Milloin koronan toinen aalto iskee Suomeen? Asiantuntija esittelee kolme eri skenaariota - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Milloin koronan toinen aalto iskee Suomeen? Asiantuntija esittelee kolme eri skenaariota

Talvella mahdollinen toinen aalto voi aiheuttaa suuria haasteita terveydenhuollon kantokyvylle.

17.6.2020 6:02 | Päivitetty 17.6.2020 8:14

Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei tulla näkemään koronan toista aaltoa vielä kesän aikana. Infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila arvioi, että aikaisintaan mahdollinen uusi aalto sijoittuu elo-syyskuulle koulujen alkuun.

– Uskon, että aaltojen sijaan tulee pienempiä laineita. Jos yli 1000 henkilön isompia tilaisuuksia aletaan järjestämään, usean ihmisen sairastuminen on mahdollinen.

Anttila tietää monien epäilevän rajoitusten purkamista.

– Toisaalta koulujen avaaminen ei lisännyt tartuntoja, vaikka sitä pelättiinkin. Meidän pitää kuitenkin varautua pahimpaan.

Myös Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele luottaa kesän rauhallisuuteen, sillä yleisesti hengitystieinfektioita on tähän vuodenaikaan vähemmän.

Kantele on tyytyväinen, että rajoituksia puretaan asteittain.

– Tällä hetkellä tilanne näyttää oikein hyvältä. Rajojen avautuminen voi merkitä uusia haasteita. Jos veikata pitää, niin luulen, että tämä ei ollut vielä tässä.

Talvella toinen aalto olisi suuri haaste

Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen uskoo kesän menevän hiljaisissa merkeissä ja uuden aallon saapuvan aikaisintaan syksyllä.

Julkusen mukaan toinen aalto voidaan tunnistaa uusien koronavirusinfektiotapausten nousevasta trendistä.

– Mikään epidemia ei ala yhtäkkiä. Tapausten määrän lisääntyminen kestää ainakin pari viikkoa. Mitään piilevää epidemiavaihetta ei yleensä ole.

Covid-19-epidemiaan kuuluvat myös infektion vakavammat muodot.

– Kun sairaala- ja tehopotilaiden määrä alkaa kasvaa, pitää alkaa huolestumaan, Julkunen toteaa.

Ilkka Julkunen.

Kanteleen mukaan tilannetta tulee seurata koko ajan herkällä korvalla.

– Sairastumisluvut tänään kuvaavat tartuntatilannetta pari viikkoa sitten. Meidän tulee koko ajan ennakoida. Seurata tilannetta, ottaa näytteitä ja jäljittää tartunnat.

Kantele toteaa, että tilanne olisi vaikea, jos uuden aallon pahin huippu ajoittuisi talvella samaan aikaan kausi-influenssaepidemian kanssa.

– Se olisi suuri haaste terveydenhoidon kantokyvylle. Tänä vuonna muita influenssatapauksia oli tavanomaista vähemmän.

Terveydenhuollon valmiudet ovat nyt paremmat

Kantele muistuttaa, että terveydenhuollolla on nyt paremmat valmiudet epidemian hoitoon.

– Tiedämme nyt enemmän infektion hoitokeinoista ja tartuntojen ehkäisystä. Olisi hienoa, jos uutta aaltoa ei tulisikaan, mutta emme voi kuitenkaan olla varautumatta siihen.

Anu Kantele.

Myös Anttila toteaa tämän hetkisen tilanteen olevan huomattavasti parempi verrattuna maaliskuuhun ja ensimmäisen aallon alkuun.

– Testejä voidaan ottaa yli 10 000 päivässä, ihmiset ovat valveutuneita ja suojamaskien tilanne on parempi. Meillä on myös hyvä diagnostiikka, ja voimme jäljittää tehokkaasti tartuntaketjuja ja madaltaa mahdollista aaltoa.

Anttilan mukaan virusta voi kantaa viisikin päivää ennen oireiden alkua ja neljäntenä päivänä sen on mahdollista tarttua muihin.

– Siihen väliin jää pari kriittistä päivää, joten on tärkeää mennä ottamaan näyte saman tien.

Veli-Jukka Anttila.

Kolme eri skenaariota

Julkunen esittää kolme mahdollista skenaariota taudin etenemisestä. Ensimmäinen vaihtoehto on tautitapausten hiipumien ja infektion häviäminen.

Toinen mahdollisuus on ”kausikorona”. Tuolloin yksittäiset tautitapaukset jäävät pyörimään yhteiskuntaan muiden hengitysinfektioiden tapaan. Jatkotartunnat saadaan kiinni, eikä epidemiaa synny.

Kolmannessa skenaariossa kesä menisi hiljaisesti, mutta syksyllä alkaisi uusi aalto, joka olisi pahimmillaan talvella ja lievenisi mahdollisesti keväällä.

Julkunen korostaa, että tulevaa on mahdotonta tietää.

– Olisi se kenen tahansa ennuste, ei mikään ole varmaa.

”Kotimaan matkailussa ei riskiä”

Julkunen ei näe, että kotimaan matkailu lisäisi tällä hetkellä tartuntariskiä.

– Riski on todella pieni. Mökillä erityksissä entistä pienempi.

Julkunen muistuttaa, että Suomessa on kuntia, joissa ei ole ollut ollenkaan tautitapauksia.

– Uusi aalto ei synny tyhjästä. Jos kotimaan tartuntatilanne pienenee vähäiseksi, mahdolliset uudet tartunnat tulevat Suomeen matkailijoiden mukana muualta.

Esimerkiksi keväällä koronatapauksia tuli hiihtolomalaisten mukana Italiasta ja muista Keski-Euroopan maista. Julkunen kertoo tautitapausten olevan globaalisti nousussa.

– Tämä johtuu huonoista tilanteista väkirikkaissa maissa esimerkiksi Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Euroopassa ollaan rauhoittumaan päin.

Julkunen muistuttaa, että suurkaupunkeja ja tungosta on edelleen hyvä välttää.

– Pahinta, mitä tässä tilanteessa voitaisiin tehdä, olisi hulluna matkustelu.

Juhannuskokkoa ihaillaan parin metrin turvaväleillä

Myös Anttila näkee rajojen avaamisen ja matkailijoiden saapumisen mahdollisena riskinä. Yhdessä skenaariossa saksalaiset innostuvat elokuussa matkaamaan Välimeren rannoille ja tuovat viruksen taas sieltä Saksaan.

– Saksa on Tanskan rajanaapuri ja muutenkin aika lähellä Suomea, mikä mahdollistaisi viruksen kulkeutumisen tänne, Anttila pohtii.

Ruotsia lukuun ottamatta, Anttila ei ole huolissaan Pohjoismaista.

– Suurin matkustajavirta on Viron ja Suomen välillä. Jos jommassakummassa maassa tapahtuu runsaasti tartuntoja, se näkyy todennäköisesti myös naapurimaassa.

Anttila korostaa, kuinka tärkeää pienienkin oireiden ilmetessä on mennä koronatesteihin.

– Jos on kurkkukipua, kannattaa käydä ensin ottamassa näyte ja odottaa vastausta ennen kuin lähtee sukutapaamiseen.

Anttila suosittelee, että juhannuksena julkisissa liikkuessa voi pitää suojamaskia, sillä ahtaat tilat ovat otollisia paikkoja koronan leviämiselle.

– Juhannuskokkoa voi ihmetellä yhdessä parin metrin turvaväleillä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?