Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson IS:n erikois­haastattelussa: Valmiuslaista luopumisen aika käsillä – hallituksen keskusteltava asiasta jo ensi viikolla - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson IS:n erikois­haastattelussa: Valmiuslaista luopumisen aika käsillä – hallituksen keskusteltava asiasta jo ensi viikolla

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilla oli iso rooli siinä, että Uudenmaan raja aukaistiin muutamaa päivää suunniteltua aikaisemmin.

Julkaistu: 7.6. 12:33

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson perää keskustaa tekemään päätöksiä omasta tilanteestaan Suomen etu edellä. – Vastuullista on katsoa asioita Suomen kannalta. Mikä sille on parasta? Se pitäisi myös vastuullisen päättäjän aina muistaa.

Oikeusministeri ja hallitusviisikon yksi puheenjohtajista Anna-Maja Henriksson (rkp) toivoo keskustan tekevän päätöksiä omaa tilannettaan Katri Kulmunin (kesk) ministerieron jälkeen setviessään Suomen etu edellä.

– En ole huolissani hallituksesta, mutta ymmärrän, että keskustassa ollaan huolissaan sen omasta tilanteesta. Vastuullista on katsoa asioita Suomen kannalta. Mikä sille on parasta? Se pitäisi myös vastuullisen päättäjän aina muistaa. Suomi tarvitsee nyt toimintakykyisen hallituksen, joka jatkaa vastuullista työtään, Henriksson sanoo.

Kulmunin ministeriero on käynnistänyt keskustassa kovan valtataistelun. Suomen Kuvalehti kertoi lauantai-iltana osan keskustan johdosta epäilevän Kulmunin yrittävän kaataa Sanna Marinin hallituksen. Huhumylly on alkanut pyöriä moneen suuntaan sen jälkeen, kun keskusta siirsi yllättäen valtionvarainministerin valintaa sunnuntailta maanantaihin. Puoluejohto oli ilmoittanut syyksi tarpeen laajemman tilannekuvan tekemisen tarpeesta.

Henriksson ei näitä tietoja suoraan kommentoi: keskusta päättää itse omista asioistaan Kulmunin erottua valtionvarainministerin tehtävästä laskutussotkun vuoksi. Henrikssonin puheessa painottuu kuitenkin vastuu Suomen tilanteesta keskellä koronakriisiä.

– Tähän mennessä olemme pärjänneet koronakriisissä hyvin ja saaneet kansalaisilta vahvan tuen. Äskettäin on tehty valtavan suuria päätöksiä, joista myös pitää kantaa vastuu. Toivon, että keskusta pystyy maanantaina uuden valtionvarainministerin nimeämään. Se olisi koko kansan etu.

Hallitus antoi tällä viikolla neljännen lisätalousarvionsa, jonka summa paisui 5,5 miljardiin. Sen siunaaminen on herättänyt keskustan kentässä närää. Henriksson muistuttaa EU:ssa meneillään olevasta elvytyspakettiväännöstä. Suomi tarvitsee sitä varten nopeasti uuden valtionvarainministerin. Jos ratkaisu keskustasta tulee lähipäivinä, Henrikssonin mukaan hallitus pystyy jatkamaan työtään aivan sujuvasti.

– Paikalle tulee varmasti henkilö, joka pystyy kantamaan valtionvarainministerin salkun ja on tietoinen valtavasta työmäärästä, joka siihen sisältyy. Keskustassa on sellaisia ihmisiä, jotka sen pystyvät kantamaan. Hallitusohjelma on edelleen sama ja ne päätökset, jotka olemme yhdessä tällä viikolla linjanneet. Paljon on asioita, mitä pitää saada eteenpäin. Toivon, että ratkaisu, jolla mennään eteenpäin löytyy nopeasti. Se on tietenkin nyt keskustan käsissä.

Henriksson kuvaa Kulmunin eropäätöstä dramaattiseksi ja häneltä varmasti paljon vaatineeksi, mutta suoraselkäiseksi.

Katri Kulmunin ero valtionvarainministerin tehtävästä päätti hallituksen jo ennestään raskaan viikon.

Valmiuslain pykälistä luopuminen käsillä

Hallituksen viikot ovat olleet pitkien työpäivien siivittämiä, eikä meno ole lainkaan laantumassa. Henrikssonin mukaan hallituksen on lähipäivinä keskusteltava viimeisistäkin valmiuslain pykälistä luopumisesta. Tautitilanne Suomessa on sellainen, että Henrikssonin mukaan asiasta pitää keskustella mahdollisesti jo ensi viikolla.

