Infektioylilääkäri antaa yksinkertaisen esimerkin kasvomaskien hyödystä – STM:n selvitys ei sitä nähnyt - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Infektioylilääkäri antaa yksinkertaisen esimerkin kasvomaskien hyödystä – STM:n selvitys ei sitä nähnyt

Julkaistu: 1.6. 6:35

Infektiolääkärit ovat hämmästelleet sosiaali- ja terveysministeriön (STM) perjantaina julkaisemaa selvitystä kasvomaskien käytöstä.

Infektiolääkärit suosittelisivat suu-nenäsuojainten käyttöä ainakin riskiryhmille ja ahtaissa tiloissa – STM ja hallitus eivät ole nähneet tälle tarvetta.

STM:n selvityksen mukaan kasvosuojus voi teoriassa jossain määrin ehkäistä käyttäjää levittämästä virusta, mutta ei tarjoa käyttäjälleen suojaa tartunnalta.

STM:n selvityksen mukaan näyttö kasvomaskien vaikutuksista infektion leviämiseen on vähäinen.

Lue lisää: Kasvomaskien vaikutus infektioiden leviämiseen vähäinen tai olematon, kertoo STM:n selvitys

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas antaa yksinkertaisen esimerkin kasvomaskien hyödystä.

– Ne ovat estämässä henkilökunnan tartuntoja, että henkilökunta ei saa tartuntoja. Ne toimivat myös toisin päin, että henkilökunta ei levitä tartuntoja. STM:n perjantainen tiedotustilaisuus on hämmentänyt terveydenhuollon toimijoita, koska tilaisuudessa ei tuotu esille, että tämä suu-nenäsuojain keskustelu ei koske terveydenhuollon välttämätöntä kasvosuojainten käyttöä. Samalla analogialla myös kansalaiset hyötyvät siitä oikein käytettynä, Broas muistutti.

Ehdoton ja tarpeellinen suojaväline terveydenhuollon ammattilaisille, miksi ei voisi suositella ainakin riskiryhmille arkikäyttöön kodin ulkopuolella liikennevälineissä ja joukkokokoontumisissa sisätiloissa, kysyy Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri.

Broas sanoo, että käytössä olevat kasvomaskit estävät niin tartunnan leviämistä kuin tartunnan saamista.

– Tutkimukset ovat metodisesti ongelmallisia ja niistä on vaikea tehdä sellaista johtopäätöstä, että suu-nenäsuojaimista ei olisi hyötyä kansalaisille. STM:n selvityksessä ei ole otettu lainkaan huomioon uusimpia tutkimustuloksia Covid-19 viruksesta. Näitä on ansiokkaasti käsitelty Science-lehden 27.toukokuuta julkaistussa nettiversiossa.

– Tästä olisi hyvä käydä keskustelu. Suojaimet ovat terveydenhuollossa aivan must. Kansalaisille olisi tärkeää pitää keinovalikoimassa suositus suojainten käyttöön, Broas toivoi.

Kasvomaskit suojaavat niin tartunnalta kuin tartuttamiselta, ainakin terveydenhuollossa.

Hallitus ei ole suositellut kansalaisille kasvomaskien käyttöä. Ensi viikolla hallitus keskustelee STM:n kasvomaskiselvityksestä ja tekee omia päätöksiään.

Infektioylilääkäri Broas ottaisi siis ilman muuta kasvomaskit keinovalikoimaan ehkäisemään koronaviruksen leviämistä.

– Ehdottomasti hallituksen pitäisi miettiä suojainten käyttöä terveydenhuollon ulkopuolella. Terveydenhuollossa on selkeät pelisäännöt. Hallituksen pitäisi ottaa kantaa suojainten käytöstä tietyissä tilanteissa ja riskiryhmiin kuuluvilla.

– Ja jos tautia esiintyy jossain paljon, mikä on suositus joukkoliikennevälineissä ja tilanteissa, joissa on ihmisiä paljon pienessä tilassa, Broas kyseli.

Jos jollain alueella tartuntoja alkaa esiintyä uudelleen, kasvomaskien käyttöä voi suositella laajemmin.

Maailmalla monet maat edellyttävät kasvomaskeja julkisessa liikenteessä, Suomessa suojaimia ei ole nähty tarpeellisiksi.

Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon muutamalle sadalle tuhannelle työntekijälle suojainten riittävyys ja saatavuus on ollut koronakriisin yksi murheenkryyni.

Mistä mahdollisesti kaikille 5,6 miljoonalle suomalaiselle saataisiin suojaimia, tai edes riskiryhmille ja joukkoliikennevälineisiin?

– Terveydenhuollon tilanne on ymmärtääkseni aika hyvä läpi Suomen. Olen ymmärtänyt, että tilanne on korjaantumassa huomattavasti. Mediatietojen perustella Suomessa kolme teollisuuslaitosta alkaisi myös tuottaa suojaimia. Olen lukenut, että ruokakaupat ovat pohtimassa suojainten myyntiä.

