Kommentti: Yhdysvallat palaa – pian voi olla Euroopan vuoro - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Yhdysvallat palaa – pian voi olla Euroopan vuoro

Mielenosoittajia ja poliiseja Valkoisen talon edessä. Se kuuluu Yhdysvaltain levottomuuksien polttopisteisiin.

Julkaistu: 1.6. 12:53

Yhdysvaltojen levottomuuksien yksi sytyke on koronalama. Se voi horjuttaa rauhaa Euroopassakin, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Mielenosoitukset ja mellakat ovat levinneet läpi Yhdysvaltojen Valkoisen talon portille asti. Eurooppa katsoo ihmeissään, mutta monet voivat ottaa vanhallakin mantereella mallia.

Yhdysvaltain kuohunnan sytyke oli pikkurikoksesta epäillyn mustan miehen kuolema valkoisen poliisin polven alla Minneapolisissa. Mustien yhdysvaltalaisten pelko poliisia kohtaan on laukaissut mellakoita aiemminkin.

Nyt tilanne oli valmiiksi räjähdysherkkä. Koronarajoitusten seurauksena miljoonat amerikkalaiset ovat menettäneet työnsä viime kuukausien aikana. Minneapolisissa surmansa saanut George Floyd ilmeisesti kuului heihin.

Maa on täynnä vihaisia nuoria miehiä ja naisia, jotka nyt ovat liittyneet mielenosoittajiin. Mustien joukossa on mieltään osoittanut huomattavan paljon valkoisia nuoria. Mielenosoituksista on jo usein tullut mellakoita. Apuun on kutsuttu kansalliskaarteja, ja ulkonaliikkumiskieltoja on määrätty.

Euroopassa tätä seurataan ihmeissään. Lontoossa tuhannet ihmiset osoittivat mieltään Yhdysvaltojen lähetystön edessä. Mielenosoituksia on ollut myös Berliinissä ja Kööpenhaminassa lähetystöjen luona.

Tällä hetkellä maailman seuratuimmassa urheilusarjassa, Saksan Bundesliigassa, yksittäiset jalkapalloilijat ovat polvistuneet tai muuten ilmaisseet mielipiteensä Yhdysvaltain tapahtumista.

Euroopan kuuma kesä

Monissa Euroopan maissa koronaepidemian sosiaaliset seuraukset ovat samankaltaisia kuin Yhdysvalloissa. Erityisen paha tilanne on Britanniassa, jossa on myös synkkä katumellakoiden perinne 1980-luvulta lähtien.

Sama koskee Ranskaa, jonka lähiöissä on lähdetty kadulle kivet kädessä monesti. Toissa talvena keltaliivien mielenosoitukset uhkasivat presidentti Emmanuel Macronin asemaa. Pohjoismaista Ruotsissa on nähty silloin tällöin miniversioita isompien maiden mellakoista.

Useimmiten rotu- ja siirtolaiskysymykset ovat kytkeytyneet mellakoihin Euroopassakin. Jos koronakurjuus jatkuu, edes niitä ei välttämättä tarvita sytykkeiksi.

Jos talouksien käynnistyminen venyy tautitilanteen vuoksi, yhä useamman eurooppalaisen elämisen taso romahtaa. Ahdistus voi purkautua vaarallisin tavoin. Silloin mielenilmaukset voivat noudattaa keltaliivien kaavaa.

Kuten näissä yhteyksissä on tapana sanoa: Eurooppaakin voi odottaa pitkä kuuma kesä.

Vaikutukset voivat yllättää

Vuonna 1964 julkaistussa Martha and the Vandellas -yhtyeen hitissä Dancing in the Street luetellaan Yhdysvaltain kaupunkeja: Chicago, New York, Philadelphia, Washington…

Kun noissa kaupungeissa muutamaa vuotta myöhemmin mellakoitiin, Dancing in the Streetista tuli taistelulaulu. Kadulla tanssiminen muuttui kaduilla taistelemiseksi.

Suurimmat mellakat koettiin kansalaisoikeusjohtaja Martin Luther Kingin murhan jälkeen vuonna 1968. Jos katsoo silloin liekeissä olleiden kaupunkien listaa, ne ovat samoja, joissa mielenosoittajat ja poliisi ottavat yhteen nyt yli 50 vuotta myöhemmin. Kuolonuhreja ei onneksi ole vielä yhtä paljon.

Lehtitietojen mukaan presidentti Donald Trump, hänen vaimonsa ja nuorin poikansa vietiin perjantaina Valkoisen talon bunkkeriin turvaan. Mielenosoittajien ilmeisesti pelättiin murtautuvan rakennukseen. Valkoisen talon edustasta on tullut Minneapolisin ohella mielenosoitusten tärkein näyttämö.

Mielenosoitusten ja mellakoiden seuraukset voivat yllättää. Vuonna 1968 levottomuudet nostivat valtaan konservatiivisen republikaanin Richard Nixonin. Pelästynyt valkoinen keskiluokka äänesti häntä.

Nyt Trump on jo virassa heidän lastensa ja lastenlastensa äänillä. Välttämättä mennyt ei silti toistu.

Yhdysvallat palaa jo. Pian voi olla Euroopan vuoro.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?