Tutkija: Isisin kannattajat saattoivat auttaa suomalaisnaiset pakoon Al-holin leiriltä – näin terroristijärjestön karu järjestelmä toimii - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Auttoiko Isis naiset pakoon?

Isisin kannattajien tiedetään keränneen verkossa rahaa ”siskojen” vapauttamiseen leireiltä. Suomen ulkoministeriö ei usko, että terroristijärjestöllä olisi osuutta suomalaisten paossa.

Julkaistu: 6.6. 7:02

Al-holin leiriltä Koillis-Syyriasta paenneet suomalaisnaiset ovat kenties saaneet pakoonsa apua Isisin kannattajilta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Tämä mahdollisuus on syytä ottaa huomioon, kun ajattelee viime sunnuntaina Suomeen saapuneiden naisten taustoja.

Kolmen paenneen naisen joukossa on sekä Isis-päällikkö Nero Saraivan entinen vaimo että suomensomali, joka ei kalifaatin voimistuessa peitellyt halveksuntaansa shiiamuslimeja kohtaan.

 Väkisin tulee mieleen, että tietynlainen hardcore-porukka on pyritty vapauttamaan.

”Niitten tuho on lähellä”, kirjoitti nainen Facebook-sivullaan vuonna 2014 ja kertoi varustautuneensa rynnäkkökiväärillä ja itsemurhapommilla.

– Väkisinkin tulee mieleen, että tietyt ihmiset – tietynlainen hardcore-porukka – on pyritty vapauttamaan, sanoo Alaranta.

Tältä leirillä näytti tammikuussa 2020:

On paikallaan korostaa, että kyse on spekulaatiosta. Varmaa tietoa ei ole.

Monia muitakin vaihtoehtoja on, sillä 70 000 ihmisen leiri vuotaa kuin seula. Pelko koronaviruksen leviämisestä on kurjistanut täyteen pakatun telttakylän oloja entisestään ja pakoyrityksiä tapahtuu päivittäin.

Suomen ulkoministeriö ei kuitenkaan usko, että terroristijärjestöllä olisi osuutta suomalaisten paon järjestelyssä.

– Pidämme epätodennäköisenä, että Isis olisi osallisena kuljetusten järjestäjänä, viestittää lähetystöneuvos Pekka Shemeikka sähköpostitse.

– Ajatus ei sovi yhteen sen kanssa, mitä tiedämme alueen ajankohtaisesta tilanteesta ja tapauksen yksityiskohdista. Eniten alueella toimii kaupallisesti motivoituneita salakuljetusverkostoja.

Tällä hetkellä al-Holin leirillä on yhä yli 20 suomalaista naista ja lasta. Kuvassa kolme ranskalaista naista.

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä kertonut naisista sen, että he pakenivat al-Holin leiristä ”kevään aikana”, pääsivät Turkin rajalle ja sieltä edelleen Ankaran-suurlähetystöön.

Siitä, kuinka pakomatka leiriltä rajalle tarkalleen ottaen taittui, ei ole annettu tietoa julkisuuteen. Naiset käyttivät eri reittejä, eivätkä liikkuneet samana ryhmänä.

– Emme valitettavasti voi avata yksityisiin lapsiin tai aikuisiin liittyviä asioita kovin tarkasti. Ulkoministeriöllä on käsitys siitä, miten heidän matkansa leiriltä Turkin rajalle ovat edenneet, Shemeikka viestittää.

– Varsinaista verifioitua tietoa on kuitenkin vähän.

 On muistettava, että alueella on nyt vallalla sotatalous, jossa jokainen raapii rahat sieltä, mistä ne voi saada.

On selvää, etteivät naiset olisi päässeet ulos leiristä ja Turkkiin saakka ilman ulkopuolista apua – etenkään pienten lasten kanssa matkatessaan. Matka on vaarallinen erilaisten sotilaallisten ryhmien takia ja olosuhteet ankarat porottavan auringon vuoksi.

Isisin osuutta leiriltä tapahtuneisiin pakoihin – muihinkin kuin suomalaisten – on arvuuteltu pidemmän aikaa. Julkisuuteen on tihkunut satunnaisia tietoja siitä, että Isisille uskolliset toimijat pyrkivät vapauttamaan kannattajiaan.

Apu on ollut pääasiassa rahoituksen keräämistä, sillä leiriltä poispääsy on kallista. Vartijoiden lahjomiseen tarvitaan rahaa, samoin kuljetukseen.

