Kolumni: Tiesitkö, mikä on oikeasti maailman puhutuin kieli? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kolumni: Tiesitkö, mikä on oikeasti maailman puhutuin kieli?

Julkaistu: 8.6. 8:00

Sen sijaan että toteamme suomalaisen metsänhoidon olevan maailman parasta, pitäisi kysyä, voisimmeko edelleen parantaa, kirjoittaa kolumnissaan Saara Kankaanrinta.

Lotraamme käsidesiä huoltoasemien väljissä jonoissa. Asuntoauto nielee kilometrejä metsien halki ja mieli on reissuriemua täynnä. Uimme Mikkelissä, pyöräilemme Kuopiossa ja vaellamme Kuusamon korvessa ja Riistunturilla.

***

Kuusamossa puolituttu paikallinen mies ryhtyy juttusille. Mies innostuu, kun kuulee että suunnittelen seuraavaa kolumnia Ilta-Sanomiin.

”Kun näistä asioista meteliä piät, niin kirjotahan ruskeista järvistä joskus. Sieltä mettäojista se tulee.”

Luonnonvarakeskuksen tutkimus osoitti äskettäin saman. Metsien osuus ihmisperäisistä ravinnepäästöistä on ollut 3 prosenttia tähän asti. Uuden tutkimuksen myötä luku nousikin 20 prosenttiin. Tämä on tiedetty ympäri Suomea jo kauan – mutta tieto on virallista vasta kun tiede sen vahvistaa.

Suomi on vihreän kullan ja tuhansien samentuneiden järvien maa.

***

Ojitimme aikanaan metsämme kasvun kiihdyttämiseksi. Menimme vielä oikaisemaan mutkatkin tehokkuuden nimissä. Vain jaksollinen metsän kasvatus oli hyväksyttyä. Nyt maailma on muuttunut.

Metsästä ja hiilinieluista puhuessa keskitymme puihin ja kuutioihin. Kuitenkin maaperässä on enemmän hiiltä kuin kasveissa ja ilmakehässä yhteensä. Tämän aarrearkun avain on yhteytys eli jatkuva vihreä peitto.

Maan alla työn sankareita ovat sienijuuret, jotka ovat kuin rautatie ja internet välittäessään tietoa ja alkuaineita.

Hollantilaiset tutkijat huomasivat, että sienijuuret ja bakteerit käyttävät tuoksuvaa terpeeniä viestintään. Ryhmä totesi, että terpeeni on maailman puhutuin kieli. Liekö se meidänkin alkuperäinen äidinkielemme?

***

Omistamme mieheni kanssa metsää sekä etelässä että pohjoisessa. Olemme siirtäneet kaikki hoitomalliin, jossa tavoitteena on jatkuva vihreä: eri-ikäinen ja monilajinen puusto.

Ajatuksenamme on, että metsä näyttäisi koko ajan metsältä. Ja että meidän taloudellinen hyötymisemme ei kiihdyttäisi rehevöitymistä tai lajikatoa, vaan lisäisi maaperän hiilivarastoa. Myrsky- tai tautituhojen varalle monimuotoisuus on hyvä lääke.

Tavoitteena on taloudellinen onnistuminen. Ettei metsänhoito sido liikaa pääomia vaan kasvaa korkoa korolle. Tavoitteena on myös tuottaa korkea-arvoisia raaka-aineita, virkistystä ja elinympäristöjä.

Historiasta johtuen on selvää, että erilaisista metsänhoitomenetelmistä ei ole niin paljon tutkimustuloksia. Haluamme kehittää sekä tutkimusta että käytäntöjä metsien hyötykäytölle.

Kuusamon tuttu kannustaa: ”Eiköhän tämä vuosikymmenten kenttäkoe riitä järvien osalta. Olisi aikakin löytää vaihtoehtoja.”

***

Itse pohdin, miksi metsäekologia ja metsäekonomia ovat eri aloja? Voisimmeko yhdistää kaiken metsätiedon ja -kokemuksen, poimia parhaat opit ja virheet? Aloitetaan määrittelemällä arvot, jotka ohjaavat toimintaamme.

Sen sijaan että toteamme suomalaisen metsänhoitomme olevan maailman parasta, kysytään: voisimmeko edelleen parantaa?

Tärkeät asiat menevät tunteisiin. Jos emme pysty keskustelemaan kiihtymättä, mennään vaikka yhdessä metsään. Sen pitäisi rauhoittaa.

Ja jos emme löydä yhteistä kieltä, opetellaan yhdessä terpeeniä.

Kirjoittaja on Baltic Sea Action Group -säätiön perustaja ja ympäristövaikuttaja.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?