– Itse olen viestittänyt hallituksessa ja kaikki sitä mieltä siellä ovatkin, että niin pian kuin mahdollista näistä pykälistä on päästävä eroon. Emme kuitenkaan vielä ole saaneet terveydenhuoltoviranomaisilta viestiä, että he olisivat sanoneet, ettei niitä enää tarvita. Itse näen, että se aika on lähipäivinä.

Kun rajoituksia ryhdyttiin purkamaan, hallitus luopui jo osasta valmiuslain pykälistä. Koulut avattiin tartuntatautilain pykälien avulla. Valmiuslain perusteella on voimassa enää sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät asetukset. Niiden kohtalosta päävastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä ja ministeri Krista Kiurulla (sd).

Suomessa oli sunnuntaina sairaalassa 40 koronapotilasta ja tehohoidossa 6. Määrät ovat pudonneet päivittäin ja valmiuslakiin turvautumiselle on vaikea enää nähdä välttämätöntä tarvetta.

Kuun alun rajoitusten purun vaikutukset näkyvät luvuissa viipeellä, koska koronan itämisaika voi olla kaksikin viikkoa. Juhannuksen tienoilla Suomessa pitäisi siis olla selkeämpi kuva siitä, miten rajoitusten purku on vaikuttanut koronatilanteeseen.

– Koko ajan olen yrittänyt pitää yllä sen, että valmiuslakia ei saa käyttää enemmän kuin on välttämätöntä. Hieman tässä pitää vielä malttaa, että emme joudu ojasta allikkoon, mutta kesäkuun aikana hallituksen on päätettävä tästä.

Anna-Maja Henrikssonin mukaan valmiuslain viimeisistäkin pykälistä on luovuttava pian.

Hallitus varautuu varsin pitkään koronataistoon

Henriksson on suomalaisille kiitollinen siitä, että sääntöjä noudattamalla on edesautettu tartuntojen saamista nykyiselle tasolle. Koronavirus ei kuitenkaan ole kadonnut minnekään. Henriksson painottaa tulevien viikkojen olevan Suomen koronatilanteelle pidemmällä aikavälillä äärimmäisen merkittäviä. Henriksson on huolissaan siitä, muistavatko suomalaiset nyt edelleen huolehtia turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta.

– On tietenkin ihana asia, että kahvilaan ja ravintolaan pääsee nyt, mutta eniten minua pelottaa alkava kesälomakausi ja samanaikainen avautuminen. Jos ohjeet muistetaan, silloin voimme syksyllä olla hyvässä tilanteessa. Jos ne unohtuvat, voi olla, että käyrä lähtee taas nousemaan.

Jos tautimäärät nousevat ja valmiuslaista on luovuttu, koko kuvio olisi mahdollisesti aloitettava alusta. Hallituksen tavoite on, että jatkossa koronan kanssa pärjättäisiin ilman valmiuslakia. Esimerkiksi koulujen mahdollista tarvetta siirtyä uudelleen etäopetukseen helpotetaan tekemällä määräaikainen muutos perusopetuslakiin.

– Hallituksen tavoite on se, että tekisimme nyt normaalilakeihin sellaisia mahdollisia muutoksia, että valmiuslakia ei tarvittaisi.

Hallituksen lainsäädännöllinen valmistautuminen antaa osviittaa siitä, että se varautuu varsin pitkään koronataistoon. Kuluneiden kolmen kuukauden jälkeen kuitenkin tiedetään, mitä rajoitustoimia tarvitaan, jos tauti lähtee uudelleen kasvuun. Henriksson muistuttaa, ettei kenelläkään edelleenkään ole kristallipalloa, josta näkisi, miten virus tulee jatkossa käyttäytymään. Rajoitustoimien kiristämiseen ei tietenkään haluttaisi mennä, mutta arvioiden mukaan toinen aalto on tulossa.

– Se saattaa olla todennäköistä ja meidän on tietenkin myös varauduttava siihen. Mutta on varauduttava niin, että ei mennä myöskään etukäteen tekemään sellaista, mitä ei tarvita.

Henriksson ei halua nimetä yhtä ro-lukua, joka johtaa siihen, että rajoituksia jouduttaisiin taas kiristämään.

– Minä en ole lääketieteen asiantuntija. Tässä asiassa kuuntelen, mitä THL ja johtavat viranomaiset sanovat. Emme lähde katsomaan sitä ro-lukua, vaan kokonaiskäyrää. Sen kehittymistä ja teemme niitä toimenpiteitä, joilla uskomme pystyvämme tautia hallitsemaan niin, että se ei lähde leviämään.

