Marjastajille tulossa unelmakesä! Heinäkuun alun sää määrää, saadaanko sangot täyteen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Marjastajille tulossa unelmakesä! Heinäkuun alun sää määrää, saadaanko sangot täyteen

Julkaistu: 17.6. 8:44

Mustikan kukkia on kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Marjastajille on luvassa hyvä kesä. Mustikan ja hillan kukkia on runsaasti. Säät suosivat pölyttymistä. Vuonna 2016 kuvatulla videolla Niilo Havila näyttää tehokkaan poimimistyylinsä.

Erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Lukesta muistuttaa, että ilman runsasta kukintaa ei voi tulla huippusatoa.

– Mustikan kukkia on tällä hetkellä viime vuoteen verrattuna kaksinkertainen määrä. Tosin viime vuonna mustikassa tilanne oli aika surkea.

Lakkojen kukinnoista Peltolalla ei ole vielä yhtä paljon havaintoja kuin mustikasta.

– Näyttää siltä, että kukinta on pääsääntöisesti runsasta hillallakin.

Hilla on kasvupaikkansa puolesta arka hallalle.

Säät suosivat tänä kesänä hillaa. Hallasäitä ei ole juuri ollut eikä niitä ole luvattu.

Pölyttäjät vilkastuvat näillä säillä

Jotta marjoissa päästään raakilevaiheeseen ja hyvään satoon, pölyttymisen pitää onnistua.

– Pölytyskelit ovat ainakin hyvät. Jos ja kun pölyttäjiä on, ne ovat aktiivisia näillä säillä.

Mustikan kukintoja on tänä vuonna kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

Pölyttäjien määrä vaihtelee vuosittain. Peltola sanoo, ettei vielä tiedetä, miten paljon tänä kesänä on pölyttäjiä.

Pölyttymisen kannalta hillasadon onnistumisessa ovat suuremmat riskit kuin mustikassa.

Mustikassa avainpölyttäjä on kimalainen. Kimalainen on vahva ja hyvä lentäjä.

Hillaa pölyttävät kaksisiipiset eli erilaiset kärpäset.

– Ne eivät ole kovin hyviä lentäjiä kimalaiseen verrattuna. Jos tuulee, sataa tai on viileää, kärpäset jättävät lentämättä.

Toiveissa maltillisia sateita

Pölyttymisen jälkeen seuraava kriittinen vaihe on marjan kypsymisvaihe.

Kun marja alkaa kypsyä, silloin ei saisi olla pitkäaikaista kuivuutta. Marjasta 80–90 prosenttia on vettä.

– Maltillisesti pitäisi saada sateita heinäkuun alkuun, niin saadaan sangot täyteen.

Miksi mustikan ja hillan kukinta on juuri tänä kesänä runsasta?

– Sitä pitäisi kysyä mustikalta itseltään, mutta kun se pahus ei kerro.

Peltolan mukaan näyttää siltä, että kukinnassa vallitsee syklisyys. Muutaman vuoden välein tulee runsaita kukintoja ja parempia satoja.

– Viime vuonna kukkia oli tosi heikosti. Voi ajatella, että kasvin kannalta ei ole järkevää, että se joka vuosi kukkii huonosti. Se on yksi lisääntymismenetelmistä.

Säät ovat olleet suotuisia hillan kasvulle kuluvana vuonna.

Viime talvi jäi mieleen sitä, että lunta oli etelässä vähän. Vähälumisuus näkyy mustikkasadossa.

Paikoitellen on Peltolan mukaan havaintoja talviaikaisista pakkastuhoista.

– Jos on reippaasti pakkasta ja -10 asteeseen menee, eikä ole lunta maassa, mustikan maanpäälliset osat vaurioituvat.

Mustikoissa näkyy kuollutta ruskeaa kasvustoa. Näissä paikoissa mustikkaa ei tänä kesänä tule.

Koko satoa pakkanen ei kuitenkaan tuhoa. Nyrkkisääntö kuuluu, että jos paljaaseen maahan tulee kova pakkanen, ehkä puolet maanpäällisistä versoista ja varvuista tuhoutuu.

Sato kypsyy samaa tahtia

Peltolan mukaan jossain vaiheessa näytti siltä, että marjasato edistyy eri tahtiin etelässä ja pohjoisessa.

Pohjoisessa oli talvella ja keväällä runsaasti lunta, mikä olisi lykännyt marjojen kukintavaihetta.

– Niin siinä vain kävi, että kesä tuli niin että rysähti pohjoiseen. Ero kuroutui. Ajallisesti mustikan kukinnassa tuli aivan tavanomainen.

Puolukkasadosta ei Peltolan mukaan vielä voi sanoa mitään. Puolukan kukinnoista ei ole vielä havaintoja.

– Yleensä puolukka on mustikkaa satovarmempi. Se kukkii myöhemmin, on pienempi hallariski ja pölyttäjiä on enemmän liikkeellä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?