Tämä ikoni alkoi ”itkeä” mystisesti Lieksassa 1999: Kirkkoherra joutui myrskyn keskelle, arkkipiispa määräsi ikonin piiloon – ”Ihme se tietyllä tavalla oli” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tämä ikoni alkoi ”itkeä” mystisesti Lieksassa 1999: Kirkkoherra joutui myrskyn keskelle, arkkipiispa määräsi ikonin piiloon – ”Ihme se tietyllä tavalla oli”

Kyyneleiltä näyttäneitä pisaroita tihkunut ikoni ravisteli Lieksan ortodoksista seurakuntaa 21 vuotta sitten. Arkkipiispa määräsi ikonin piiloon uteliaiden katseilta.

Rovasti Leevi Saatsi esittelee Kristuksen kirkastumisen tsasounaan palautettua Konevitsan Jumalanäidin ikonia.

20.6.2020 13:42

Muovinen madonnapatsas vuodattaa taukoamatta verikyyneleitä Ylellä esitettävässä italialaisessa jännityssarjassa Ihme.

Patsas kietoo ympärilleen erilaisia ihmisiä aina pääministeriä myöten.

Onko kysymyksessä temppu, jolla harhautetaan herkkäuskoisia ihmisiä vai peräti taivaallinen varoitus?

Patsaat eivät kuulu ortodoksiseen kulttuuriin, mutta itkeviltä näyttävät ikonit ovat joskus nostattaneet jopa kansanliikkeitä ortodoksissa maissa, kuten esimerkiksi Kyproksen tasavallassa 1997.

Terhi Norreksen maalaama ikoni herätti 21 vuotta sitten laajaa valtakunnallista huomiota.

Suomen ainoa ”itkevän” ikonin tapaus osui vuoteen 1999. Nykyään Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lieksan seurakunta oli siihen aikaan vielä itsenäinen, vajaan 700 jäsenen yhteisö.

Viihdealan tunnetun vaikuttajan Lasse Norreksen siskon Terhi Norreksen maalaama Konevitsan Jumalanäidin ikoni oli sijoitettu Kristuksen kirkastumisen tsasounaan, joka on Lieksan kirkkopuistossa.

Ikoni alkoi keväällä 1999 ”kyynelehtiä” eli sen pinnalle tihkui alinomaa hyväntuoksuista nestettä.

Koska kosteuden tiivistyminen ei selittänyt ilmiötä, seurakuntalaiset alkoivat uskoa, että ikonilla oli heille jotakin asiaa.

Kirkkoherra Jari Jolkkonen pyysi seurakunnanneuvoston varapuheenjohtajan Reino Konosen ikoniasian vuoksi pakeilleen.

– Kyllä me Jarin kanssa keskustelimme siitä ihan syvällisesti. Kävimme paikan päällä. Hän halusi jollakin tavalla tukea, Kononen, 72, kertoo.

Rovasti Leevi Saatsin ja seurakunnanvaltuuston entisen varapuheenjohtajan Reino Konosen mielestä ikonikohu yhdisti Lieksan ortodoksista seurakuntaa.

Kirkkoherra ilmeisesti aavisti, että hän saattaa joutua ikonin takia keskelle myrskyä. Näin myös kävi.

Koko kesän pisaroinut ikoni siirrettiin elokuussa arkkipiispa Johanneksen määräyksestä Profeetta Eliaan kirkon alttariin, jossa se oli vain pienen piirin nähtävillä.

Arkkipiispa vieraili myös Lieksassa. Ikonin pinta pyyhittiin alttarissa, mutta enää ei pisaroita tihkunut.

Ikonijupakasta kiivastunut arkkipiispa luetutti paimenkirjeensä jumalanpalveluksen yhteydessä Lieksan kirkossa.

– Unohtakaa harhakuvitelmat ja ottakaa vastaan Kristuksen liturgia, arkkipiispa kehotti.

Arkkipiispa uskoi ikonin kyyneleiden selittyvän lampukkaöljyn roiskeilla. Arkkipiispa Johannes kuoli 2010.

Ikoni jakoi mielipiteitä kirkkokunnan johdossa.

Joensuun piispa, nykyinen metropoliitta Panteleimon muistutti Lieksan kirkossa, että erityinen siunaus on kohdannut seurakuntaa ikonin kautta.

Silloinen arkkimandriitta, nykyinen metropoliitta Arseni piti Lieksan ikonia Jumalan armon osoituksena. Hän kuvaili Pyhän hengen liikkuvan niin kuin tahtoo.

– Jotakin erityistä on tullut meidän osaksemme ja henkilökohtaisesti koen sen hyvin puhuttelevana, kirkkoherra Jari Jolkkonen sanoi Nelosen uutisten haastattelussa.

Lieksan muutamaa vuotta myöhemmin jättänyt Jolkkonen on nykyään sairauseläkkeellä. Hän asuu Outokummussa.

– Ikoniasiasta jäi pikkuisen surullinen muisto. Siitä nousi niin kova myrsky, Jolkkonen muistelee.

Reino Kononen seurasi läheltä myrskyn silmään joutuneen kirkkoherra Jari Jolkkosen kamppailua.

Lieksalaisten seurakuntalaisten tukea ex-kirkkoherra kiittelee.

– Ymmärsin hänen vaikeuksiaan. Jari eli silloin raskasta vaihetta, Reino Kononen pohtii.

Hän muistelee kirkkoherran joutuneen muun muassa auto-onnettomuuteen ja muitakin koettelemuksia oli.

Kononen arvelee, ettei Lieksan tapauksessa esille noussut ortodoksisuus ollut läheistä arkkipiispa Johannekselle.

– Kyllähän Johannes oli hyvä arkkipiispana, mutta hän oli tullut eri maailmasta piispaksi.

Kohuttu Konevitsan Jumalanäidin ikoni palautettiin myöhemmin tsasounaan, jossa se on vieläkin. Kyyneleitä ei ole enää nähty.

– Ihme se tietyllä tavalla oli ja mysteerikin. Kyllä sitä käytiin katsomassa. Suurella kunnioituksella ikoniin suhtauduttiin, rovasti Leevi Saatsi, 75, kuvailee.

Saatsi on päässyt näkemään itkeviä ikoneita parissa Kreikan vuoristoluostarissa.

– Athoksella vierailin erään munkin keljassa. Siellä oli ikonipostikortti, joka tihkui säännöllisesti. Munkki antoi luotto-ortodoksille pumpulitupon, jolla sai pyyhkiä korttia.

Itsekin ikonimaalarina tunnettu metropoliitta Arseni muistelee Terhi Norreksen ihmetelleen ja hämmästelleen maalaamansa ikoniin liittyneitä tapahtumia.

– En nähnyt ikonia tuolloin, enkä muista nähneeni sitä sen jälkeenkään.

Kunhan käyn seuraavan kerran Lieksassa, pyydän nähdä ikonin, metropoliitta lupaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?