Henriksson muistuttaa, että riski taudin leviämiselle kasvaa, kun maat lähtevät avaamaan rajojaan pikkuhiljaa.

– Emme kuitenkaan voi kuinka kauan tahansa elää suljetussa ympäristössä. Siksi onkin tärkeää, että yritämme EU:ssa etsiä yhteisiä ratkaisuja tähän.

Anna-Maja Henriksson ei olisi oikeusministerinä halunnut koskaan joutua tilanteeseen, jossa ihmisten perusoikeuksia joudutaan rajoittamaan.

Ei olisi koskaan halunnut kokea perusoikeuksiin kajoamista

Henrikssonilla oli iso rooli siinä, että Uudenmaan eristyksestä luovuttiin jo pari päivää ennen alkuperäistä takarajaa. Kun terveydenhuoltoviranomaiset kertoivat hallituksen neuvottelussa, ettei sille enää ollut tarvetta, Henrikssonista halusi, että purkaminen valmistellaan välittömästi. Perusoikeuksiin kajoaminen oli ollut Henrikssonille lähtökohtaisesti jo hyvin vaikea paikka.

– Olin ajatellut, ettei minun tarvitsisi sitä koskaan kokea tässä tehtävässä. Minulle oli viranomaisten kannan kuultuani heti selvää, että purkamisen hetki on tässä ja nyt, eikä alkuperäisenä määräaikana. Kyllä siihen muutama tunti keskustelua hallituksessa vaadittiin, Henriksson sanoo kaikkien hallituskumppaneiden kääntämisestä samaan vauhtiin.

Alueellista eristämistä on Suomessa nostettu keskusteluun, koska tautimäärät eri puolilla Suomea ovat olleet varsin erilaisia. Uudenmaan eristäminen on ollut hallituksen ainoa alueellinen rajaamistoimi. Ministeri muistuttaa, ettei sellaista voi tehdä, ellei se ole aivan välttämätöntä.

– Menee aivan perusoikeuksien ytimeen, kun rajoitat Suomen kansalaisen oikeutta liikkua vapaasti omassa maassa. Perustuslakivaliokuntakin sen ilmaisi, että sille pitää olla valtavan hyvät perustelut ja sen pitää olla välttämätöntä juuri sinä hetkenä.

Uudenmaan eristäminen purettiin pikavauhtia muutamia päiviä ennen aiempaa takarajaa, kun viranomaiset kertoivat hallitukselle, ettei se enää ollut täysin välttämätön toimi.

Ravintoloiden osalta rajoituksia voitaisiin mahdollisesti purkaa alueellisesti, jos tautitilanne kehittyy niin, että se voisi olla ajankohtaista. Tässä vaiheessa on siihen on kuitenkin liian aikaista Henrikssonin mukaan ottaa kantaa, vaikka asiaa seurataan tiukasti.

Hallituksen hybridistrategian onnistumisessa yksi keskeinen on mobiilisovellus, jonka avulla kansalaiset voivat saada tietoa mahdollisesta altistumisesta koronavirukselle. Hallitus kertoi tällä viikolla, että sovellus saadaan käyttöön mahdollisesti elokuussa.

– Ei se ainoastaan tilannetta pelasta, mutta se tulee olemaan syksyllä tärkeä väline, jos toinen aalto tulee. Silloin tartuntaketjusta voidaan saada nopeammin kiinni ja pystytään ihmisiä eristämään ja hoitamaan.

Oikeusministeriön virkamiehet ovat olleet valmistelussa mukana katsomassa tietosuoja- ja yksityisyydensuojakysymyksiä. Henriksson pitää tärkeänä, että sovelluksen käyttäminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Hänestä yksityisyydensuojasta on pidetty myös tarkasti huolta.

– Se ei lähetä sinusta tietoa siitä, että olet istunut terassilla, vaan vain viestin, että olet ollut sellaisessa paikassa, jossa on ollut sairastunut henkilö. Et saa tietoosi toisesta henkilöstä yhtään mitään.

Kaikilla suomalaisilla ei ole sovelluksen käyttöön tarvittavaa älypuhelinta, eivätkä he siksi pääse sovellukseen kiinni. Henriksson myöntää tämän, mutta ei näe sitä suurena ongelmana, koska sovelluksen käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen.

– Lähtisin siitä, että on myös heidän etu, että ne joilla älypuhelin on, käyttävät sitä. Se suojelee sitä kautta myös muita.

Sovellus on hyödyllinen vain, jos sillä on paljon käyttäjiä, siksi Henriksson kannustaa käyttämään sitä, kun se valmistuu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?