Tutkijat: Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa on entistäkin kauempana – edessä neljä vaihtoehtoa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tutkijat: Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa on entistäkin kauempana – edessä neljä vaihtoehtoa

Ulkopoliittisen instituutin uusi tutkimuspaperi pitää todennäköisenä, että Suomi ja Ruotsi syventävät puolustusyhteistyötään Norjan ja Yhdysvaltojen kanssa.

Ruotsalaiset tulenjohtajat valmistautuvat antamaan tulikomentoja suomalaiselle tykistölle Nordic Artillery Exchange -harjoituksessa toukokuussa 2019 Suomessa.­

4.6.2020 6:28

Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Charly Salonius-Pasternak ja Henri Vanhanen hahmottelevat uudessa tutkimuspaperissa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tulevaisuutta. Tämä yhteistyö on tiivistynyt historiallisella tavalla sen jälkeen, kun Venäjä otti haltuunsa Krimin niemimaan ja ryhtyi Itä-Ukrainan sodan osapuoleksi vuonna 2014. Keskiviikkona julkaistun paperin nimi on Finnish-Swedish defence cooperation: What history suggests about future scenarios (Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö: Mitä historia kertoo tulevaisuuden skenaarioista).

Suomella ja Ruotsilla on neljä polkua eteenpäin, Salonius-Pasternak ja Vanhanen arvioivat.

Ensimmäiseksi, maat voivat tiivistää kahdenvälistä puolustusyhteistyötä entisestään, solmimatta muodollista puolustusliittoa. Toiseksi, Suomi ja Ruotsi voivat muodostaa puolustusliiton, joka merkitsisi yhteistä sotilaallista komentojärjestelmää ja tiivistä puolustuspoliittista päätöksentekoa. Kolmanneksi, Suomi ja Ruotsi voivat ryhtyä tekemään yhä tiiviimpää puolustusyhteistyötä Norjan ja Yhdysvaltain kanssa. Neljäs polku on Suomen ja Ruotsin hakeutuminen puolustusliitto Naton jäseniksi, jolloin ne yhdessä Norjan kanssa muodostaisivat Naton ”pohjoisen siiven”. Pohjoismaista Naton jäseniä ovat myös Tanska ja Islanti.

Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö, kenraali Michael Bydén ja Suomen puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen allekirjoittivat sotilasstrategisen asiakirjan joulukuussa Pääesikunnassa Helsingissä.­

Todennäköisimpänä polkuna tutkijat näkevät Suomen ja Ruotsin yhteistyön tiivistämisen Norjan ja Yhdysvaltain kanssa. Naton jäsenyys sen sijaan on raportin mukaan kaukana:

”Tämä polku näyttää kuitenkin yhä epätodennäköisemmältä, sillä sitä vastaan on kotimaista, ulkopuolista ja systeemistä painetta”, Salonius-Pasternak ja Vanhanen kirjoittavat.

Systeemisellä paineella kirjoittavat tarkoittavat turvallisuuspoliittisten asetelmien muuttumista: maailma on siirtynyt monimutkaisesta multilateralismista kohti lisääntyvää suurvaltojen välistä kilpailua. Se on lisännyt pienten maiden tarvetta yhteistyöhön.

Artikkelin mukaan Nato-jäsenyys todennäköisesti lisäisi pohjoismaista yhteistyötä mutta hidastaisi Suomen ja Ruotsin puolustuksen integraatiota, yhteen sovittamista. Keskeinen syy Nato-vaihtoehdon toteutumista vastaan on myös se, ettei Suomen poliittisten vallanpitäjien joukossa ole halua hakea jäsenyyttä, vaikka suhtautuminen Natoon onkin hieman lämmennyt Ruotsissa.

”Tällä hetkellä kummassakaan maassa ei ole poliittista mandaattia eikä halua hakea Naton jäsenyyttä. Siksi tämä polku näyttää nyt kaikkein kaukaisimmalta”.

Syy suomalaisten poliitikkojen haluttomuuteen johtuu kansan mielipiteestä. Helsingin Sanomien joulukuun puolivälissä julkaisemassa gallupissa vain 20 prosenttia kyselyyn vastanneista oli Nato-jäsenyyden kannalla ja 56 vastusti jäsenyyttä. 24 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

 Tällä hetkellä kummassakaan maassa ei ole poliittista mandaattia eikä halua hakea Naton jäsenyyttä. Siksi tämä polku näyttää nyt kaikkein kaukaisimmalta.

