsekeskeisimpinä, auttajat ja selviytyjät taas hyväntahtoisimpina ja ratkaisukeskeisimpinä.

Tunne koronakriisin hallinnasta taas oli vahvempaa ääripäissä sekä riidankylväjillä ja ilveilijöillä että auttajilla ja selviytyjillä kuin palvelujen kuormittumista pelkäävillä ahdistujilla ja huolestujilla.

Mitä tästä opimme? Ainakin somen kautta voidaan sosiaalialallakin päästä kiinni ihmisten arkeen ja nouseviin huoliin ja miettiä sosiaalipalvelujen tarjontaa ja muokkausta sen mukaan. Myös osallisuuden tunnetta voidaan vahvistaa, jos ymmärretään tarpeet ja odotukset paremmin, kirjoittaa Jalonen.

Koulu on muutakin kuin oppimista

Itla on ehtinyt tehdä myös laajan kyselyn koronan vaikutuksista lapsiin ja perheisiin. Siihen vastasi peräti yli 1 700 lasten ja perheiden parissa työskentelevää.

Tulokset vahvistavat sen mitä muutenkin on uumoiltu: korona kasvatti eriarvoisuutta myös lasten ja nuorten joukossa. Lapset kokivat yksinäisyyttä ja vanhemmat uupuivat.

Samoin selväksi tuli, että koulun merkitys on erittäin suuri lasten hyvinvoinnin kannalta, ei vain oppisisältöjen jakajana, vaikka OAJ:n vastustus etäkoulun lopettamisen yhteydessä keskittyikin oppisisältöihin.

Neljäsosa vastaajista oli havainnut, että lasten mahdollisuus saada joka päivä lämmin ruoka heikkeni.

 Ilveilijät näyttäytyivät somessa itsekeskeisinä, selviytyjät ratkaisu- keskeisinä.

”Heikon vanhemmuuden omaavilla vanhemmilla ei kertakaikkisesti ole kykyä selvitä ilman koulun struktuuria tai kouluruokailua”, kirjoitti eräs vastaaja.

Koronan aikana lastensuojelun asiakkaiksi on tullut uusia perheitä. Huoli-ilmoituksia on tehty perheistä, joissa arki on ehkä muuttunut kaaokseksi yövalvomisten ja lasten väsymyksen ja nälkäisyyden takia.

Osalle perheistä etäkoulu kotona oli positiivista, kun oltiin enemmän yhdessä, ja selvityksen mukaan ongelmia kokonaisuudessaan ilmenikin vähemmän kuin pelättiin.

Kaikilla vanhemmilla ei kuitenkaan ole edellytyksiä auttaa etäopinnoissa, ja maahanmuuttajalasten suomen oppiminen hidastui. Tämä kasvattaa eriarvoisuutta.

”Etäkoulussa pärjäävät ne, joilla on hyvinvoiva perhe. Kaikille muille tilanne on todella kuormittava”, totesi toinen ammattilainen.

Digi sopii osaan kohtaamisista

Lasten kiireellisissä sijoituksissa pois kotoa oli korona-aikana kasvua, mutta määrät olivat kasvussa jo ennen koronaakin.

Selvityksen tekijät toivovat, että jatkoa ajatellen lasten parissa toimivat ammattilaiset pystyvät vahvistamaan yhteistyötä, mutta ehkä konkreettisin oppi on ollut digiloikka sosiaalityössä. Osa kohtaamisista toimii hyvin verkossa, kunhan tietoturva pelaa.

– Osan asiakkaista on saanut teams-tyyppisesti paljon paremmin palavereihin kuin että heidän pitäisi raahautua paikalle toimistolle, naurahtaa sosiaali­työntekijä, joka toimii 18 vuotta täyttäneiden lastensuojelun jälkihuollon asiakkaiden parissa.

Digikortti kannattaa siis katsoa sosiaalityössäkin.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?