– Turvallisuussuositus ei voi perustua saatavuusperusteeseen, Broas vastasi.

Jos kasvomaskien käyttöön tulisi suositus, niitä eittämättä alettaisiin hamstrata.

Oma kysymyksensä on myös se, kuka suojaimet maksaa. Ihmiset itse vai esimerkiksi kauppakeskusten omistajat, kauppiaat, parturit, VR, bussifirma tai jokainen asiakaspalvelussa oleva yrittäjä.

– Finnair on antanut ohjeen, että heidän lennoilla tulee käyttää suojaimia ja tämä on hyvä suositus. Ymmärtääkseni jokainen itse hankkii sen. Se on kiinni yrityksistä, miten he näkevät sen palvelukonseptiin sopivana.

– Mikä on tärkeää, on se, että voimme suojata riskiryhmäläisiä. Ja jos tartuntatautitilanne huononee, voimme suositella niiden käyttöä esimerkiksi joukkoliikenteessä ja ryhmäkokoontumisiin. Siihen pitää etsiä ratkaisua, miten saisimme suojaimia ja niiden tuotantoa lisättyä, Broas toisti.

Jos jossain päin Suomea tautitilanne pahenisi, kasvomaskien käyttö ainakin paikallisesti saattaisi estää taudin leviämistä.

STM:n selvityksen mukaan tietoa tarvittaisiin myös siitä, kuinka sitoutuneita suomalaiset olisivat kasvomaskien käyttöön.

– Se on kiinni aika paljon viestinnästä. Olen varma, että suomalaiset käyttävät suojaimia oikein, kun he saavat riittävät perusteet. Nyt on ollut hyvää viestintää THL:ltä, esimerkiksi yskinnän, käsihygienian ja turvavälien suhteen. Se toistuu kaikkialla. Tämänlaista viestintää tarvitaan jatkossakin, kun mietitään miten pidetään korona pois, ja miten voidaan pitää yhteiskunta avoimena, jolloin vauriot ovat mahdollisimman pienet sulkemiseen verrattuna, Broas näki.

Suomessa kasvomaskit on määrätty vain terveydenhuollon ja vanhushoivan ammattilaisille, muille ammattiryhmille ja kansalaisille suositusta kasvomaskin käyttöön ei ole annettu.

Jos maskien ostaminen on ihmisten omalla vastuulla, ihmisten pitäisi lopettaa pihistely ja vaihtaa kasvosuojukset riittävän usein.

– Se on valtiovallan, THL:n ja meidän kaikkien infektion torjujien tehtävä ohjeistaa kansalaisia, ja pitää viestiä. Suojaimet ovat tärkeitä riskiryhmille, että he voivat liikkua ja nauttia elämästä, tavata ystäviään, käydä kaupassa, mennä junalla jonnekin. Suojain tuo joukkotilanteeseen turvallisuuden. Pitäisi ohjeistaa, mikä on oikea suojaimen käyttö ja kuinka sitä pitäisi vaihtaa ja niin edespäin, Broas summasi.

Juttua korjattu klo 13.15: Lisätty faktalaatikossa olevaan sitaattiin sana parhaimmillaan.

Suojaimet

  • Koronan hoidossa käytetään kirurgisia suu-nenäsuojaimia.

  • Ykköstyypin suojaimessa suodatusteho on noin 95 prosenttia, kakkostyypissä 98 prosenttia.

  • Kakkostyypin kirurgisia suu-nenäsuojaimia käytetään hengitysinfektiopotilaiden hoidossa, jotta henkilökunta ei saa itse tartuntaa eikä itse levitä tartuntoja.

  • Ykköstyypin suojaimia tulee käyttää hoivapuolella, kotisairaanhoidossa ja ympärivuorokautisessa hoivayksiköissä.

  • Ykkös- ja kakkostyypin suu- ja nenäsuojaimet ovat paperisia, nauhoilla tai -lenkeillä kasvoille kiinnitettäviä suojaimia.

  • Erikseen ovat sitten hengityssuojaimet, ne ovat FFP2 ja FFP3 koppamaisia suojia, jotka ovat suodatusteholtaan vielä parempia. Näitä suojia käytetään esimerkiksi tuhkarokkoa tai tuberkuloosia hoidettaessa.

– Keskustelussa on mennyt puurot ja vellit sekaisin. On paljon puhuttu, että kirurgiset suu-nenäsuojaimet eivät suojaa käyttäjää taudilta vaan estävät sen leviämistä. Näin se ei ole. Kakkosmalli, joka on käytössä perussuojaimena, estää myös taudin saamista, Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas sanoi.

Myös kankaisista kasvomaskeista on hyötyä taudin leviämisen ehkäisemisessä.

– Sen suodatusteho on tietysti vähän huonompi, mutta VTT:n selvitysten mukaan suodatusteho on parhaimmillaan 70 prosentin luokkaa. Jos meillä on hyötyä yskiä kertakäyttönenäliinaan tai hihaan,niin paljon tehokkaammin kangassuojain estää tartuntaa, Broas totesi.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?