Tutkijat pitävät epätodennäköisenä myös sitä, että Suomi ja Ruotsi muodostaisivat virallisen, sopimuspohjaisen puolustusliiton – se vaatisi sotilaallisen komentorakenteen uudistamisen lisäksi myös yhteistä puolustussuunnittelua ja tiivistä poliittista päätöksentekoa, ehkä jopa jonkinlaista puolustusneuvostoa. Salonius-Pasternakin ja Vanhasen mukaan suomalaiset poliitikot ovat olleet avoimia tälle ajatukselle, mutta länsinaapurissa siihen tunnetaan vain vähän kiinnostusta.

Maiden välinen puolustusyhteistyö – ilman liittoa – syvenee artikkelin mukaan edelleen, sillä sille on laajaa tukea molemmissa maissa sekä poliitikkojen että väestön piirissä. Lisääntyvän yhteistyön tarvetta korostavat sekä Venäjän itsevarma politiikka että suurvaltojen välisen kilpailun kiristyminen. Yhteistyö otti taas askeleen eteenpäin viime joulukuussa, kun Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö Micael Bydén ja puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen allekirjoittivat sotilasstrategisen asiakirjan yhteistyön käytännön suuntaviivoista.

Koronaviruspandemian aiheuttama talouskriisi saattaa kuitenkin hidastaa Ruotsin kykyä uudistaa ja vahvistaa puolustusvoimien operatiivisia kykyjä.

Yhdysvaltain raskaat B-1B Lancer -pommituskoneet harjoittelivat toukokuussa Itämeren alueella yhdessä Ruotsin ilmavoimien Gripen-hävittäjien kanssa.­

Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusyhteistyöllä olisi tutkijoiden mukaan useita etuja. Kaikilla kolmella maalla on samoja turvallisuuspoliittisia huolenaiheita, ja Skandinavian pohjoisosa, erityisesti Lappi, nähdään yhtenä operatiivisena kokonaisuutena. Yhteistyö näkyy jo monina yhteisinä sotaharjoituksina sekä kolmen kesken että yhdessä Naton kanssa.

Norjan lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötään myös Yhdysvaltojen kanssa. Maat allekirjoittivat vuonna 2016 kolmenvälisen aiesopimuksen, joka tuo yhteistyöhön konkretiaa muun muassa lisääntyvän harjoittelun muodossa.

– Suomi ja Ruotsi lähettävät selvän signaalin Moskovaan, että he todennäköisesti muodostavat liittouman mitä tahansa Venäjän aggressiota vastaan, sanoi Naton entinen apulaispääsihteeri, suurlähettiläs Alexander Vershbow sanoi Ylen mukaan aiesopimuksen allekirjoittamisen jälkeen järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Yhdysvallat tarjoaa Suomelle Lockheed Martin F-35A -monitoimihävittäjää, jonka myös Norja on valinnut ilmavoimiensa uudeksi hävittäjäksi.­

Suomen tulevan monitoimihävittäjän valinta vaikuttaa yhteistyökuvioon, arvioivat Salonius-Pasternak ja Vanhanen:

”Riippuen siitä, minkä uuden hävittäjäkoneen Suomi valitsee, on reaaliaikainen informaation/datan vaihto samanlaisten koneiden kesken täysin mahdollista. Tämä sekä antaisi integraatiolle lisäarvoa että edellyttäisi lisää integraatiota”.

Norja on parhaillaan korvaamassa vanhentuvia F-16-hävittäjiään uusin yhdysvaltalaisin F-35A-monitoimikonein. F-35A on tarjolla myös Suomen Hornet-kaluston korvaajaksi. Ruotsi puolestaan tarjoaa Suomelle Saab Gripen E/F -konetta. Sekä F-35 että Gripen E/F kykenevät monipuoliseen sähkömagneettisen spektrin seurantaan ja tiedusteluun. Ne voivat datalinkkien avulla jakaa tiedustelutietoa ja tilannekuvaa monipuolisesti sekä keskenään että muiden puolustushaarojen kanssa.

Artikkelia korjattu klo 15.50: Kenraali Micael Bydén on Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö, ei komentaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?