Suomalaispoliisi näkee 4 asiaa, jotka epäonnistuivat George Floydin kuolemaan päättyneessä kiinniotossa – ”Suomessa ei missään olosuhteissa” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomalaispoliisi näkee 4 asiaa, jotka epäonnistuivat George Floydin kuolemaan päättyneessä kiinniotossa – ”Suomessa ei missään olosuhteissa”

Ylikomisario Jussi Huhtela arvioi, että George Floydin kuolemaan päättyneessä kiinniotossa epäonnistui paljon muutakin kuin vain voimankäyttö.

George Floydin kuolema ajoi useiden yhdysvaltalaiskaupunkien kadut kaaokseen.

6.6.2020 7:05

– Hirveän pahalta se näytti ja tuntui. Videota kun kelasin, niin ajattelin, että voiko tämä olla edes totta.

Itä-Uudenmaan poliisin valvonta- ja hälytyssektorin johtaja, ylikomisario Jussi Huhtela on katsonut George Floydin viimeiset hetket tallenteelta läpi monta kertaa.

Ihmiset ympäri maailmaa järkyttyivät siitä, kuinka entinen poliisi Derek Chauvin painoi lähes kymmenen minuutin ajan polvellaan Floydin niskaa tämän ja sivullisten pyynnöistä huolimatta.

Hälytyspartioiden toiminnasta vastaavan Huhtelan mukaan ammattilaisen silmät erottavat tilanteesta yhden polven lisäksi paljon muitakin epäkohtia.

– Ongelmana ei ole vain yletön voimankäyttö, vaan myös se, millä tavalla tilanne johdetaan, miten taktiikka valitaan ja miten tilanne ylipäätään tunnistetaan, hän toteaa.

– Ensinnäkin lähtötilanne oli mitätön. Kyse oli väärennetystä rahasta. Suomessa ei missään olosuhteissa, ikinä millään selityksellä noin mitättömästä rikkeestä alkanut tehtävä voi päättyä siihen, että ihminen kuolee poliisin käsissä.

Ylikomisario Jussi Huhtela ei usko, että Yhdysvaltojen poliisivastainen ilmapiiri leviäisi Suomeen.

Floydin kiinniotto kärjistyi, kun poliisi oli siirtämässä häntä jalkakäytävältä poliisiautoon.

– Floyd oli jo raudoissa. Jos kaveri pistää hanttiin, niin voitaisiin odottaa, että hän vähän rauhoittuu. Mitä sellaista hän pystyy enää tekemään, että pitää lähteä väkisin runnomaan tilannetta? Ei hän pääse siitä enää mihinkään.

– Videolta katsottuna näyttää siltä, että tilannetta ei johdettu nyt ollenkaan. Paikalle tulee yksi partio, sitten toinen ja kolmas. Siinä yhdessä huseerataan menemään sitä, tätä ja tuota. Revitään miestä autosta. Ja sitten lopputulos on tuollainen.

Huhtela muistuttaa, että Suomessa jokaisessa partiossa toimii sen toiminnasta vastaava partionjohtaja. Kenttäjohtaja taas johtaa kaikkia partioita kentältä käsin, ja päällystötasoinen yleisjohtaja vastaa kokonaisuudesta.

– Meillä on siis koko ajan ketju selvillä, eikä pääse herkästi syntymään sellaista tilannetta, missä kukaan ei johtaisi mitään.

Floydin kuolemaa ovat seuranneet yli viikon mittaiset rajut mielenosoitukset ja mellakat ympäri Yhdysvaltoja.

Huhtela kertoo ymmärtävänsä, että mellakoiden aikana tietyissä tilanteissa voidaan tarvita jo kovempia voimakeinoja.

– Siellä on ollut erittäin väkivaltaisia tapahtumia, joissa on poltettu kauppoja ja hyökätty poliisin ja muiden ihmisten kimppuun.

Poliisi on käyttänyt mielenosoittajia vastaan myös kyynelkaasua ja kumiluoteja. Ne Huhtela kokee erittäin ongelmallisiksi muutenkin kuin provosoinnin osalta.

– Kumiluodit ovat ruutitoimisesti ampuma-aseella ammuttavia luoteja, jotka ovat vain kumia. Vaarallisia pelejä ja päähän osuessaan tappavia.

Suomessa poliisilla on joukkojen hallinnassa käytössään FN 303 -projektiililaukaisin, joka toimii paineilmalla.

– Se ei ole ampuma-ase, eivätkä projektiilit ole luoteja. Projektiili hajoaa osuessaan ja värjää kohteen niin, että tämä voidaan esimerkiksi ottaa helpommin kiinni jälkeenpäin.

– Suomessa joukkojen hallinta perustuu fyysiseen voimaan, joukkojen liikutteluun tai ajoneuvotaktiikkaan. Sanotaanhan se jo joukkojenhallintajoukkojen nimessäkin. Meillä ei ole mitään ”riot policea” (suomeksi mellakkapoliisi), niin kuin jossain muualla sanotaan. Pelkkä nimikin ohjaa jo toimintaa ihan eri tavalla, Huhtela uskoo.

Paineilma-aseen ammus tekee osuessaan kipeää, mutta on huomattavasti kumiluoteja turvallisempi vaihtoehto.

Poliisin yksittäisten tehtävien ja toiminnan lisäksi Yhdysvaltojen tilanteeseen vaikuttaa Huhtelan mukaan myös erilainen, Suomesta katsoen vieraalta tuntuva ilmapiiri.

– Hyvin outo maailma verrattuna siihen, miten poliisiin suhtaudutaan Suomessa.

Huhtela kuvailee, että Suomessa poliisin koetaan olevan osa kansaa. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa ammattikunta voi sen sijaan jäädä etäisemmäksi.

– Yhdysvalloissa on kaupunkeja, jonne ihan jossain muualla asuvat poliisit tulevat tekemään työvuoronsa vieraassa ympäristössä. Voisi sanoa, että se on vähän niin kuin miehitysarmeija.

– Meidän lähtökohtanamme Suomessa on se, että poliisit asuvat ihmisten joukossa naapureina. Toimintaa koetetaan painottaa siihen, että me pystyisimme kohtaamaan mahdollisimman paljon erilaisia ihmisiä. On huono lähtökohta, jos poliisin näkee vain silloin, kun soittaa hätänumeroon.

Huhtela kuitenkin korostaa arvioivansa nyt yksittäisiä tapauksia, eikä asioita voi yleistää koskemaan kaikkia Yhdysvaltojen poliisi-organisaatioita tai poliiseja.

– Ei me voida ajatella, että ne kaikki siellä Yhdysvalloissa on huonoja ja me hyviä. Jenkeissä on myös todella hyvää poliisitoimintaa. Se on todella iso maa. Kun puhutaan ihan eri volyymeistä, niin hajontaakin tulee tietenkin enemmän.

Kotimaiselle poliisille edullisesta vertailusta huolimatta Huhtela myöntää, että myös Suomessa on parantamisen varaa.

– Meidän pitää näissä tilanteissa esittää aina se kysymys, että onko meidän omassa toiminnassamme korjattavaa. Suomessa luottamus poliisiin on vahvaa, mutta pitäisi pureutua tarkemmin siihen, että se olisi yhtä vahvaa ihan kaikissa ihmisryhmissä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?