Tutkimusprofessori muistuttaa: kankainen ”kansanmaski” ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimuksen mukaan tavanomaisista vaatetuskankaista valmistettu maski suojaa ainoastaan ympärillä olevia ihmisiä koronavirustartunnalta.

Kankaasta valmistetun ns. kansanmaskin tehokkuudessa ratkaisevaa on kankaan materiaali.

1.6.2020 17:10

Hengityssuojaimissa käytettäviä materiaaleja on monenlaisia, ja niiden suojaintehot vaihtelevat suuresti. Vääriä mielikuvia jää helposti ihmisten mieleen.

Kenties suurin harhaluulo on, että käyttämällä esimerkiksi huivia tai puuvillaista suojainta kasvojen edessä, voisi suojata itseään koronavirustartunnalta.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä testattiin toukokuun alussa niin sanottuja ”kansansuojaimia” valmistamalla 16 hengityssuojainta Marttaliiton ohjeiden mukaan. Suojaimien tekijä oli tekstiilialan ammattilainen.

Tutkimus osoitti, että kankaiset kasvomaskit eivät suojaa kantajaansa koronavirukselta. Niiden käyttö kuitenkin lyhensi pisaroiden lentomatkaa yskäisyn jälkeen, jolloin pisarat eivät saavuta helposti muita läsnäolijoita. Ilman suojainta pisarat lentävät muutaman metrin etäisyydelle.

Ratkaisevaa suojaamisessa on hengityssuojaimen materiaali.

Tavanomaisista vaatetuskankaista valmistetut hengityssuojaimet suodattavat pienen pienistä, 0,65–3,3 mikrometrin eli millimetrin tuhannesosan kokoisista partikkeleista vain 20–45 prosenttia.

Sairaalakäytössä olevilla hengityssuojaimilla vastaava luku on jopa 99 prosenttia.

– Kaupasta tyypillisesti saatavien kankaiden huokoset ovat suurikokoisia, eli reiät lankojen välissä ovat isoja ja lankoihin kierrettyjen kuitujen pinta-ala ei ole kokonaan käytössä, VTT:n tutkimusprofessori, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin avaa.

Tehokkaan suojaimen valmistus vaatisi erikoismateriaalia ja ammattilaisen

Yhdysvaltain armeija on kokeissaan saanut viitteitä siitä, että sen sijaan monikerroksisista mikrokuitukankaista valmistetut hengityssuojaimet pystyvät suodattamaan 2,5 mikrometrin kokoisista partikkeleista jopa 70 prosenttia. Nämä suojaimet saattavat tarjota kantajalleen jopa hetkellisen suojan tartunnalta.

Harlinin mukaan tavallisen kuluttajan on kuitenkaan hyvin epätodennäköistä onnistua saamaan käsiinsä kokeissa käytettyä materiaalia ja sen lisäksi onnistua valmistamaan suojainta niin, että teho olisi yhtä suuri.

– Tavallisten ihmisten mahdollisuudet valmistaa hyvälaatuisia, henkilökohtaisia kangasmaskeja ovat heikkoja, Harlin sanoo.

– Onnistuakseen siinä pitäisi olla ammattilainen läsnä. Hyvin epätodennäköistä, että hänkään löytäisi sopivaa materiaalia kaupasta.

Huonokin maski lyhentää pisaroiden lentomatkaa

Harlin kuitenkin muistuttaa, että huonolaatuisenkin hengityssuojaimen käyttö voi silti suojata ympäröiviä ihmisiä koronatartunnalta, koska pisaroiden lentomatka lyhenee.

– Jos edes puolet meistä käyttäisi suojaimia, niin siitä voisi olla hyötyä.

Myös kaupasta saatavien materiaalien välillä on eroja. Polyesterimateriaali osoittautui tutkimuksessa puuvillamateriaalia tehokkaammaksi suodattamaan virushiukkasia, sillä se suodattaa hyvin vettä.

Itsevalmistettu kangasmaski tulisi vaihtaa puhtaaseen puolen tai vähintään tunnin välein ja maskit pestä käytön välillä tehokkaasti. Maskin ei tulisi myöskään tukahduttaa hengitystä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?