Helsingin keskustassa kummastuttanut ”mötkäle” jäi kiinni – Anni, 27, suoritti esimerkillisen pelastus­operaation Töölössä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Helsingin keskustassa kummastuttanut ”mötkäle” jäi kiinni – Anni, 27, suoritti esimerkillisen pelastus­operaation Töölössä

Ympäristösuunnittelija Kalle Meller Helsingin ympäristöpalveluista sattui nähdä Juuselan ja konnan tiistaina heti pelastusoperaation jälkeen. Meller kuvaili konnan olevan ”melkoinen jötkäle”.

Julkaistu: 3.6. 13:30

Marja-Leenaksi ristityllä kipikonnalla on jo luultavasti uusi koti tiedossa.

Helsingissä Töölönlahdessa havaittiin toukokuun lopulla vaarallinen vieraslaji, punakorvakilpikonna. Harrastajavalokuvaaja Anna-Marja Valtonen oli Helsingin keskustan kupeessa valokuvaamassa joutsenia, kun katse kiinnittyi kuivuneiden kaislojen päällä liikuskelleeseen outoon matelijaan.

Valtonen ehti räpsäistä kuvan kilpikonnasta, mutta vikkelän eläimen kiinniottoon ei ollut mahdollisuutta.

Nyt punakorvakilpikonna on saatu napattua. Helsinkiläinen Anni Juusela, 27, oli lukenut uutisen Töölönlahdessa asustelevasta kilpikonnasta, päättänyt kääriä hihansa ja lähteä metsästämään konnaa. Hän oli käynyt ostamassa muutaman euron maksavan pienen haavin ja suunnannut sitten määrätietoisesti kilpikonnajahtiin.

– Ajattelin, että kun on aurinkoinen päivä, se on varmasti jossain kivellä ottamassa aurinkoa tai kaislamatolla tai jossain matalassa vedessä, konnan pelastaja kertoo nyt.

Juusela tuntee punakorvakilpikonnat hyvin, sillä hänen perheellään oli sellainen lemmikkinä 25 vuotta. Muutenkin kilpikonnat ja kaikenlaiset eläimet ovat Juuselalla lähellä sydäntä.

– Jos jossain on eläin hädässä, niin menen kyllä aina auttamaan, jos vain suinkin pääsen.

Kilpikonna ei kuitenkaan löytynyt ihan hetkessä.

– Pari tuntia kiersin systemaattisesti Töölönlahtea ympäri. Sitten tulin sellaiseen kohtaan, jossa on matalaa, mutaista vettä. Kahlasin veteen, katselin ympäriinsä ja näinkin yllättäen punaisella juovalla varustellun kilpikonnan pään, Juusela kertaa tiistaipäivän tapahtumia.

Hän hiipi hengitystä pidätellen konnan lähelle ja kaappasi sen takakautta haaviinsa. ”Ruokalautasen kokoinen” kilpikonna oli aluksi velton oloinen. Juusela arvelee, ettei kilpikonna ollut saanut syödäkseen ulkona, ja lisäksi suolainen vesi ei sovi sille.

– Nimesin sen Marja-Leenaksi, sillä mulla soi päässä ”Mitä kuuluu Marja-Leena”, kun naarasin sen sieltä lahdesta, Juusela sanoo ja nauraa.

Juusela kävi pyytämässä vettä viereisestä kahvilasta. Samalla hän otti yhteyttä Viikin löytöeläintaloon.

– Huuhtelin eläimen makealla vedellä. Siinä vaiheessa se tajusi, että rantaloma on ohi, ja se alkoi sähistä ja puhista ja yritti purra. Se saattaa napsaista sormen poikki, jos pääsee puremaan.

Kilpikonna sai viettää yön Annin kotona hyvässä hoivassa.

Marja-Leena vietti yön Juuselan kotona, jossa se sai syödäkseen silakkafileetä. Keskiviikkona päivällä Juusela kääri Marja-Leenan ”pyyheburritoon”, laittoi sen kassiin ja kävi viemässä Viikkiin.

Juusela arvioi, että kilpikonna painoi ainakin puolitoista kiloa, luultavasti enemmän.

– Sellainen mötkäle, Juusela kuvailee.

Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisen löytöeläintalon eläintenhoitaja Tia kertoo, että löytökonnia ja muita löytöeläimiä pidetään löytöeläintalossa 15 vuorokautta, minkä aikana omistajalla on mahdollisuus hakea lemmikkinsä. Jos omistajaa ei löydy, löytöeläimen omistusoikeus siirtyy kunnalle.

– Sen jälkeen eläin joko uudelleensijoitetaan, tai sen kunnon mukaan arvioidaan, onko se ylipäätään sijoitettavissa, Tia kertoo.

Hän kertoo, että Viikin löytöeläintaloon tuodaan joka kesä muutamia kilpikonnia. Maakilpikonnat löytävät takaisin omistajansa luo useammin kuin vesikilpikonnat.

Marja-Leenalla saattaa kuitenkin olla onnellinen loppu. Juusela kertoo, että häneen on jo nyt ollut yhteydessä muutama ihminen, jotka ovat tarjonneet konnalle uutta kotia. Löytäjä olisi mieluusti itse pitänyt kilpikonnan, jos se olisi mahdollista.

– Valitettavasti pieneen yksiööni ei mahdu kaksimetrinen akvaario. Nyt vain toivon, että Marja-Leena saa hyvän uuden kodin.

Juusela toivoo, etteivät ihmiset päästäisi kilpikonnia Suomen luontoon, sillä ne eivät kuulu sinne.

Koska punakorvakilpikonna on vuodesta 2015 alkaen määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Lajia ei siis saa hankkia lemmikiksi eikä päästää luontoon.

Mikäli kotoa löytyy punakorvakilpikonna, sen saa pitää eläimen luonnolliseen kuolemaan saakka. Omistajan täytyy kuitenkin huolehtia siitä, ettei kilpikonna pääse lisääntymään eikä karkaamaan luontoon.

Tältä punakorvakilpikonna näyttää. Vuonna 2008 tämä hylätty yksilö etsi itselleen uutta kotia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?