Onko tämän päivän puna huomisen bruna? Asiantuntijat tyrmäävät yleisiä myyttejä auringosta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Onko tämän päivän puna huomisen bruna? Asiantuntijat tyrmäävät yleisiä myyttejä auringosta

Rosendahlin rannalla Tampereella viihdyttiin auringossa.

Julkaistu: 16.6. 6:29

Suomessa harvinaisilla helteillä moni innostuu auringonotosta liiankin kanssa. Kun iho alkaa punoittaa, silloin auringonotto tulisi viimeistään lopettaa, asiantuntija huomauttaa.

Juhannusviikon tummanpunaisina hehkuvat sääkartat houkuttavat ihmisiä rannoille nauttimaan keskikesän paahteesta. Auringossa oleiluun liittyy kuitenkin riskejä, jotka voi välttää pitämällä huolta riittävästä nesteytyksestä ja siitä, että iho ei pala.

Aurinko vanhentaa ihoa ennenaikaisesti ja aiheuttaa erilaisia pigmenttihäiriöitä. Siksi auringolta kannattaa suojautua myös esteettisistä syistä, vaikka moni ihailee edelleen päivettynyttä hipiää.

Ilta-Sanomat kysyi auringonottoon liittyvistä myyteistä Säteilyturvakeskuksen (STUK) tarkastaja Anne Höytöltä sekä syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkäri Petteri Hervoselta.

1. Aurinkorasvan käyttö estää ruskettumisen

– Suojakertoimellisen aurinkorasvan tarkoitus on suojella ihoa ultraviolettisäteilyltä ja estää palaminen, mutta iho ruskettuu silti. On toki olemassa alppiolosuhteisiin tarkoitettuja paksuja aurinkosuojavoiteita, jotka estävät ruskettumisen. Normaalissa arkikäytössä aurinkorasvan kanssa ei kannata olla huolissaan siitä, ettei päivettyisi. Tärkeämpää on löytää tasapaino sen välillä, että ruskettuu, muttei vaurioita ihoaan, Hervonen sanoo.

2. Tummaihoisen iho ei pala

– Se riippuu ihon tummuusasteesta. Musta iho ei pala, mutta välimerellinen iho voi palaa, jos on hyvin voimakkaassa UV-säteilyssä. Vaaleaihoisella UV-säteily lisää voimakkaasti ihosyöpäriskiä. Palaminen on hyvin merkittävä riskitekijä. Vaaleaihoisella riski on suurempi, koska iho palaa helpommin kuin tummempi-ihoisella, Höytö kertoo.

3. Kaukomailta hankittu pohjarusketus suojaa palamiselta Suomen kesässä

– Kyllähän se tietenkin hieman suojaa. Hyvin vaaleaihoinen pohjoismaalainen palaa ilman pohjarusketusta Suomenkin kesässä varsin nopeasti. Pohjarusketus vastaa ehkä aurinkorasvojen suojakerrointa neljä. Jos on pidemmän aikaa auringossa, edelleen voi palaa, Höytö sanoo.

– Pohjarusketus ei suojaa ihon vaurioitumiselta. Kudosvaurio tulee, jos on tullakseen, oli rusketusta pohjalla tai ei. Silti kannattaisi käyttää suojakerrointa, jos on paljon auringossa, Hervonen huomauttaa.

4. Helposti ruskettuvaa ihotyyppiä ei tarvitse suojata aurinkorasvalla

– Kyllä sitä on edelleen hyvä suojata, koska pelkästään palaminen ei lisää ihosyövän riskiä. Koko elämän aikana saatu UV-annos lisää eräiden ihosyöpien riskiä. Aurinko vanhentaa ihoa, joten ihan samalla tavalla tummempi-ihoisella iho voi vanheta ennenaikaisesti, jos altistaa itsensä liikaa auringolle. Kaikkien olisi syytä suojata ihoa auringon haitallisilta vaikutuksilta, Höytö muistuttaa.

Pauliina Poukka-Niininen, Serfiina Niininen ja Petriina Niininen Rosendahlin rannassa Tampereella.

Melina Ojala ja Tommi Saranpää olivat menossa ottamaan aurinkoa Rosendahlin rantaan Tampereella. Myös rantalentis oli suunnitelmissa, jos vain löytyisi pallo.

