”Piti sormella koettaa reikää”: Pönttö yllätti lintu­harrastajan ikävästi Helsingissä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Piti sormella koettaa reikää”: Pönttö yllätti lintu­harrastajan ikävästi Helsingissä

Se, että nuoret miehet kurkkivat pönttöön, sai lintuharrastajan haistamaan palaneen käryä.

Julkaistu: 11.6. 15:52

”Missään nimessä lintu ei saa päästä pönttöön.”

Lintupönttö roikkui puussa Helsingin Töölönlahden rannassa kuin mikä tahansa lintupönttö, mutta kokenut lintuharrastaja aisti palaneen käryä.

Kaikki ei ollut kuten piti.

Jäljellä oli yksi lahjomaton keino: omin käsin totuuteen.

– Piti sormella koettaa sitä reikää. Muuten en olisi yhtään huomannut, lintuharrastaja tunnustaa.

Reikää ei ollut. Lentoaukko oli tukittu. Se oli suljettu sisäpuolelta päin, huomaamattomasti, mutta visusti.

Linnuille jää vain kalvava olo: miksi pöntöt eivät aukene meille?

Päällisin puolin kaikki oli kunnossa.

Lintuharrastaja pelkää, että varomattomasti ja tuulispäänä sisään lentävä lintu voi kopsauttaa päänsä salakavalaan salaoveen.

Työntäessään sormensa lentoaukkoon lintuharrastaja tiesi jo periaatteessa, minkä kanssa oli tekemisissä. Hän oli nähnyt kahden nuoren miehen kurkkivan avatusta kannesta sisään pönttöön.

Joskus takavuosina kysymys olisi ollut munarosvoista, mutta nykyisin toisen laji muniin kajoaminen alkaa olla katoavaa kansanperinnettä.

Kanalat tietysti erikseen.

Kun lintuharrastaja oli vaatinut nuoria miehiä tilille pönttöön kurkkimisesta, nämä olivat selittäneet kyseessä olevan linnunpöntöksi naamioitu geokätkö.

Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä, sopi tähän linnunpönttöön.

– Laitetaan puuhun hieno pönttö lintujen kiusaksi, lintuharrastaja paheksuu.

– Onko tämä muutenkaan sopivaa? Entä jos lintupönttöjä aletaan yleisemminkin tutkia, jos niistä löytyisi geokätkö?

Geokätköily on vahvassa kasvussa Suomessa.

Koronapandemian vuoksi uusien kätköjen julkistaminen lopetettiin maaliskuun lopussa. Sulku päättyi 1. kesäkuuta.

IS kertoi kevään tilanteesta huhtikuussa.

– Nyt on kahdessa viikossa ilmoitettu 1 200 uutta kätköä ja uusia nimimerkkejä on tullut samana aikana harrastukseen 3 000, kertoo Harri Hirvasniemi ja vaikuttaa vilpittömän ällistyneeltä.

– Koronan ansiosta, Hirvasniemi epäilee.

Hän on yksi Suomen kuudesta virallisesta kätkötarkastajasta.

– Linnunpönttökätköjä kyllä on, mutta missään nimessä lintu ei saa päästä pönttöön. Pöntöt pitää tukkia pleksillä tai laudalla tai sitten umpiseinään maalataan vain tussilla lentoaukko.

Hirvasniemen mukaan silloin tällöin, hyvin harvoin, tulee vastaan pönttökätköjä, joiden lentoaukkoa ei ole tukittu.

– Harrastajamäärät kasvavat ja kaikkien mieleen ei tule käyttää maalaisjärkeä.

Hirvasniemi vakuuttaa, että asiasta huomautetaan.

Hän muistuttaa myös, että vaikka geokätkön tekeminen on jokamiehen oikeus, pöntön ripustamiseen pitäisi olla maanomistajan lupa.

– En näe ongelmaa suljetuissa pöntöissä, Hirvasniemi sanoo.

Hän ei myöskään usko, että oikeiden linnunpönttöjen availusta voisi tulla riesa.

Kätkötarkastajat eivät Hirvasniemen mukaan välttämättä tiedä yksityiskohtia etsittäviksi hyväksymistään kätköistä.

Kätkötarkastajat vastaavat geokätköilyn yhdysvaltalaiselle kattoelimelle (geocaching.com), että kätköt täyttävät yleiset kriteerit.

Kätköt eivät saa olla kaupallisia, ne eivät saa sijaita esimerkiksi moottoriteiden keskikaistalla tai muissa kyseenalaisissa paikoissa eikä kaksi kätköä saa olla 0,1 mailia eli 161 metriä lähempänä toisiaan (saturaatiosääntö).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?