Salakuljetuksen hinnat vaihtelevat paljon. Ihmisoikeusjärjestö Syrian Observatory for Human Rightsin mukaan syyrialaiset ovat saattaneet selvitä alle 500 eurolla, mutta etenkin ulkomaalaisten kohdalla salakuljetuksen hinta on voinut nousta jopa yli 10 000 euroon henkilöltä.

– On muistettava, että alueella on nyt vallalla sotatalous, jossa jokainen raapii rahat sieltä, mistä ne voi saada. Tällöin vartijoiden lahjominenkin on mahdollista, sanoo Alaranta.

Eräässä tapauksessa salakuljettajat olivat sonnustautuneet kurdien SDF-joukkojen univormuihin ja päässeet siten leiriin noutamaan kuljetettavia.

Naisia leirillä huhtikuussa 2019.

Brittilehti The Independent uutisoi jo viime vuoden kesällä, että al-Holissa oleville naisille kerättiin rahaa Justice for Sisters -verkkokampanjalla (suom. Oikeutta siskoille).

Rahoitusta organisoitiin muun muassa pikaviestisovellus Telegramin avulla. Rahankerääjät ohjeistivat välttämään lahjoituksissa ”islamilaisia” termejä, jotta varainkeruun todellinen kohde ei paljastuisi. Esimerkiksi PayPalin Money Pooliin avattiin muun muassa keräys ”Wienin häämatkaa” varten.

Rahoitusilmiötä ja verkkokampanjointia käsitteli äskettäin muun muassa väkivaltaista ekstremismiä tutkiva ajatuspaja ICSVE.

ICSVE:n mukaan kampanjoissa on vahva ideologinen leima. Lahjoittajiin vedotaan kertomalla, että antamalla rahaa he auttavat shahidien, eli henkensä antaneiden marttyyrien perheitä. Vetoomus on ennen kaikkea uskonnollinen: auttajia odottaa palkinto tuomiopäivänä.

 Toiminnan suuruutta saatetaan liioitella omille kannattajille, jotta nämä pysyisivät lojaaleina järjestölle.

Tuonpuoleisen palkkion lisäksi luvataan oikeutta koston muodossa.

– Eräs kampanjan yhteydessä jaetuista propagandavideoista lupaa rangaistuksen liekkien kärventävän kaikki ne, jotka ovat syyllistyneet uskovien miesten ja naisten kidutukseen, ICSVE:n asiantuntijat kirjoittavat.

On kuitenkin vaikea hahmottaa, kuinka laajamittaisesta tai organisoidusta avustustoiminnasta on todellisuudessa kyse.

Toiminnan suuruutta saatetaan jopa liioitella omille kannattajille, jotta nämä pysyisivät lojaaleina järjestölle. Al-holinkin leirissä kiertää jatkuvasti huhuja, joiden mukaan Isis tulee vapauttamaan kannattajansa ennen pitkää.

Tämänkaltaisella retoriikalla on tärkeä rooli järjestön historiassa. Isisin nousun voidaan katsoa alkaneen ”muurien murtamisena” -tunnetusta kampanjasta vuosina 2012–2013, jolloin Irakin al-Qaidana tunnettu järjestö iski vankiloihin vapauttaen satoja kokeneita sotilaita riveihinsä.

Valtavalla telttaleirillä asuu kymmeniätuhansia ihmisiä.

Eri lähteiden perusteella järjestöllä ja sen radikaali-ideologialla on ainakin tietyillä alueilla tiukka ote al-Holin leiriläisistä.

– Leirin sisällä toimii aktiivisia moraalipoliiseja, leirillä olevia naisia, jotka pitävät muita ruodussa, sanoo Alaranta.

Muun muassa espanajalaismedia El País ja yhdysvaltalainen Washington Post raportoivat viime syksynä, että kalifaatille uskolliset naiset valvovat ja rankaisevat niitä, jotka arvostelevat Isisiä tai eivät pukeudu oikeaoppisesti kasvot peittävään niqabiin.

Synkimmän arvion leirin kehityksestä esitti tuolloin Washington Postissa republikaanisenaattori Lindsey Graham:

– Al-Holista on tulossa vauhdilla kalifaatti pienoiskoossa.

Tällä hetkellä al-Holin leirillä on yhä yli 20 suomalaista naista ja lasta.

– Emme ole tietoisia, että muita suomalaisia olisi paennut leiriltä. Varmaa tietoa meillä ei tietenkään voi olla, sanoo lähetystöneuvos Pekka Shemeikka.

Lähteinä: Combating Terrorism Center, International Center for the Study of Violent Extremism, Rojava Information Center, Syrian Observatory for Human Rights

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?