5. Iho tottuu auringon ultraviolettisäteilyyn iän myötä

– Pikkulasten ja vauvojen iho ei siedä UV-säteilyä lainkaan. Aivan pienillä lapsilla ihon puolustusmekanismit UV-säteilyä vastaan eivät toimi. Ruskettuminen on tällainen puolustusmekanismi. Isommilla lapsilla iho itse pyrkii suojautumaan ruskettumisella. Vanhemmilla ihmisillä ruskettuminen ei ihon omana puolustusmekanismina enää toimi niin hyvin kuin aikuisilla, Höytö sanoo.

6. Tämän päivän puna on huomisen bruna

– Ihon palaminen lapsena ja nuorena lisää melanoomariskiä. Jo rusketus on merkki ihovaurioista. Mieluummin kannattaa pitää omasta ihostaan hyvää huolta ja suojata sitä auringolta, jolloin se pysyy terveenä pidempään. Toki nuorena kannattaa muistaa myös ihoa vanhentava vaikutus. Siitäkin syystä kannattaa suojata ihoa, jotta se pysyy nuorekkaana, Höytö huomauttaa.

– Onhan se totta, että ihon ensireaktio aurinkoon on usein punottava. Sitten se rauhoittuu ja samalla pikkuisen päivittyy. Jos iho punoittaa voimakkaasti, se voi palaa, jolloin tulee ihovaurio. Siinä on hiuksenhieno ero, mikä on pieni punoitus ja milloin iho palaa. Punoitus on ensimmäinen varoitusmerkki siitä, että silloin auringonotto pitäisi viimeistään lopettaa. Sen jälkeen iho on usein kaksi päivää arka, eikä sinä aikana kannata ainakaan olla uudelleen auringossa, ennen kuin iho rauhoittuu, Hervonen sanoo.

Rolle Alatensiö ja Kimmo Rekonius Rosendahlin rannassa Tampereella.

Rosendahlin rannassa Tampereella pelattiin rantalentistä.

7. Kun auringon säteilyä kuvaava UV-indeksi on korkea, se tarkoittaa vain, että nyt on hyvä rantakeli

– Se kertoo toki siitäkin, että yleensä UV-indeksi on korkea, kun sää on hyvä. Silloin pitäisi suojata ihonsa erityisen hyvin. Kun säätiedotuksessa varoitetaan UV-indeksistä, se on vähintään kuusi. Se tarkoittaa varsin voimakasta UV-säteilyä ja palamisen riski on silloin suuri. Iho tulisi suojata jo silloin, kun UV-indeksi on kolme. Etelä-Euroopassa UV-indeksi voi olla yli 10. Se on hyvin voimakasta säteilyä, jossa hyvin vaalea, aurinkoon tottumaton iho palaa kymmenissä minuuteissa, Höytö sanoo.

8. Auringonotto on terveellistä, koska siitä saa D-vitamiinia

– Auringossa on hyvä oleskella sen verran, että D-vitamiinia saa riittävästi. Sitä varten ei tarvitse alkaa ottaa aurinkoa, vaan melko lyhyet piipahdukset ulkona riittävät. D-vitamiinia saa riittävästi, jos on kesäaikaan kolme–neljä kertaa viikossa ulkona niin, että käsivarret ja kasvot ovat paljaina. Talviaikaan D-vitamiinia ei saa Suomessa auringosta, joten silloin sitä täytyy saada joko ravinnosta tai lisäravinteena purkista.

9. Punoittavalle iholle voi ottaa lisää aurinkoa, kunhan laittaa lisää aurinkorasvaa

– Punoitus on merkki siitä, että iho on jo palanut. Silloin täytyisi mennä sisätiloihin. Jos punoittavaa ihoa rasittaa lisää, se palaa vaan pahemmin. Aurinkorasva ei täysin estä UV-säteilyn pääsyä iholle, Höytö huomauttaa.

10. Pilvisellä säällä ei voi palaa

– Ei pidä paikkaansa. Jos on oikein paksut pilvet, ne suodattavat 50 prosenttia UV-säteilystä. Jos on ohuet pilvet, voi 80 prosenttia tai enemmänkin UV-säteilyä päästä läpi. Pilvisellä säällä voi palaa keskellä kesää, Höytö sanoo.

Moni haaveilee auringon vaalentamista hiuksista ja antaa siksi hiusten hulmuta paljain päin helteellä. Aurinko kyllä kuivattaa ja vaalentaa hiuksia, mutta samalla päänahka voi palaa jakauksen kohdalta, Höytö muistuttaa.

– Jos on harvat hiukset, niin päänahka palaa vielä helpommin. Päänahkaan harvemmin tulee laittaneeksi aurinkorasvaa.

Kasvot kannattaa suojata auringolta erityisen hyvin esimerkiksi lierihatulla ja korkeakertoimisella suojavoiteella, koska kasvojen iho on usein paljaana ja altistuu auringolle kehon muita osia enemmän. Siitä syystä kasvoille ilmestyy iän myötä enemmän auringon aiheuttamia vaurioita, kuten maksaläiskiä.

Höytön mukaan ulkoilijoille tyypillisiä virheitä on unohtaa suojata auringolta kehonosia, joita ei tule ajatelleeksikaan.

– Korvanlehdet voivat palaa helposti, jos on vaikka lippis päässä. Jos on avonaiset kengät, voi olla, että jalkapöytä palaa. On hyvä muistaa, että vaatteet ovat paras keino suojautua. Kannattaa mieluummin pitää paita, shortsit ja hame päällä, jolloin riittää, että laittaa aurinkorasvaa käsivarsiin, sääriin, kasvoihin, niskaan ja korviin. Lierihattu on parempi kuin pelkkä lippis.

Myös silmät tulee suojata auringolta aurinkolaseilla, koska UV-säteily vaurioittaa silmiä ja samentaa mykiötä.

– Jos ei ikinä suojaa silmiään, on riskinä, että kehittyy myöhemmällä iällä kaihi, Höytö sanoo.

Nuoret eivät usein pidä auringon UV-säteilyä minkäänlaisena terveysriskinä, vaikka melanooma voi tulla nuorellekin. Höytön mukaan moni vanhempi ihminen ajattelee samoin. Vielä 1900-luvun alussa pidettiin vaatteet päällä julkisilla paikoilla. 1960–1970-luvuilla alettiin kulkea pikkubikineissä aurinkorannoilla. Tuolloin paljon aurinkoa ottaneilla sukupolvilla esiintyy nykyään paljon ihosyöpää.

– Menneinä vuosikymmeninä ei olla oltu yhtä tietoisia UV-säteilyn riskeistä. Sieltä on voinut jäädä sellainen ajatus, että ei se mitään haittaa, jos vähän palaa tai on paljon auringossa. Piintyneitä käsityksiä on hankala muuttaa. Menneiden vuosikymmenten käyttäytymismallit näkyvät ihosyöpätilastoissa. Ihosyöpien määrät ovat voimakkaassa kasvussa Suomessa ja lähes kaikissa länsimaissa, Höytö sanoo.

Monilla iäkkäillä ihmisillä iho haurastuu ja voi muuttua silkkipaperimaiseksi. Se ei johdu pelkästään auringosta, Hervonen sanoo.

– Haurastunut iho on erittäin herkkä naarmuille, kulumiselle ja auringolle. Se ei kestä sitä senkään vertaa, Hervonen kertoo.

Auringossa iäkkäälle tulee helposti nestehukka. Kuumina päivinä koronaeristyksessä kotonaan olevien tulisi muistaa juoda, vaikka he eivät auringossa olisikaan.

– Vedenjuontia tulisi lisätä tällaisina päivinä meidän kaikkien. Nestehukkaa ei huomaa, ennen kuin tulee heikko olo. Voi tulla yllätyksenä pitkän talven jälkeen, että tarvitaan lisänesteytystä.

Suomen kesä on siitä petollinen, että UV-indeksi voi olla korkea, mutta keskipäivällä voi oleskella pitkään auringossa, koska sää ei tunnu tukahduttavan kuumalta, sanoo Syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkäri Petteri Hervonen.

– Täälläkin voi palaa tosi pahasti tällaisina päivinä. Toinen vaaranpaikka on vesi. Jos olet uimassa, niin aurinkorasva peseytyy pois, joten iho tulisi rasvata aina uudelleen. Se jää monelta tekemättä. Aurinkorasvan vaikutus vähenee nopeasti, kun hikoilee. Jos on koko päivän rannalla, pitäisi rasvata monta kertaa. Varsinkin lasten ihon suojaaminen on tärkeää, koska lapset eivät tunnista sitä, kun iho alkaa aristaa ja palaa, Hervonen sanoo.

Ihon palaminen toistuvasti varsinkin nuorella iällä on vaarallista. Se lisää melanooman riskiä. Auringon ultraviolettisäteily vaurioittaa ihoa. Kun ihon solut vaurioituvat tarpeeksi, solujen perimän muutokset voivat alkaa kasvaa pahanlaatuisiksi.

– Täytyisi miettiä kaukaa viisaasti, että aurinkoa ottaisi kohtuudella ja suojautuisi niin, ettei pala. Olemme erilaisia: toiset palavat heti, toiset eivät ollenkaan, Hervonen muistuttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?